Hallitusohjelma sisältää useita merkittäviä muutoksia, jotka vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa. Vaikka suorat säästöt alkavat näkyä jo lähivuosina, julkisen talouden alijäämä sulaa hitaasti. Toimenpiteiden painopiste vaalikauden loppupuolella sopii hyvin yhteen suhdannenäkymien kanssa. Tänä vuonna alijäämä vielä kasvaa.

Valtion rahoitusasema oli jo alkuvuonna monia aiempia vuosia alijäämäisempi. Menot ovat jatkaneet kasvuaan samalla, kun tulojen kasvu on tyrehtynyt. Vaikka hyvä työllisyystilanne yhdistettynä palkankorotuksiin tuottaa hyvin verotuloja, jää yhteisöveron tuotto huomattavasti jälkeen edeltävistä kahdesta huippuvuodesta. Yksityisen kulutuksen heikkous puolestaan heijastuu välillisten verojen tuottoon.

Kuluvan vuoden alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet muuttivat julkisen talouden rakennetta ja verotulojen jakautumista valtion ja paikallishallinnon kesken. Erityisesti valtiontaloutta koskettavat heikentyneen kulutuksen myötä hiipuvat verotulot. Alkuvuonna valtionhallinnon rahoitusasema olikin huomattavasti paikallishallintoa heikompi.

Lataa Avaa

Julkisista menoista eniten kasvavat tänä vuonna korkomenot sekä euromääräisesti suuret indeksisidonnaiset menot, etenkin eläkkeet. Paikallishallintosektorin monivuotinen palkkaohjelma näkyy kulutusmenojen kasvuna. Sitä vastoin investointien suunta on toinen. Alkuvuonna julkiset investoinnit vähenivät merkittävästi. Tähän vaikuttaa Ukrainalle toimitettujen puolustusmateriaalien kirjaaminen tilastoissa negatiivisena investointina. Jollain aikavälillä EU korvaa Suomelle sen Ukrainaan toimittaman puolustusavun. Tänä vuonna julkisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän viime vuoden 0,8 prosentista noin 2 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Lataa Avaa

Ensi vuodesta lähtien julkisen talouden alijäämä alkaa hiljalleen sulaa. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisältää useita merkittäviä kokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta. Erityisesti suorat leikkaukset menoihin ja etuuksiin sekä sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen vahvistavat suoraan julkista taloutta ensi vuodesta alkaen. Toimien painopiste hallituskauden lopulla jää kuitenkin ennustejakson ulkopuolelle. Sopeutus ja työn vastaanottamiseen kannustavat toimet ajoittuvat siten pääasiassa vuosiin, jolloin kuluvan vuoden suhdannekuopasta on jo noustu, eivätkä julkiset menoleikkaukset suuremmin hidasta orastavaa talouskasvua. Talouskasvua tukee myös hallituksen määräaikainen investointiohjelma, jonka vaikutusten oletetaan painottuvan ennustejakson loppupuolelle. Investointiohjelma rahoitetaan osakemyynneillä, eikä se siksi kasvata velkaa.

Lataa Avaa

Työttömyysmenojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella julkisia menoja vähennetään muillakin hallinnonaloilla. Sen sijaan eläkkeet, jotka muodostavat ennustejakson lopulla jo 25 prosenttia julkisista menoista, on jätetty säästöjen ulkopuolelle. Kaikkia suoria säästöjä tai lähempänä hallituskauden loppupuolta vaikuttavia rakenteellisia toimia, kuten hyvinvointialueiden toimintojen tehostamisella tavoiteltua miljardin euron säästöä, ei ole tässä ennusteessa vielä huomioitu. Merkittävän osan julkisen talouden sopeutustoimista syö korkomenojen kasvu. Siitä huolimatta velkasuhteen kasvu alkaa hidastua ennustejakson loppupuolella ja on noin 75 % vuonna 2025.