Yksityisellä kulutuksella alkaa olla mahdollisuuksia elpymiseen, mutta epävarmuus yleisestä talouskehityksestä voi vielä lykätä sitä.

Yksityisen kulutuksen näkymät alkavat hitaasti parantua, kun inflaation hidastuminen ja aiempaa nopeampi palkkojen nousu alkavat tukea kotitalouksien ostovoimaa. Toisaalta epävarmuus muun muassa korkojen ja työllisyyden kehityksestä voi tehdä kotitalouksista varovaisia ja siten lisätä säästämistä. Samaan aikaan pandemian jälkeinen tarve normalisoida kulutusta on pitkälti väistynyt eikä enää vaikuta kulutuksen rakenteen kehitykseen.

Ennusteemme mukaan yksityisen kulutuksen määrä alenee tänä vuonna keskimäärin 0,2 prosenttia viime vuodesta. Niin sanottu kasvuperintö viime vuodelta on -0,5 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa sitä, että jos kulutus jäisi koko tänä vuonna viime vuoden lopun tasolle, se muuttuisi tuon verran. Siten arvioimme, että kulutus kasvaa vuoden mittaan vain hieman.

Taulukko: ETLA S23.2/c02t

Yksityiset kulutusmenot

	Arvo, mrd.e	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Kulutuserä	2022	2021	2022	2023E	2024E	2025E
Yksityiset kulutusmenot	138,3	3,5	1,6	-0,2	0,9	1,2
Kestävät kulutustavarat	10,0	3,1	-7,9	-2,1	3,0	3,2
Puolikestävät tavarat	10,0	12,0	0,4	0,9	1,0	1,2
Lyhytikäiset tavarat	40,1	3,3	-4,2	-1,8	0,9	0,6
Palvelut	71,5	2,9	5,6	0,1	0,9	1,4
Muut 1	6,6	-2,3	17,7	17,7	8,9	-3,9
1 Muut = Kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kotitalouksien (ml. niitä palvelevat yhteisöt) säästämisaste vajosi viime vuoden loppupuolella ja kuluvan vuoden alussa -2 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Tämä on suhteellisen suuri alijäämä, mutta kertoo pandemian aikana säästöön kertyneiden tulojen käytöstä. Arviomme mukaan säästämisaste alkaa oieta ja on tänä vuonna keskimäärin -1,5 prosenttia.

Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat tänä vuonna neljä prosenttia viime vuodesta. Palkkasumma kasvaa 5,4 prosenttia, mutta kotitalouksien netto-omaisuustulot vähenevät. Tulojen kasvusta huolimatta reaalinen ostovoima supistuu noin prosentin viime vuodesta hintojen nousun seurauksena. Yksityisen kulutuksen hintatason (deflaattorin) nousu on tänä vuonna hitaampaa kuin kuluttajahintojen.

Ensi vuonna yksityinen kulutus elpyy keskimäärin vajaan prosentin kasvuun, kun kotitalouksien reaalinen ostovoima alkaa elpyä. Ennusteessa on oletettu tulojen kasvun siirtyvän osittain säästämisasteen vahvistumiseen. Säästäminen pysyy negatiivisena, mutta vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Lataa Avaa

Taulukko: ETLA S23.2/c01t

Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot, ostovoima ja säästäminen

	Arvo, mrd. e	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tuloerä	2022	2021	2022	2023E	2024E	2025E
Palkat	104,1	5,5	6,3	5,4	4,7	4,3
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut	21,2	12,5	7,1	6,5	4,4	4,3
Toimintaylijäämä ja sekatulo	18,8	3,9	-2,6	3,4	1,0	2,3
Omaisuustulot, netto	11,8	14,5	15,4	-20,6	-0,6	0,2
Tulonsiirrot kotitalouksille	54,2	0,8	1,0	7,4	2,6	1,4
Tulonsiirrot julkiselle sektorille	72,7	8,6	5,9	5,2	3,9	3,7
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot	137,3	3,4	3,9	4,0	3,4	2,9
Yksityisen kulutuksen hinta		1,8	6,1	4,9	1,8	2,2
Reaalinen ostovoima1		1,6	-2,1	-0,9	1,5	0,8
Säästämisaste2		2,8	-0,9	-1,5	-0,9	-1,3
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän määrä aleni huomattavasti viime vuonna. Tämän kehityksen taustalla oli useita tekijöitä: tuotteiden poikkeuksellinen hintojen nousu, toimitusvaikeudet muun muassa uusien autojen osalta sekä kysynnän rakenteen tällöinen palautuminen pandemiasta. Nämä tekijät eivät vielä tänä vuonna täysin poistu, mutta hellittävät kuitenkin. Ennusteemme mukaan kestokulutustavaroiden kysynnän määrä supistuu vielä tänä vuonna keskimäärin pari prosenttia viime vuodesta. Ostovoiman kasvu sallii kysynnän muutaman prosentin elpymisen ensi vuonna, vaikka tuotteiden hinnat ovat edelleen koholla.

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) kysynnän määrän kehitys oli viime vuonna keskimäärin lähellä nollakasvua. Tälle ja ensi vuodelle ennustamme noin yhden prosentin kasvua.

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) kulutuksen määrä aleni viime vuonna huomattavasti osana pandemian jälkeistä kulutuksen rakenteen palautumista mutta myös hintakehityksen vuoksi. Kysyntä aleni erityisesti viime vuoden lopulla, mistä tulee huomattavan suuri negatiivinen kasvukontribuutio kuluvalle vuodelle. Vaikka emme ennustakaan vuoden 2023 sisällä kysynnän alenemista, se alenee kontribuution vuoksi keskimäärin vajaat pari prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna kulutus elpyy pieneen kasvuun.

Lataa Avaa

Lataa Avaa

Palvelujen (asumisvuokrat ja muut ostetut palvelut) kysyntä elpyi viime vuonna voimakkaasti pandemiarajoitusten purkamisen jälkeen. Ennusteemme mukaan kasvu jää keskimäärin suunnilleen nollaan tänä vuonna ja elpyy noin prosentin kasvuun ensi vuonna. Hieman yli puolet palvelujen kysynnästä liittyy asumiseen.