(function(w,d,s,l,i){w[l]=w[l]||[];w[l].push({'gtm.start': new Date().getTime(),event:'gtm.js'});var f=d.getElementsByTagName(s)[0], j=d.createElement(s),dl=l!='dataLayer'?'&l='+l:'';j.async=true;j.src= 'https://www.googletagmanager.com/gtm.js?id='+i+dl;f.parentNode.insertBefore(j,f); })(window,document,'script','dataLayer','GTM-PRQR2HZ'); Kansainvälinen suhdannekehitys

Suhdanne

Kansainvälinen suhdannekehitys

Inflaatio on sitkeää ja ohjauskorkoja on nostettu odotettua enemmän. Kiristyvä rahapolitiikka heikentää kasvunäkymiä. Toisaalta Kiinan avautuminen pandemiasuluista piristää maailmantaloutta. Talouskasvu Yhdysvalloissa ja euroalueella on kuitenkin vaatimatonta, vaikka laajamittaiselta taantumalta vältytään. Poikkeuksellisessa tilanteessa epävarmuus on merkittävää.

Arvioimme maailmantalouden kasvavan 2,5 prosenttia tänä ja 3,0 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2025 kasvu kiihtyy hieman ollen 3,3 prosenttia. Arviomme ei poikkea oleellisesti merkittävimpien maailmantaloutta ennustavien tahojen näkemyksistä. Kehittyneet taloudet kasvavat selvästi hitaammin kuin kehittyvät taloudet ennustehorisontilla.

Voimakas inflaatio on globaalia ja keskuspankit ympäri maailmaa ovat nostaneet ohjauskorkojaan merkittävästi poikkeuksellisen lyhyen ajan sisällä. Merkittävimmistä talouksista vain Japani ja Kiina ovat poikenneet tästä kehityksestä. Korkojen nostot vaikuttanevat vasta viiveellä täysimääräisesti talouteen. Näin maailmantalous saattaa hidastua selvästi ennakoitu voimakkaammin, minkä seurauksena Yhdysvallat ja tai Euroalue voivat ajoitua taantumaan. Lisäksi inflaatio ei välttämättä taltukaan odotetusti, ja koronnostoja täytyy jatkaa odotettua selvästi enemmän.

Keskeisiä korkoja, %

Ukrainan sota on jatkunut yli vuoden. EU:ssa pahimmat pelot väistyivät, kun Ukraina onnistui torjumaan Venäjän hyökkäyksen ja ajamaan tämän maan itä- ja kaakkoisosiin, jossa taistelut ovat sittemmin jatkuneet. EU-maat onnistuivat myös väistämään vakavan energiakriisin. Tilanteeseen liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Sodan lopputulema on edelleen avoin, ja eskaloituminen on yhä mahdollista.

Pandemia ja Ukrainan sota osoitti konkreettisesti, miten riippuvaisia länsimaat ovat globaalista vaihdannasta. Venäjä on käyttänyt EU:n kanssa käymäänsä energiakauppaa sodankäynnin välineenä. Vastaavasti länsimaat voivat ajautua vaikeaan tilanteeseen, jos välit Kiinan kanssa kriisiytyvät. Kiristynyt ilmapiiri Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä asettaa jännitteitä kansainväliselle kaupankäynnille.

Euroalueen kysyntäerien kasvukontribuutio, %-yksikköä

Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act -tukipakettia, joka sisältää tukea noin 400 miljardia vähäpäästöiseen energiantuotantoon, on perusteltu ilmastonmuutoksella. Samalla on korostettu, että tukipaketilla tavoitellaan amerikkalaisia työpaikkoja ja pyritään saavuttamaan teknologista etumatkaa vähäpäästöisten energiamuotojen tuotannossa. EU asetti jo pandemian aikana suuren elpymispaketin Next Generation EU, jonka kesto ylitti selvästi odotetun pandemian ajan ja kohdistuu vähäpäästöisiin energiamuotoihin.

Nämä tukipaketit ovat osin lännen reaktio Kiinan teknologiseen nousuun. Tilanteesta onkin alettu puhua tukikilpailuna valtioiden välillä (”subsidy race”). Tukipakettien vaikutuksia on vaikea arvioida, koska ne ovat useita vuosia jatkuvia monimutkaisia kokonaisuuksia. Suurten valtioiden markkinainterventiot saattavat kiihdyttää globaalia inflaatiota, koska vähäpäästöisten energiamuotojen tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja välituotteiden kysyntä vahvistuu. Toisaalta länsimaiden kääntyminen protektionistisempaan suuntaan heikentänee maailmankaupan kehitystä.

Taulukko: ETLA S23.1/k06t
Kansainvälisen talouden ennusteita
2021 2022 2023E 2024E 2025E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma 5,9 3,0 2,5 3,0 3,3
Yhdysvallat 5,9 2,1 0,5 2,0 2,0
Euroalue 5,3 3,5 0,3 1,7 1,7
Saksa 2,6 1,9 -0,5 1,5 1,3
Ruotsi 5,2 2,5 -1,0 1,5 2,0
Kiina 8,1 3,3 4,5 5,0 4,5
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko 0,3 1,9 5,1 4,7 3,8
EKP ohjauskorko 0,0 0,6 3,5 3,3 2,5
Euribor 12 kk -0,5 1,1 3,7 3,0 2,6
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio 2,6 8,4 5,2 2,6 2,0
Työttömyysaste 7,7 6,7 6,9 6,7 6,6
1Vuosikeskiarvo
Lähteet: OECD, Eurostat, ECB, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Suurimmat taloudet ja keskeiset vientimaat

Yhdysvaltojen talouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna varovaisesti. Työllisyystilanne oli alkuvuonna edelleen vahva, ja avoimia työpaikkoja oli huomattavasti edellisvuosia enemmän. Työvoimakustannusten nousu näyttäisi hidastuneen hieman viime vuoden lopulla. Inflaatio on alkanut taittumaan Yhdysvalloissa, ja odotusten mukaan inflaatio on lähellä 2 prosenttia vuoden 2024 lopulla. Alkuvuonna 2022 vahvistuneen dollarin heikentyminen vuoden lopulla tukee Yhdysvaltojen taloutta.

Euroalueen talous kasvoi vuoden 2022 kaikilla neljänneksillä, mutta kasvu hidastui selvästi vuoden lopulla. Poiketen optimistisimmista näkemyksistä arvioimme, että euroalueen talous ei juurikaan kasva tänä vuonna. Vuosina 2024 ja 2025 talous kasvaa 1,7 prosentin vauhtia. Työmarkkinatilanne euroalueella oli vuoden alussa edelleen vahva. Inflaatio lähti taittumaan vasta vuoden lopulla samalla, kun pohjainflaatio on vielä kasvanut ja työvoimakustannusten nousu on kiihtynyt.

Ennusteemme mukaan sekä FED että EKP nostavat ohjauskorkojaan vielä alkuvuonna. Inflaation hidastuessa selvästi vuoden loppuun tultaessa molemmat aloittavat vuonna 2024 koronlaskut. Korkoja lasketaan kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin niitä nostettiin. Vuoden 2025 aikana koronlaskut jatkuvat. Oletamme, että euron kurssi vahvistuu lähelle pandemiaa edeltävää keskimääräistä tasoaan, koska korkoero pysyy tulevina vuosina melko stabiilina ja euroalueen talouteen liittyvä epävarmuus hälvenee.

Euron valuuttakurssit, USD ja SEK

Kiinan avautuminen pandemiasuluista on nostanut Kiinan talouden kasvuodotuksia merkittävästi. Kiinan talouden odotetaan kasvavan taas 4–5 prosenttia tänä vuonna ja seuraavana kahtena vuotena. Japanin, joka ei ole nostanut ohjauskorkoaan inflaation ollessa selvästi USA:ta ja Euroaluetta maltillisempaa, odotetaan kasvavan selvästi. Intian talouden odotetaan kasvavan voimakkaasti, vaikka tänä vuonna kasvu on hieman seuraavia vaimeampaa.

Saksan ja Ruotsin talouksien odotetaan kehittyvän tänä vuonna heikosti. Saksan teollisuustuotanto on supistunut viime vuosina, ja maailmantalouden tavallista hitaampi kasvu ja uudelleen vahvistunut euro heikentävät Saksan teollisuuden näkymiä. Ruotsissa voimakas inflaatio, korkojen nousu, kuluttajien velkaisuus ja asuntojen hintojen raju lasku heikentävät yksityistä kulutusta. Britannian talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna. Myös Baltian maiden talousnäkymät ovat heikot muun muassa voimakkaan inflaation takia. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä kehittyy keskimääräistä heikommin vuoden 2023 aikana.

Lähdemäki Sakari

Sakari Lähdemäki

Tutkija, KTT

040 746 2991

Scroll