(function(w,d,s,l,i){w[l]=w[l]||[];w[l].push({'gtm.start': new Date().getTime(),event:'gtm.js'});var f=d.getElementsByTagName(s)[0], j=d.createElement(s),dl=l!='dataLayer'?'&l='+l:'';j.async=true;j.src= 'https://www.googletagmanager.com/gtm.js?id='+i+dl;f.parentNode.insertBefore(j,f); })(window,document,'script','dataLayer','GTM-PRQR2HZ'); Yksityinen kulutus

Suhdanne

Yksityinen kulutus

Ostovoiman heikkeneminen supistaa tänä vuonna yksityistä kulutusta. Jatkossakin elpyminen on hidasta ja säästämisaste valmiiksi miinuksella.

Kuluttajahintojen nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa selvästi. Viime vuonna reaalinen ostovoima aleni kokonaisuutena ottaen 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi kuitenkin 2,1 prosenttia pandemiarajoitusten poistumisen myötä. Säästämisaste aleni selvästi ja meni lähes kaksi prosenttia miinukselle, kun kotitaloudet kuluttivat pandemiassa kertyneitä säästöjään.

Kulutuksen määrä oli kuitenkin huipussaan jo viime vuoden toisella neljänneksellä ja alkoi sen jälkeen vähetä ostovoiman rapautumisen myötä.

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia viime vuodesta. Vuoden alkupuolisko on heikohko ja kysyntä voi edelleen supistua, mutta vuoden jälkipuoliskolla inflaation hidastuminen ja palkankorotukset alkavat vähitellen vahvistaa kulutusnäkymiä. Korkotason nousu voi lisätä varautumissäästämistä, mutta suhteellisen hyvänä pysyvä työllisyystilanne tukee kuitenkin kulutuksen hitaasti alkavaa elpymistä.

Taulukko: ETLA S23.1/c02t
Yksityiset kulutusmenot
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2022 2022 2023E 2024E 2025E 2018-22 2023-27E
Yksityiset kulutusmenot 138,3 2,0 -0,5 1,0 1,3 0,8 0,9
Kestävät kulutustavarat 9,8 -9,9 -3,0 1,6 3,2 0,2 1,6
Puolikestävät tavarat 10,2 1,7 0,2 0,9 1,0 1,4 0,9
Lyhytikäiset tavarat 40,2 -3,6 -1,8 0,3 0,4 0,5 -0,1
Palvelut 71,6 5,9 0,6 1,4 1,6 1,1 1,4
Muut1 6,5 20,8 20,8 -2,1 -0,8 0,1 -0,6
1 Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Viime vuoden lopun heikon kehityksen vuoksi ns. kasvuperintö yksityisessä kulutuksessa on -0,3 prosenttiyksikköä kuluvalle vuodelle. Kasvuperintö kertoo, kuinka paljon kulutus muuttuisi tänä vuonna keskimäärin, jos se olisi koko vuoden samalla tasolla kuin viime vuoden lopulla. Kokonaisuutena ottaen kulutus ei siten ennusteemme mukaan kasva tämän vuoden aikana.

Säästämisastekin heikkenee ennusteen mukaan vielä hieman kuluvana vuonna ja on noin -2 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.

Yksityisen kulutuksen määrä, kotitalouksien reaalinen ostovoima ja säästämisaste, %
Taulukko: ETLA S23.1/c01t
Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot, ostovoima ja säästäminen
Mrd. e Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tuloerä 2022 2022 2023E 2024E 2025E 2018-22 2023-27E
Palkat 104,1 6,3 4,2 4,8 4,1 3,9 4,0
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 20,9 5,9 5,3 4,8 4,1 2,5 4,3
Toimintaylijäämä ja sekatulo 19,3 1,6 1,9 2,7 3,3 1,7 2,9
Omaisuustulot, netto 10,1 -0,8 -0,6 -2,2 8,6 1,5 3,5
Tulonsiirrot kotitalouksille 54,3 1,3 7,6 3,6 2,5 2,1 3,7
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 72,8 6,1 5,6 4,6 4,1 3,5 4,4
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 135,9 3,1 4,3 3,6 3,6 2,6 3,5
Yksityisen kulutuksen hinta 5,5 5,1 2,2 1,6 2,0 2,5
Reaalinen ostovoima1 -2,4 -0,8 1,4 2,0 0,6 1,0
Säästämisaste2 -1,7 -2,1 -1,7 -1,0 1,0 -1,3
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän määrä romahti viime vuonna kymmenen prosenttia muun muassa näiden tuotteiden hintojen poikkeuksellisen nousun ja uusien autojen toimitusvaikeuksien vuoksi. Lisäksi pandemia oli aikaistanut monien tuotteiden kysyntää, joten tarve päivittää esimerkiksi kulutuselektroniikkaa oli vähentynyt. Ostovoiman heikkeneminen myös suuntaa suuremman osan kulutuksesta välttämättömyyshyödykkeisiin. Kestokulutustavaroiden kysyntä aleni viimeksi vähintään näin paljon vuoden 2009 finanssikriisissä. Tällöin kysyntä elpyi voimakkaasti seuraavina vuosina. Nyt odotamme elpymisen olevan hitaampaa muun muassa ostovoiman hitaamman palautumisen ja kestokulutustavaroiden hintojen nousun vuoksi.

Myös lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) kysyntä palautui normaaliksi eli aleni pandemian aiheuttaman kysyntäpiikin jälkeen. Kulutuksen muiden kestävyysluokkien, eli puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) sekä palvelujen (asumisvuokrat sekä muut ostetut palvelut), kysyntä sen sijaan heikkeni pandemiassa ja elpyikin siksi pandemian jälkeen kasvuun.

Kestävyysluokkien sisällä oli tietenkin eroja tuotteiden välillä. Esimerkiksi urheiluvälinekauppa kehittyi pandemian aikana hyvin ja heikkeni vasta vuonna 2022.

Kontribuutio kotitalouksien tulojen muutokseen, %-yksikköä

Tänä vuonna kestokulutus- ja lyhytikäisten tavaroiden kysynnän määrä alenee edelleen keskimäärin jonkin verran. Erityisesti jälkimmäisen kohdalla tämä tosin johtuu hyvin negatiivisesta kasvuperinnöstä. Arvioimme lyhytikäisten tavaroiden kysynnän kasvavan pitkin vuotta edellisestä vuosineljänneksestä. Palvelujen ja puolikestävien tavaroiden kysyntä kasvaa tänä vuonna hieman.

Ensi vuonna yksityinen kulutus kasvaa ennusteemme mukaan yhden prosentin. Reaalinen ostovoima kasvaa, ja säästämisaste vahvistuu hieman, mutta pysyy kuitenkin selvästi negatiivisena suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Kysynnän kasvua on jo kaikissa edellä keskustelluissa kulutuksen kestävyysluokissa.

Kulutus elpyy suhteellisen hitaasti, koska pandemian aikana kerätyt säästöt ovat sulaneet, reaalisen ostovoiman kasvu on maltillista, kohonnut korkotaso hillitsee lainanottoa ja julkinen sektori pyrkii hakemaan omia säästöjään.

Kontribuutio kotitalouksien kulutusmenojen muutokseen, %-yksikköä
Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

050 410 1012

Scroll