Inflaatio on hidastumassa tavaroiden hintakehityksen painamana. Palvelujen hinnat jarruttavat kehitystä. Korot alkavat hidastaa inflaatiota ensi vuonna.

Kuluttajahintojen nousutahti on hidastunut, mikä painaa myös vuosi-inflaatiota alas. Koko kuluvan vuoden keskimääräinen kuluttajahintojen nousu on silti ennusteemme mukaan 6,3 prosenttia eli vain hieman vähemmän kuin viime vuonna. Vuoden 2023 lopussa inflaatio on hidastunut noin neljään prosenttiin ja se hidastuu siitä edelleen merkittävästi ensi vuoden mittaan ennen kääntymistään uuteen nousuun vuodenvaihteessa 2024–2025.

Inflaation hidastumisen taustalla on useita tekijöitä. Ensinnäkin pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama maailmanmarkkinoiden kysyntä- ja tarjontahäiriö, joka on nostanut monien valmistettujen tavaroiden hintoja poikkeuksellisella tavalla, on alkanut mennä ohitse. Toiseksi Suomen kansallisen inflaation näkökulmasta korkojen nousu hidastuu ja kääntyy jo loppusyksystä pieneen laskuun, mikä vaikuttaa viipeellä lainakorkoihin.

Toisaalta palkkojen nousun kiihtyminen näkyy ripeämpänä palveluhintojen kehityksenä, mutta vaikuttaa epäsuorasti myös tavaroiden kuluttajahintoihin tuotteiden valmistuksen ja jakelun kustannusrakenteen kautta.

Lataa Avaa

Raaka-aineiden hintakehitys on ollut viime vuosina hyvin heilahtelevaa edellä mainittujen maailmantaloutta ravistelleiden syiden vuoksi. Nyt on kuitenkin saavutettu jonkinlainen normalisoituminen. Arvioimme, ettei raaka-aineiden hinnoissa ole suuria heilahteluja näköpiirissä. Alasuuntainen riski on kuitenkin mm. Kiinan talouden isompi jäähtyminen, mikä vähentäisi raaka-aineiden kysyntää ja alentaisi niiden hintoja. Saudi-Arabia on pyrkinyt pitämään raakaöljyn hintaa haluamallaan tasolla vähentämällä omaa raakaöljyn tuotantoaan, mikä onkin kesän aikana onnistunut. Arvioimme, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousee edelleen hieman, mutta kääntyy markkinatilanteen tasapainottumisen myötä ensi vuonna pieneen laskuun.

Lataa Avaa

Melkein puolet kuluvan vuoden kansallisesta inflaatiosta tulee asumisesta, ennen kaikkea asuntolainojen korkojen noususta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen nousu tuo lisäksi tänä vuonna reilun prosenttiyksikön kokonaisinflaatioon ja muut tavarat ja palvelut – erityisesti kulutusluottojen korot – vajaan prosenttiyksikön. Liikenteen hinnat alenevat hieman halvemman liikennepolttoaineen ansiosta, vaikka erityisesti lentomatkustaminen on kallistunut huomattavasti.

Lataa Avaa

Ensi vuonna inflaatio hidastuu keskimäärin 1,9 prosenttiin. Inflaatio hidastuu laaja-alaisesti. Arvioimme, että elintarvikkeiden hintojen nousu jäähtyy reiluun prosenttiin. Vuonna 2025 kokonaisinflaatio hidastuu keskimäärin vielä hieman ja on 1,5 prosenttia. Kuukausitasolla hitain vuosi-inflaatio on ennusteemme mukaan vuoden 2024 lopulla, minkä jälkeen se lähtee uudelleen kiihtymään pohjavaikutuksen alkaessa mennä ohitse.

Pohjainflaatio, eli inflaatio pl. elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, nousee tänä vuonna 6,6 prosenttiin, eli selvästi viime vuotta korkeammaksi. Ensi vuonna se on keskimäärin 2,6 prosenttia. Energian ja elintarvikkeiden hintakehityksen eriaikaisuus rytmittää pohjainflaation eri tahtiin kuin kokonaisinflaation.

Suomen EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio, jossa ei ole mukana muun muassa lainojen korkoja, käyttäytyy maltillisemmin kuin kansallinen mittari. Ennusteemme mukaan se on tänä vuonna keskimäärin 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Pääasiallinen riski tämän ennusteen osalta on se, jäähtyykö tavaroiden hintainflaatio odotetusti vai ei.

Perushintaindeksi nousi rajusti viime vuonna. Ennusteemme kuluvalle vuodelle on maaliskuun ennusteesta suhteellisen muuttumaton, eli noin 2,5 prosenttia. Ensi vuonna indeksi alenee ennusteen mukaan keskimäärin hieman. Perushintaindeksi ennakoi tavaroiden hintojen kehitystä kuluttajahintakorissa.

Taulukko: ETLA S23.2/p01t

Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä

	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tekijä	2021	2022	2023E	2024E	2025E
1. Työn tuottavuus1	1,1	-0,5	0,2	0,4	0,7
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti	4,5	4,2	6,1	4,3	3,8
3. Ansiotaso	2,4	2,4	4,1	3,6	3,3
4. Yksikkötyökustannukset2	3,3	4,7	5,9	3,8	3,1
5. Bkt:n hintaindeksi	2,2	5,4	4,8	2,2	2,1
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut)	9,7	19,4	-5,3	-3,2	-0,6
7. Yksityisen kulutuksen hinta	1,8	6,1	4,9	1,8	2,2
8. Perushintaindeksi3	9,9	21,0	-2,6	-0,7	-0,1
9. Kuluttajahintainflaatio	2,2	7,1	6,3	1,9	1,5
10. Pohjainflaatio4	1,7	4,3	6,6	2,6	1,4
11. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio	2,1	7,2	4,5	1,7	2,2
12. Reaalinen ansiotaso [3]/[9]	0,2	-4,4	-2,1	1,7	1,8
13. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5]	2,3	-1,1	1,2	2,0	1,7
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit.
2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä.
3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille.
4 Inflaatio pl. energia ja elintarvikkeet.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Nimellisen ansiotason nousu kiihtyy tänä vuonna ennusteemme mukaan keskimäärin noin neljään prosenttiin. Keskimääräinen tuntipalkka nousee kuitenkin tätä enemmän. Ensi vuonna ansiotason nousu on hieman hitaampaa kuin tänä vuonna.

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna 1,5 prosenttia viime vuodesta ja edelleen ensi vuonna 0,2 prosenttia lähinnä valuuttakurssikehityksen seurauksena. Mittaamme kustannuskilpailukykyä nimellisten yksikkötyökustannusten kehityksellä kilpailijamaissa verrattuna Suomeen. Myös Suomen suhteellinen vaihtosuhde heikkenee molempina vuosina.

Lataa Avaa