(function(w,d,s,l,i){w[l]=w[l]||[];w[l].push({'gtm.start': new Date().getTime(),event:'gtm.js'});var f=d.getElementsByTagName(s)[0], j=d.createElement(s),dl=l!='dataLayer'?'&l='+l:'';j.async=true;j.src= 'https://www.googletagmanager.com/gtm.js?id='+i+dl;f.parentNode.insertBefore(j,f); })(window,document,'script','dataLayer','GTM-PRQR2HZ'); Suhdanne Syksy 2023

Suhdanne

Suhdanne Syksy 2023

Inflaation selättäminen jättää jälkensä talouteen

Suhdanne Syksy 2023
Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti

Suhdanteen yhteenveto

  • Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia. Alkuvuonna bkt vielä kasvoi, mutta loppuvuonna taloustilanne heikkenee. Ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu jää 0,8 prosenttiin. Kasvua hidastavat inflaatio ja rahapolitiikan kiristyminen Suomessa ja vientimarkkinoilla.
  • Tänä vuonna talous supistuu kun investoinnit vähenevät ja varastoja puretaan, mutta myös yksityisen kulutuksen vähentyessä. Asuinrakentaminen ja julkiset investoinnit supistuvat voimakkaasti. Julkinen kulutus sen sijaan kasvaa. Heikko kansainvälinen kysyntä vähentää vientiä. Tuonti kuitenkin vähenee enemmän, joten nettoviennin vaikutus on ennustejaksolla positiivinen.
  • Ensi vuonna kaikki kotimaiset kysyntäerät kasvavat, mutta varastot supistuvat edelleen. Yksityinen kulutus kasvaa asteittain, kun ostovoima paranee. Sen sijaan julkinen kulutus ei enää tue kasvua. Muut investoinnit osittain kompensoivat asuinrakentamisen heikkoutta.
  • Suurimmat riskit liittyvät inflaation ja rahapolitiikan kehitykseen.
  • Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,2 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna. Myös työllisyysasteen lasku jää väliaikaiseksi.
  • Rakentaminen jatkaa supistumistaan viime vuosien korkealta tasolta nopeasti kiristyneen rahapolitiikan takia. Ala alkaa elpyä ensi vuoden aikana, kun rahapolitiikka alkaa höllentyä. Alan työttömyys kasvaa, mutta kokonaisuudessaan työllisyystilanne ei huonone erityisen paljon, koska korjaus-, teollisuus- ja maarakentamisessa näkymät eivät ole yhtä huonot kuin asuinrakentamisessa.
  • Kuluttajahintainflaatio hidastuu merkittävästi ennustejakson aikana ja on ensi vuonna 1,9 prosenttia.
  • Hallituksen sopeutusohjelma pienentää julkista alijäämää ensi vuodesta alkaen, vaikka velkasuhteen vakautumiseen menee pidempi aika.

Lähes koko kehittynyt maailma on taistellut tänäkin vuonna inflaatiota vastaan, ja pelkona on ollut maailmantalouden vajoaminen taantumaan. Nyt näyttää siltä, että taistelu inflaatiota vastaan tuottaa tulosta ilman maailmantalouden taantumaa.

Maailmantalouden hyvä kehitys ei valitettavasti ennakoi Suomen vientimarkkinoiden suuntaa. Maailmantalouden kasvua ajavat kehittyvät maat – etupäässä Kiina, jonka talous kasvaa tänä vuonna 4,5 %. Suomen tärkeimpien vientimaiden Saksan ja Ruotsin talouskasvu sen sijaan jää tänä vuonna miinuksen puolelle. Tavaravienti vähenee väliaikaisesti, eikä palveluvientikään kohene kunnolla kuin vasta ensi vuonna. Venäläisten ja aasialaisten turistien paluuta ei ole näköpiirissä, ja vaihtotaseen krooninen alijäämä jatkuu.

Kotitalouksien tilanne helpottaa vuoden loppua kohti, kun inflaatio on jo hidastunut, palkankorotukset astuneet voimaan ja eläkkeiden indeksitarkistukset tehty. Ensi vuonna kaikki kysyntäerät jo kasvavat.

Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-yksikköä

Hintojen nousun kiivain tahti on jo takana niin Suomessa kuin euroalueellakin. Inflaatio kotimaassa painuu ensi vuonna keskuspankin 2 prosentin tavoitteen alapuolelle. Euroalue pääsee tavoitteen tuntumaan vasta seuraavana vuonna. Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostot eivät siksi välttämättä ole ohi, puhumattakaan vaikutuksista, joita viime vuosikymmentä korkeammalle jäävällä korkotasolla on taloudessa.

Toisin kuin Yhdysvalloissa, euroalueella inflaation vastainen taistelu merkitsee tuotannon supistumista väliaikaisesti. Erityisesti Saksan teollisuus ehtii supistua reippaasti ennen kuin palveluiden kysyntää, ja siten inflaatiota, euroalueella on saatu hillittyä. Tästä huolimatta euroalueen työttömyysaste oli vielä heinäkuussa ennätysalhaalla. Kovin laajasta ja syvästä taantumasta ei siis ole kyse, vaan ensi vuonna euroalueen talous taas kasvaa.

Koronnostot eivät vaikuta kaikkialla samalla voimalla. Eniten investoivat toimialat teollisuus ja rakentaminen kärsivät korkeista koroista enemmän kuin palvelualat, joiden palkankorotukset ovat ylläpitäneet hinnannousupaineita. Asuntojen kysyntä on Suomessa vähentynyt merkittävästi, syventäen asuinrakentamisen laskusuhdannetta entisestään. Vihreä siirtymä ja hallituksen infrainvestointiohjelma parantavat lähivuosien näkymiä.

EKP nostaa korkoja enemmän kuin Suomen tai yksittäisen toimialan kannalta olisi riittävää. Euromaiden tuotantorakenteiden sekä asuntolaina- ja asuntomarkkinoiden erojen vuoksi koronnostot vaikuttavat eri maissa eri tahtiin. Vaikka Saksan ja Ranskan paino on yhteensä puolet euroalueen kuluttajahintaindeksissä, rahapolitiikka vaikuttaa näissä maissa hitaammin kuin Suomessa tai euroalueella keskimäärin. Jotta vaikutukset tuntuvat koko euroalueella, yhteistä rahapolitiikkaa on kiristettävä enemmän kuin yksittäisen jäsenmaan kannalta voisi olla riittävää.

Tähän asti EKP on kiristänyt rahapolitiikkaa pääasiassa koroilla, eikä keskuspankin arvopaperiomistuksia ole merkittävissä määrin vähennetty. Valtionlainojen myynnillä olisi huomattavia vaikutuksia euromaiden valtionlainakorkoihin, joiden väliset erot ovat tähän asti pysyneet vakaina. Näyttää siltä, ettei EKP pääse taseen supistamisessa kovinkaan pitkälle ennen kuin on jo taas korkojen laskun aika.

Julkisen talouden sopeutus painottuu oikeaan aikaan

Petteri Orpon hallitus aloitti tänä syksynä julkisen talouden sopeutuksen valmistelut. Hallitus ei jäänyt odottelemaan uusia EU:n finanssipolitiikan sääntöjä, vaan otti itse ohjat julkisen taloutemme tervehdyttämisessä. Hallituksen rahoitusasematavoite – -1 % suhteessa bkt:hen vuoden 2027 lopussa – on kunnianhimoisempi kuin mitä muut EU-maat meiltä edellyttäisivät, aivan kuten muissakin Pohjoismaissa. EU:n säännöt ovat 27 jäsenmaan kompromissi, johon väistämättä vaikuttaa se, ettei muilta vaadita enemmän kuin mihin itse ollaan valmiita.

Taulukko: ETLA S23.2/y01t
Suomen huoltotase
Arvo, mrd. e2 Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä 2022 2021 2022 2023E 2024E 2025E
Bruttokansantuote markkinahintaan 268,7 3,2 1,6 -0,3 0,8 1,2
Tuonti 127,8 6,0 8,3 -3,4 5,9 3,3
Tavarat 88,8 6,8 5,4 -8,0 5,7 3,5
Palvelut 39,1 4,6 14,6 5,0 6,3 2,9
Kokonaistarjonta 396,5 4,0 3,5 -1,2 2,3 1,8
Vienti 121,5 5,8 3,5 -0,3 7,1 3,6
Tavarat 88,5 5,2 2,3 -0,2 3,9 3,0
Palvelut 33,0 7,2 6,5 -0,6 14,2 4,8
Investoinnit 65,1 1,0 3,2 -4,6 1,9 2,2
Yksityiset 53,8 4,3 3,6 -3,0 2,1 2,5
Julkiset 11,3 -11,8 1,3 -12,0 0,8 1,0
Kulutus 202,9 3,6 1,4 1,2 0,6 0,8
Yksityinen 138,3 3,5 1,7 -0,2 0,9 1,2
Julkinen 64,6 3,9 0,8 4,1 0,1 0,0
Varastojen muutos 1 7,0 0,3 1,7 -1,4 -0,5 0,0
Kokonaiskysyntä 396,5 4,0 3,5 -1,2 2,3 1,8
Kotimainen kysyntä 275,0 3,3 3,5 -1,6 0,4 1,1
Julkinen kysyntä 75,9 1,4 0,9 1,8 0,2 0,1
Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä 2021 2022 2023E 2024E 2025E
Bruttokansantuote 2,2 5,4 4,8 2,2 2,1
Tuonti 9,7 19,4 -5,3 -3,2 -0,6
Vienti 9,8 18,6 -5,1 -3,6 -1,2
Investoinnit 2,3 6,6 5,0 2,2 2,0
Kulutus 2,1 5,4 4,2 2,3 2,4
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Julkisen talouden sopeutusohjelma ja työnteon kannustimien parantaminen on tarpeellista, jotta julkiset menot saadaan paremmin vastaamaan kansantaloutemme tämänhetkistä tulonmuodostuskykyä ja velkaantumista hillittyä. T&k-menojen kasvattaminen puolestaan on pidemmän aikavälin näkökulmasta tarpeellinen, jotta tuottavuutta ja talouden tulonmuodostuskykyä saadaan parannettua.

Koska velkaa on paljon ja yleisen korkotason ennustetaan jäävän reilusti edeltävää vuosikymmentä korkeammalle, kasvaa korkomenojen osuus julkisista menoista koko hallituskauden ajan. Ennustejakson lopussa vuonna 2025 korkomenot ovat jo enemmän kuin tuplaantuneet vuodesta 2022. Toisin sanoen, vaikka julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin käytetään hallitusohjelman myötä vähemmän rahaa, alijäämä pienenee hitaasti, kun vanhasta velasta maksettavat korkomenot jatkavat kasvuaan. Tämä näkyy siinä, että perusjäämän ja rahoitusaseman välinen ero kasvaa. Vaikka perusjäämä – eli julkinen rahoitusasema, josta on vähennetty korkomenot – on vuonna 2025 enää vain -0,5 prosenttia suhteessa bkt:hen, on alijäämä 1,2 prosenttiyksikköä suurempi. Velkasuhteen vakauttaminen edellyttää vähintäänkin hallitusohjelmassa suunniteltujen säästöjen toteutumista täysimääräisenä, puhumattakaan velkasuhteen alenemisesta.

Bruttokansantuotteen muutos, %

Velkaantuneisuuden ja hitaan talouskasvun yhdistelmällä on siten jo nyt konkreettisia vaikutuksia. Vuoteen 2025 mennessä hallitusohjelman mukaiset säästöt ovat jo 2,4 mrd. euroa vuoteen 2023 verrattuna. Samaan aikaan korkomenojen nousu miljardilla eurolla syö sopeutuksesta lähes puolet. Suuren velkamäärän ja korkeiden korkojen yhdistelmä merkitsee siis sitä, että muita menoja on leikattava enemmän, jotta velkasuhde lähtee laskuun tai edes tasaantuu.

Elämme uudessa normaalissa, jossa velalla on taas hinta. Velkaantuneen maan korkomenot kasvavat samalla kun julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin käytettävissä olevat rahat vähenevät.

Taulukko: ETLA S23.2/y02t
Eräitä keskeisiä ennusteita
2020 2021 2022 2023E 2024E 2025E
Kuluttajahintainflaatio, % 0,3 2,2 7,1 6,3 1,9 1,5
Ansiotason muutos, % 1,9 2,4 2,4 4,1 3,6 3,3
Työn tuottavuus, % 0,1 1,1 -0,5 0,2 0,4 0,7
Työttömyysaste, % 7,7 7,6 6,8 7,2 6,8 6,4
Työllisyysaste, % 75,3 76,7 78,4 77,9 79,0 80,0
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1 3,0 -2,6 0,2 -1,5 -0,2
Vientikysyntä, % -3,7 6,2 3,1 1,2 1,9
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta 0,5 0,4 -3,7 -2,2 -1,3 -1,1
Teollisuustuotanto (tuotos), % -3,2 3,7 0,9 -1,4 3,1 2,4
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta -5,6 -2,9 -0,8 -2,2 -2,0 -1,6
Julkinen velka, % bkt:sta 74,7 72,5 72,9 73,6 74,5 75,1
Euribor 12 kk, % -0,3 -0,5 1,1 4,0 3,7 2,9
Euroalueen bkt, % 6,2 5,5 3,4 0,5 1,3 1,7
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2 0,3 2,6 8,4 5,4 2,6 2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen.
2 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF,
China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Etla.

Liitteet

Suhdanne Syksy 2023

etla-suhdanne-syksy-2023.pdf, 2 Mt, 11.9.2023

Lataa: Suhdanne Syksy 2023 pdf
Puonti Päivi

Päivi Puonti

Ennustepäällikkö, VTT

050 534 3536

Scroll