Talouskasvun hyytymisestä huolimatta verotulot kasvavat ennustejaksolla kohtuullisesti, koska työllisyys pysyy hyvänä ja palkkasumma kasvaa. Menotarpeisiin ne eivät silti riitä, ja julkinen talous pysyy puolisentoista prosenttia alijäämäisenä kuluvasta vuodesta eteenpäin. Poikkeuksellinen hintojennousu auttoi julkisen velkasuhteen laskuun, mutta lasku jää väliaikaiseksi.
Viime vuoden lopulla päättynyt kaksivuotinen nousukausi näkyi julkisessa taloudessa poikkeuksellisena verotulojen kasvuna. Samalla menokehitys normalisoitui, kun pandemiaan liittyvät menotarpeet poistuivat ja työttömyysmenot lähtivät laskuun. Julkinen rahoitusasema koheni -0,8 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtio oli yhä 1,6 prosenttia alijäämäinen, mutta koko julkisyhteisöjen rahoitusasemaa paransi sosiaaliturvarahastojen reilun 1 prosentin ylijäämä, kun taas paikallishallinto pysyi lähes tasapainossa.
Tänä vuonna julkisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän -2 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Verotulojen kasvu hidastuu viime vuodesta, kun työllisyystilanne heikkenee taas väliaikaisesti ja kotitaloudet vähentävät kulutustaan. Verotulojen odotetaan silti kasvavan kohtuullisesti, sillä työllisyys heikkenee vain hieman, ja tälle ja ensi vuodelle sovitut palkankorotukset nostavat koko talouden palkkasummaa.
Hallitus on lisännyt puolustukseen ja turvallisuuteen sekä Ukrainan pakolaisten vastaanottamiseen liittyviä menoja tälle vuodelle. Lisäksi hallitus on päättänyt reilun miljardin euron sähkötuista. Myös kuntasektorin monivuotinen palkkaohjelma ja indeksisidonnaisten menojen kasvu lisäävät julkisia menoja kuluvasta vuodesta alkaen. Työttömyysmenojen ohella euromääräisesti suuret eläkemenot kasvat tänä vuonna erityisen paljon.
Yleisen korkotason poikkeuksellisen nopea nousu näkyy erityisesti valtion korkomenojen kasvuna tästä vuodesta alkaen. Korkotason odotetaan pysyvän aiempia vuosia korkeammalla koko ennustejakson ajan samalla, kun kymmenillä miljardeilla kasvanut velkataakka jatkaa kasvuaan. Talouskasvun ennustetaan jäävän vaimeaksi ja julkisen alijäämän pysyvän puolentoista prosentin paikkeilla. Ennustejakson lopussa, vuodesta 2026 alkaen, alijäämää kasvattavat puolustusvoimien hävittäjähankinnat.
Julkinen velka on ollut 60 prosenttia yläpuolella jo vuodesta 2013 lähtien, ja pysyy 73 prosentin tuntumassa tänä vuonna. Viime vuonna julkinen velka kasvoi 12,9 mrd. eurolla. Lähes 8 mrd. euroa on muusta kuin valtion ja kuntien alijäämästä johtuvaa. Kyse on mm. hyvinvointialueiden ennakkorahoitukseen liittyvistä ajoituseroista, ARA-korkotukilainoista sekä valtion velanhallintaan liittyvistä vakuusvaateista. Velkasuhteen kehitys on siksi tällä hetkellä normaalia vaikeammin ennakoitavissa. Kiihtyneen hintojen nousun seurauksena nimellinen bruttokansantuote kasvaa vielä tänä vuonna siinä määrin, että julkinen velkasuhde laskee. Inflaation hidastuessa ja talouskasvun vaimentuessa velkasuhde palaa taas ensi vuonna nousevalle uralle. Vuonna 2025 velkasuhde on jo lähes 75 prosenttia.
Finanssipolitiikka ja inflaatio
Inflaatio Suomessa ja euroalueella kiihtyi jo alkuvuonna 2021, noin vuosi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Taustalla oli pandemia, mutta yhä useampi tutkimus1 osoittaa, että myös suuret tulonsiirrot kotitalouksille kiihdyttivät inflaatiota monessa maassa, kun yhtäkkiä kasvaneeseen kulutuskysyntään ei pystyttykään vastaamaan.
Syyskuuhun 2021 mennessä EU-maat olivat pandemiaan liittyen tukeneet yrityksiä ja kotitalouksia summalla, joka vastaa 3,8 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Suurimmat tuet jaettiin euroalueen suurimmissa talouksissa Saksassa (13,6 %), Ranskassa (9,6 %), Italiassa (10,9 %) ja Espanjassa (7,6 %). Suomessa finanssipoliittiset toimet olivat noin 4,5 % bkt:sta2. Talouden kokoon suhteutettuna suurimmat tulonsiirrot olivat USA:ssa (25,5 %). Suuruusluokkaa selittää osin se, ettei maassa ollut valmiiksi kattavaa työttömyysturvaa, toisin kuin esimerkiksi Suomessa, jossa työttömyysturvaa vain laajennettiin mm. yrittäjiä koskevaksi. Työttömyyskorvauksia maksettiin Suomessakin pandemiavuonna 2020 lähes 40 % eli 1,4 mrd. euroa edellisvuotta enemmän, mutta hallituksen uudet päätökset selittävät tästä vain noin puolet.
Syyskuun 2021 jälkeen EU-maat ovat lisäksi tukeneet kotitalouksia ja yrityksiä energian hinnannousun takia summalla, joka vastaa yhteensä n. 4,5 % EU:n bkt:sta.3 Suomen hallituksen päättämät sähkötuet, 1,4 mrd. euroa, ovat EU-maiden pienimmät suhteessa talouden kokoon. Myös EU:n elpymisvälineestä jaetaan avustuksia pääasiassa vuosina 2022–2023 yhteensä 4,6 % EU:n bkt:sta.
Euroalueen inflaatio nousi vuoden 2021 alun 1 prosentista 5 prosenttiin vuoden 2022 alkuun mennessä. Historiallisen nopean hintojen nousun takia Euroopan keskuspankki (EKP) on kiristänyt rahapolitiikkaa heinäkuusta 2022 alkaen poikkeuksellisen nopeasti. Koronnostoillaan keskuspankki pyrkii hillitsemään kysyntää tilanteessa, jossa nyt myös sodan seuraukset vaikeuttavat kysyntään vastaamisessa.
Pandemianaikaiset suuret tulonsiirrot kotitalouksille lisäsivät kysyntää ja kiihdyttivät inflaatiota suurimmissa euromaissa noin 1,8 %-yksikköä4. Myös iso osa energiatuista kohdistuu muille kuin niitä tarvitseville, mikä on omiaan lisäämään kysyntää. Vahvan kysynnän takia osa yrityksistä on voinut nostaa hintojaan huomattavasti kustannusten nousua enemmän5. Finanssipolitiikalla ylläpidetty kysyntä vain entisestään kiihdyttää inflaatiota, jota keskuspankki yrittää parhaillaan voimakkailla koronnostoilla hillitä.
Viitteet
1 de Soyres ym. (2022), Jordà ym. (2022), Hale ym. (2023).
2 IMF (2021).
3 Sgaravatti ym. (2023).
4 De Soyres ym. (2022), Hale ym. (2023).
5 Ahlvik ym. (2023), Panetta (2023).
Kirjallisuus
Ennustepäällikkö, VTT
050 534 3536
paivi.puonti@etla.fi
Suhdannevalikko