(function(w,d,s,l,i){w[l]=w[l]||[];w[l].push({'gtm.start': new Date().getTime(),event:'gtm.js'});var f=d.getElementsByTagName(s)[0], j=d.createElement(s),dl=l!='dataLayer'?'&l='+l:'';j.async=true;j.src= 'https://www.googletagmanager.com/gtm.js?id='+i+dl;f.parentNode.insertBefore(j,f); })(window,document,'script','dataLayer','GTM-PRQR2HZ'); Etla julkaisi uuden päästöennusteen: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät neljän prosentin vuosivauhtia

Suhdanne

Uutiset

Etla julkaisi uuden päästöennusteen: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät neljän prosentin vuosivauhtia

Etla julkaisi uuden päästöennusteen: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät neljän prosentin vuosivauhtia

Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat Etlan tänään julkistaman ennusteen mukaan keskipitkällä aikavälillä noin neljän prosentin vuosivauhtia. Vuosikymmenen aikana tapahtunut päästöjen aleneminen on vastannut maankäyttösektorin hiilinielujen supistumista. Siitä syystä Suomen nettopäästöt eivät ole vähentyneet eikä hiilineutraalisuustavoite ole toteutumassa. Jatkossa tulisikin edelleen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, muuttaa tuotantoteknologiaa muutenkin vähäpäästöisemmäksi sekä vahvistaa hiilinieluja.

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen CO2-ekvivalentti määrä alenee vuosina 2023–2027 keskimäärin neljä prosenttia vuodessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tänään julkaistussa päästöennusteessa. Vuonna 2020 päästöt alenivat yli yhdeksän prosenttia, kun pandemia vähensi muun muassa ilma- ja vesiliikennettä sekä kotitalouksien autoilua. Myös energiantuotannon päästöt vähenivät selvästi.

Talous elpyi vuonna 2021, mutta päästöt pysyivät vuoden 2020 tasolla. Viime vuonna päästöt alenivat yli neljä prosenttia.

Etla ennustaa päästöjen kehitystä Suhdanteen makroennusteessa tehdyn toimialojen tuotannon ja kotitalouksien kulutuksen määräennusteen sekä päästöintensiteetin kehitystä kuvaavien teknologia-arvioiden avulla. Tuotantorakenteen ja käytetyn teknologian ennustettu muutos otetaan arviossa huomioon. Ennusteesta vastaa Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila.

Kaitilan mukaan kasvihuonekaasupäästöt keskittyvät tietyille toimialoille ja yleisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Kokonaispäästöjen vähentämisen kannalta korostuu siis kehitys näillä aloilla.

– Kuluvana vuonna muun muassa päästöttömän sähkön tuotanto on kasvanut selvästi. Suurin vaikutus päästöjen kehityksessä onkin edelleen ollut energiahuollon päästöjen vähenemisellä, Kaitila sanoo.

Hiilineutraalisuustavoite ei onnistu nykytrendeillä

Ilmastolakiin kirjattu tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tällöin tarkastellaan edellä mainittujen tuotannollisten toimintojen päästöjen lisäksi myös maankäyttösektorin päästötasetta. Maankäyttösektori sisältää metsämaan, viljelysmaan, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja puutuotteet.

Maankäyttösektorin hiilinielu on pienentynyt selvästi reilun vuosikymmenen aikana. Vuonna 2021 se oli jopa pieni päästölähde. Hakkuiden määrä vaikuttaa suoraan metsien hiilinielujen kautta koko maankäyttösektorin tilastoihin. Metsät itsessään ovat edelleen päästönielu, mutta paljon aiempaa pienempi. Lisäksi erityisesti viljelysmailta vapautuu huomattavan paljon kasvihuonekaasupäästöjä.

– Vaikka teollisuuden päästöt ovat vähentyneet suhteellisen tasaisesti, Suomen nettopäästöt ovat pysyneet vakaina. Nettopäästöt pitäisi kuitenkin painaa nollaan vuoteen 2035 mennessä, jos hiilineutraalisuustavoite halutaan saavuttaa. Jo nyt on nähtävissä, ettei se onnistu nykytrendeillä, sanoo Etlan Ville Kaitila.

Toisaalta Kaitila muistuttaa, että valoisampiakin kehityskulkuja on näkyvissä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä vähenee entistä nopeammin, ja tehdasteollisuus on jo pitkälti päästökaupan piirissä. Yrityksiä kannustetaan investoimaan vähäpäästöiseen teknologiaan ja päästökauppa on laajentumassa liikenteeseen Etlan ennustejakson lopussa 2027.

Etlan ennuste Suomen päästöjen kehityksestä laaditaan talouden makroennusteen yhteydessä aina viideksi vuodeksi eteenpäin. Toimialojen tuotantoennuste perustuu Suhdanne-ennusteeseen ja kansantalouden panos-tuotostaulujen käyttöön. Kasvihuonekaasupäästöjen ennuste perustuu Etlan näin ennustamaan toimialoittaiseen tuotantoon ja kotitalouksien kulutukseen sekä arvioituun teknologiseen kehitykseen eli tuotannon päästöintensiteetin muutokseen. Ennustetta ei tehdä vuosikohtaisesti vaan se on arvio viiden vuoden keskimääräisestä kehityksestä.

Kaitila, Ville: Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2023–2027 ja hiilineutraalisuustavoite (ETLA Erikoisartikkeli

Avainsanat:

Lisätietoja

Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

050 410 1012

Liitteet

Päästöennuste syksy 2023

etla-erikoisartikkeli-4-paastoennuste-syksy-2023.pdf, 137 kt, 27.11.2023

Lataa: Päästöennuste syksy 2023 pdf
Scroll