(function(w,d,s,l,i){w[l]=w[l]||[];w[l].push({'gtm.start': new Date().getTime(),event:'gtm.js'});var f=d.getElementsByTagName(s)[0], j=d.createElement(s),dl=l!='dataLayer'?'&l='+l:'';j.async=true;j.src= 'https://www.googletagmanager.com/gtm.js?id='+i+dl;f.parentNode.insertBefore(j,f); })(window,document,'script','dataLayer','GTM-PRQR2HZ'); Tiivistelmä

Suhdanne

Tiivistelmä

  • Suomen talouskasvu supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia. Suomi ajautui tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopussa. Ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu jää 1,2 prosenttiin. Inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset leikkaavat kasvua.
  • Talous supistuu tänä vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien vähentyessä. Myös varastojen purkaminen vaikuttaa kasvuun negatiivisesti. Sen sijaan nettoviennin vaikutus on positiivinen. Ensi vuonna kaikki kotimaiset kysyntäerät kasvavat, mutta varastot supistuvat edelleen.
  • Suurimmat riskit liittyvät inflaation ja sitä kautta korkojen ja kotitalouksien ostovoiman kehitykseen sekä turvallisuuspoliittisen tilanteeseen. Eurooppa vältti energiakriisin tänä talvena ja on hyvin varautunut myös ensi talveen. Kiinassa yhteiskunnan avautuminen ja tuotannon palautuminen lisää raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen liittyvää epävarmuutta.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia palveluviennin vetämänä. Tavaravienti supistuu kansainvälisen kysynnän heikkenemisen myötä, mutta palveluvienti on nousemassa koronakuopasta. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti kiihtyy 5,5 prosenttiin, kun sekä tavara- että palveluvienti kasvavat vauhdikkaasti.
  • Yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia, kun inflaatio heikentää ostovoimaa ja säästöt hupenevat. Kulutus voi alkaa hitaasti elpyä vuoden jälkipuoliskolla ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin. Kasvu on jatkossakin maltillista suhteellisen heikon ostovoiman vuoksi.
  • Investoinnit supistuvat tänä vuonna noin 1 prosenttia. Ensi vuonna investoinnit kasvavat reilun 1 prosentin ja vuonna 2025 taas nopeammin. Investointeja heikentää voimakas korkojen nousu, mikä vaikuttaa erityisesti rakennusinvestointeihin. Kasvavat julkiset investoinnit loiventavat investointien alamäkeä.
  • Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,1 prosenttiin, mutta laskee taas ensi vuonna. Työllisyysaste laskee vähän, mutta nousee taas ensi vuonna. Huonon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi.
  • Kuluttajahintojen nousu on tänä vuonna hieman viime vuotta hitaampaa, mutta silti keskimäärin 5,5 prosenttia. Erityisesti asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hinnat nostavat kokonaisinflaatiota. Ensi vuonna inflaatio on hieman yli kaksi prosenttia, ja suurin kontribuutio tulee asumisesta ja liikenteestä.
  • Julkiseen talouden rahoitusasema heikkenee tänä ja ensi vuonna -2 prosenttiin bkt:sta.
  • Kiihtyneen hintojennousun seurauksena julkinen velkasuhde laskee tänä vuonna 72,6 prosenttiin. Inflaation hidastuessa ja talouskasvun vaimentuessa velkasuhde kääntyy ensi vuonna uudelleen nousuun. Vuonna 2025 velkasuhde on jo lähes 75 prosenttia.

Lievää taantumaa seuraa vain lievä nousukausi

Suomen talouden suhdanne heikkeni odotetusti jo viime vuoden loppupuolella, kun hintojen nousu kuritti kotitalouksia ja yksityinen kulutus kääntyi laskuun. Teknisestä taantumasta huolimatta työllisyystilanne on vielä pysynyt hyvänä, ja avoimia työpaikkoja on yhä paljon auki. Erinomaisen alkuvuoden takia Suomen bkt kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia. Vain nettovienti oli syvästi negatiivinen; muut kysyntäerät kasvoivat, ja työttömyysaste painui 6,8 prosenttiin.

Alensimme hieman ennustetta Suomen talouskasvusta. Ennustamme nyt Suomen talouskasvun supistuvan 0,3 prosenttia tänä vuonna ja kasvavan 1,2 prosenttia ensi vuonna. Euroopan keskuspankki (EKP) on yllättänyt nopeatempoisilla koronnostoillaan, jotka se aloitti vasta yli vuosi inflaation kiihtymisen jälkeen. Kuluvan vuoden alkuun mennessä on käynyt selväksi, että inflaatio on odotettua sitkeämpää sorttia, eikä korkopolitiikan voi vielä sanoa merkittävästi näkyvän inflaatiossa. Siksi odotamme lisää ohjauskoron nostoja alkuvuodesta. Euroalueen inflaatioksi ennustamme 5,2 prosenttia tänä ja 2,6 prosenttia ensi vuonna. Suomen kansallinen inflaatio jää tänä vuonna 5,5 prosenttiin, ja laskee 2,2 prosenttiin ensi vuonna.

Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-yksikköä

Korkojen nousu iskee erityisen kovaa Pohjoismaihin, joissa omistusasuminen on monia muita maita yleisempää ja asuntolainat vaihtuvakorkoisia. Palkankorotuksista huolimatta kotitalouksien ostovoima heikkenee vielä tänäkin vuonna, ja investointeja lykätään syksyllä ennakoitua enemmän. Korkojen nopea nousu syventää ja pitkittää rakentamisen laskusuhdannetta vetäen investoinnit 1 prosentin laskuun. Kun pandemianaikaset säästöt on käytetty ja ostovoiman lasku köyhdyttänyt kotitalouksia, yksityinen kulutus supistuu 0,5 prosenttia. Loppuvuodesta kulutus voi jo elpyä ja nousee ensi vuonna 1 prosentin. Pandemiasta yhä palautuva palveluvienti siivittää viennin 1,2 prosentin kasvuun, vaikka tavaravienti supistuu. Ensi vuonna tavaravienti lähtee taas vetämään ja vienti kasvaa peräti 5,5 prosenttia. Suureksi kasvaneiden varastojen purkaminen heikentää kasvua.

Taloudessa käy tällä hetkellä ristiveto. Maailmantalouden näkymät ovat syksyn jälkeen parantuneet. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna silti vielä hitaasti, 2,5 prosenttia, ja kiihtyy noin 3 prosenttiin tulevina vuosina. Kansainvälisen kaupan tärkeä solmukohta ja maailman toiseksi suurin talous Kiina ylläpiti koronaviruksen takia tiukkoja yhteiskunnan rajoituksia pitkään. Odotamme Kiinan talouden kasvavan taas 4–5 prosenttia kunakin ennustevuotena.

Kiinan tuotannon palautuminen on hyvä uutinen Suomen tärkeimmälle kauppakumppanille Saksalle, ja siten myös Suomen viennille – mutta samalla se lisää raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen liittyvää epävarmuutta. Viime vuonna Kiinan vähäisempi energian kysyntä ja leuto talvi auttoivat Eurooppaa välttämään vaikean energiakriisin.

Taulukko: ETLA S23.1/y01t
Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2 Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2022 2022 2023E 2024E 2025E ’18-’22 ’23-’27E
Bruttokansantuote markkinahintaan 266,7 2,1 -0,3 1,2 1,3 1,0 1,0
Tuonti 127,1 7,5 0,1 3,8 2,8 3,0 2,5
Tavarat 88,7 5,2 -2,7 2,9 2,7 2,4 1,9
Palvelut 38,4 12,6 5,1 5,5 3,0 4,2 3,7
Kokonaistarjonta 393,7 3,6 -0,2 2,0 1,8 1,6 1,5
Vienti 119,7 1,7 1,2 5,5 3,7 1,5 3,2
Tavarat 87,4 0,9 -2,9 4,3 2,9 1,2 1,9
Palvelut 32,3 3,7 10,2 8,0 5,2 2,2 5,9
Investoinnit 65,7 5,0 -1,0 1,3 2,2 1,4 1,9
Yksityiset 54,8 6,1 -1,8 1,3 2,3 1,5 1,3
Julkiset 11,0 0,0 3,5 1,5 2,0 0,9 4,4
Kulutus 203,1 2,3 -0,1 0,9 1,0 1,3 0,8
Yksityinen 138,3 2,1 -0,5 1,0 1,3 0,8 0,9
Julkinen 64,8 2,9 0,7 0,6 0,5 2,4 0,5
Varastojen muutos 1 5,1 1,4 -0,4 -0,4 -0,3 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 393,7 3,6 -0,2 2,0 1,8 1,6 1,5
Kotimainen kysyntä 274,0 4,3 -0,7 0,6 1,0 1,6 0,8
Julkinen kysyntä 75,8 2,5 1,1 0,7 0,7 2,2 1,1
Hinnan muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2022 2023E 2024E 2025E ’18-’22 ’23-’27E
Bruttokansantuote 4,2 6,4 2,1 1,5 2,3 3,0
Tuonti 19,5 -5,0 -1,2 -0,3 5,3 -2,0
Vienti 18,7 -1,6 -2,5 -1,8 5,5 -1,5
Investoinnit 5,9 3,6 2,2 2,0 3,0 2,3
Kulutus 4,4 4,8 2,6 2,0 2,1 2,7
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Venäläisen maakaasun korvaaminen erityisesti Euroopan suurissa talouksissa Saksassa ja Italiassa sekä kaasuvarastojen täyttäminen nostivat energian, ml. suomalaisen sähkön hinnat pilviin. Venäläisen öljyn tuonnin lopettaminen näkyi suomalaisillekin kohonneina polttoaineiden pumppuhintoina. Sittemmin energian ja muidenkin raaka-aineiden hinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta inflaatio pysyy tänäkin vuonna korkealla johtuen yhä enemmän kysyntätekijöistä.

Maailmantalouden kasvu on merkittävissä määrin kehittyvien talouksien varassa. Kehittyneissä maissa suhdannekuva on hyvin samankaltainen. Viime vuoden alku oli erinomainen, mutta loppuvuonna taloustilanne heikkeni, kun korkojen ja hintojen nousu iski voimalla talouteen. Ukrainan sota ja sen seuraukset vaikuttavat erityisesti Eurooppaan. Euroalueen talous kasvoi vielä koko viime vuoden mutta hidastui selvästi vuoden lopulla. Euroalueen talous ei tänä vuonna kasva mutta palaa sitten 1,7 prosentin kasvuun.

Rahapolitiikan kiristyminen on Japania ja Kiinaa lukuun ottamatta globaali ilmiö. Yhdysvaltojen Fedin koronnostot näkyvät jo inflaation hidastumisena Yhdysvalloissa, ja inflaation odotetaan laskevan lähelle 2 prosenttia vuoden 2024 lopulla. Inflaation hidastuminen Yhdysvalloissa vähentää myös tuonti-inflaatiota muualla. Yhdysvalloissa inflaatiota on kiihdyttänyt tiukoista työmarkkinoista johtuva työvoimakustannusten nousu. Epävarmuutta korkomarkkinoilla on viime aikoina aiheuttanut yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin ottaminen viranomaisten haltuun. Euroopan ja USA:n pankit ovat kuitenkin huomattavasti vakavaraisempia kuin finanssikriisin aikaan.

Taulukko: ETLA S23.1/y02t
Eräitä keskeisiä ennusteita
2020 2021 2022 2023E 2024E 2025E
Kuluttajahintainflaatio, % 0,3 2,2 7,1 5,5 2,2 1,7
Ansiotason muutos, % 1,9 2,4 2,4 4,3 3,8 3,0
Työn tuottavuus, % 0,1 0,6 1,4 0,1 0,6 0,9
Työttömyysaste, % 7,7 7,6 6,8 7,1 6,8 6,5
Työllisyysaste, % 70,7 72,3 73,8 73,7 74,3 74,8
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1 2,8 -2,5 0,6 -0,4 -0,1
Vientikysyntä, % -1,4 7,2 2,3 1,9 2,5 2,8
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta 0,6 0,5 -3,9 -0,2 -0,3 -0,6
Teollisuustuotanto (tuotos), % -3,2 3,7 2,8 -1,6 2,9 2,3
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta -5,5 -2,7 -0,8 -2,0 -2,0 -1,9
Julkinen velka, % bkt:sta 74,8 72,6 73,1 72,6 73,5 74,8
Euribor 12 kk, % -0,3 -0,5 1,1 3,7 3,0 2,6
Euroalueen bkt, % -6,1 5,3 3,5 0,3 1,7 1,7
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2 0,3 2,6 8,4 5,2 2,6 2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset Suomessa suhteessa kilpailijamaihin.
2 Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Politiikka sävyttää taloutta myös lähivuosina

Koska laskukausi jää lieväksi, emme myöskään odota erityistä nousukautta. Talouskasvu jää pikemminkin kituliaaksi, kun talouskasvun eväät ovat käyneet vähiin.

Venäjän-kaupan loppuminen näyttää vaikuttavan Suomen talouteen odotettua vähemmän. Venäjälle toimitetaan vielä tavaroita, joista on tehty sopimus jo ennen sotaa ja pakotteita. Koneiden ja laitteiden vienti Venäjälle on supistunut voimakkaasti, mutta vastaavasti vienti Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan on kasvanut. Kilpailu vientimarkkinoista kuitenkin kiristyy, sillä muutkin länsimaat ovat menettäneet vientiosuutensa Venäjältä, eikä menetys siten liene täysin korvattavissa.

Venäjän sota on jäädyttänyt länsimaiden ja Venäjän välit. Kansainväliseen kauppaan vaikuttavat myös yhä enemmän Kiinan ja USA:n viilenneet välit sekä vihreään siirtymään ja turvallisuuteen liittyvän protektionismin nousu. Sodan myötä länsimaat havahtuivat riippuvuuteensa Kiinasta, josta nyt pyritään eroon tukemalla yrityksiä Yhdysvaltojen ja EU:n maaperällä. Kun EU höllentää valtiontukisääntöjään vastauksena USA:n tukitoimille, herää huoli EU:n yhteismarkkinoiden toiminnasta ja suomalaisten yritysten pärjäämisestä.

Bruttokansantuotteen muutos, %

EU:n finanssipolitiikan sääntely on menossa perustellusti maakohtaisempaan suuntaan. On silti epäselvää, kuinka taataan maiden yhdenvertainen kohtelu, kun neuvottelut julkisen talouden sopeutuksesta käydään kahden kesken komission ja jäsenvaltioiden kesken. EU:n sääntöuudistuksen myötä EU on luopumassa nk. velkakriteeristä, joka edellyttäisi Suomelta saman suuruusluokan sopeutusta kuin valtiovarainministeriö ja Talouspolitiikan arviointineuvosto ovat ehdottaneet.

EU:n yhteisvelkakeskustelukaan ei ole vielä päättynyt. Entistä velkaantuneempien EU-maiden yhteisvelka ei välttämättä kauan ole turvasatama, jollei riittävän korkeita luottoluokituksia onnistuta säilyttämään. Vuoden 2022 lopussa jo 35 prosenttia euroalueen julkisesta velasta oli eurojärjestelmän hallussa. Kun EKP vähentää omistuksiaan, on maiden varainhankinta yhä enemmän markkinoiden varassa.

Luottoluokittaja Fitch vahvisti helmikuussa Suomen luottoluokitukseksi AA+ sillä ehdolla, että julkista taloutta sopeutetaan onnistuneesti. Ennusteessamme Suomen julkinen velkasuhde nousee lähes 75 prosenttiin, josta suunta on ylöspäin. Näyttää siltä, että markkinakurilla alkaa olla taas merkitystä.

Julkisen talouden tekstejä ja taulukoita on korjattu 24.3.2023 klo 16.

Puonti Päivi

Päivi Puonti

Ennustepäällikkö, VTT

050 534 3536

Scroll