Suhdanne

Tiivistelmä

  • Suomen talous kasvaa venäjän hyökkäyksestä ukrainaan huolimatta, joskin kasvu hidastuu selvästi. ennustamme bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,0 prosenttia ensi vuonna.
  • Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana. nettoviennin vaikutus kasvuun on negatiivinen. ensi vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien vaikutus kasvuun on yhä positiivinen.
  • Suurimmat riskit liittyvät uuteen turvallisuuspoliittisen tilanteeseen. muita riskejä ovat maailmankaupan logistiikan ja tarjontaketjujen jatkuvat pullonkaulat, raaka-aineiden hintojen voimakas kohoaminen ja mahdolliset uudet koronaviruksen muunnokset.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna reilut 5,5 prosenttia. ensi vuonna vienti elpyy miltei samassa tahdissa. viennin kasvu on seurausta ennen kaikkea palveluviennin elpymisestä, sillä venäjän sokki leikkaa tavaraviennin kasvua.
  • Yksityinen kulutus kasvaa reilut 2 prosenttia tänä vuonna ja puolitoista prosenttia ensi vuonna. yksityinen kulutus saa vauhtia talouden avautumisesta ja palvelukulutuksen elpymisestä. inflaation kiihtymisestä juontuva ostovoiman heikkeneminen kuitenkin hidastaa kasvua.
  • Investoinnit kasvavat noin 3,5 prosenttia tänä vuonna ja noin 3 prosenttia vuonna 2023. voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. investointiaste nousee erityisesti ennustejakson loppupuolella.
  • Ennustamme työttömyysasteen laskevan tänä vuonna 6,8 prosenttiin ja ensi vuonna yhä aavistuksen, 6,7 prosenttiin. ennusteemme mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna keskimäärin 73,7 prosenttiin, eli 2,1 %-yks. korkeammaksi kuin se oli v. 2019.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 3,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,9 prosenttia ensi vuonna. inflaation kiihtyminen on seurausta erityisesti energian hintojen noususta. ennustamme energian hintojen laskevan ensi vuonna hieman, mikä hillitsee inflaatiota. sodan takia inflaatioennusteessa on kuitenkin tavallista isompi riski erehtymisestä alaspäin.
  • Julkistalouden tasapaino paranee hieman ennustevuosina. kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 2,0 prosenttia bkt:sta ja ensi vuodelle 1,3 prosenttia bkt:sta. julkistalouden tasapaino paranee hitaanakin jatkuvan talouskasvun ansiosta.
  • Julkistalouden rakenteellinen tasapaino heikkenee tänä vuonna mutta paranee ensi vuonna. julkisen velan suhde bkt:hen vakautuu ennustejaksolla.

Maailmantalous nousee Venäjän hyökkäyksen varjossa

Maailmantalous elpyy tänä vuonna 4,0 prosentin vauhtia ja ensi vuonnakin 3,1 prosentin vauhtia. Taloustilannetta kuitenkin varjostaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2. Sodan seurauksena asetetut pakotteet leikkaavat erityisesti Venäjän mutta myös muun maailman kasvua. Euroalue kärsii enemmän kuin moni muu talousalue ja euroalueen sisällä erityisesti ne maat, jotka käyvät paljon kauppaa Venäjän kanssa. Venäjän aloittama sota ja lännen asettamat pakotteet leikkaavat talouskasvua ainakin kolmen mekanismin kautta.

Ensinnäkin hyökkäys lisää taloudellista epävarmuutta, mikä voi lykätä investointeja ja/tai työllistämispäätöksiä. Hyökkäyksellä on toisaalta epävarmuuden kautta välittyvä vaikutus öljyn hintaan. Markkinoilla pyritään hinnoittelemaan sellainenkin mahdollisuus, ettei venäläinen öljy pääse normaaliin tapaan lainkaan maailmanmarkkinoille. Tätä vaikutuskanavaa voisi kutsua hyökkäyksen aiheuttamaksi inflaatiosokiksi, vaikka se syntyykin osittain epävarmuussokin seurauksena.

Merkittävin vaikutus välittyy kuitenkin EU:n ja muiden länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden kautta. Tämän vaikutuskanavan voisi erotella hyökkäyksen aiheuttamaksi ulkomaankauppasokiksi. EU on asettanut suoria vientirajoitteita useille tuotteille, näistä tärkeimpinä lentoteollisuuteen ja osaan teknologiaviennistä (esim. Sähkölaitteet sekä koneet ja laitteet) kohdistuvat pakotteet. Tätäkin voimakkaampia ovat pankkien väliseen maksuliikenteeseen kohdistuvat SWIFT-viestijärjestelmän pakotteet. SWIFT-pakotteet koskevat kuitenkin tätä kirjoitettaessa vain osaa venäläisistä pankeista. Lisäksi useat venäläiset pankit ovat suoraan EU:n/Britannian/Yhdysvaltojen pakotelistalla, mikä ehkäise maksuliikenteen niiden ja länsimaisten pankkien välillä. Lisäksi länsimaiset pakotteet jäädyttivät osan Venäjän keskuspankin valuuttavarannosta, millä on merkittäviä vaikutuksia keskuspankin kykyyn tukea liikepankkien likviditeettiä.

Taulukko: ETLA S22.1/y01t
Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2 Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2021 2021 2022E 2023E 2024E 2017-21 2022-26E
Bruttokansantuote markkinahintaan 250,6 3,3 2,1 1,0 1,5 1,3 1,5
Tuonti 97,4 5,0 5,9 4,1 2,6 2,1 3,7
Tavarat 67,4 6,1 1,9 2,3 2,0 2,3 2,3
Palvelut 30,0 2,7 14,7 7,6 3,8 1,6 6,5
Kokonaistarjonta 348,0 3,8 3,1 1,9 1,9 1,5 2,2
Vienti 97,9 4,2 5,6 5,1 4,0 2,6 4,3
Tavarat 70,3 4,4 1,3 3,7 2,6 2,8 2,4
Palvelut 27,7 3,7 16,2 8,1 7,0 2,1 8,2
Investoinnit 59,1 1,9 3,6 2,9 2,2 1,7 3,0
Yksityiset 48,2 4,4 4,1 3,3 2,5 1,5 2,8
Julkiset 11,0 -7,8 1,5 1,0 0,8 2,2 3,9
Kulutus 188,2 2,9 1,6 0,9 1,1 0,7 1,2
Yksityinen 127,9 3,2 2,2 1,6 1,4 0,4 1,6
Julkinen 60,4 2,2 0,4 -0,5 0,4 1,4 0,2
Varastojen muutos 1 2,7 1,0 0,1 -0,8 -0,4 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 348,0 3,8 3,1 1,9 1,9 1,5 2,2
Kotimainen kysyntä 250,1 3,6 2,2 0,6 0,9 1,1 1,3
Julkinen kysyntä 71,4 0,5 0,6 -0,3 0,5 1,5 0,8
Hinnan muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2021 2022E 2023E 2024E 2017-21 2022-26E
Bruttokansantuote 1,9 1,7 2,3 1,6 1,6 1,9
Tuonti 9,7 14,3 -1,9 -0,5 2,3 1,4
Vienti 10,4 11,7 -1,3 -1,0 2,6 1,0
Investoinnit 0,8 2,3 2,0 2,0 1,9 2,0
Kulutus 2,0 2,9 1,9 1,7 1,4 2,0
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kehittyneistä maista kasvu on tänä vuonna kohtalaista Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Edellisen kasvuksi ennustamme 3,7 prosenttia, jälkimmäisen 4,0 prosenttia. Britannian kasvu on kuitenkin seurausta kiipeämisestä syvästä koronakuopasta ylöspäin ja se pysähtyy kohta verojen korotuksiin ja inflaation kiihtymiseen. Yhdysvalloissakin rahapolitiikan kiristyminen leikkaa kasvua. Kummatkin sen sijaan kärsivät varsin vähän Venäjän aiheuttamasta sodasta ja talouspakotteista, sillä Venäjä ei ole niille lainkaan tärkeä kauppakumppani. Ensi vuonna kasvu hidastuu kummassakin maassa selvästi, vielä jyrkemmin Britanniassa, joka kärsii myös brexitin aiheuttamista tarjontakapeikoista.

Euroalue kärsii pakotteista ja Venäjän kaupan vähenemisestä kahta edellä mainittua enemmän, mutta valuutta-alueen talous kasvaa silti 3,7 prosenttia tänä vuonna ja 2,0 prosenttia ensi vuonna. Arvioihin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta, sillä sodan jatkoa ja välillisiä seurauksia voidaan yrittää ennustaa vain suuntaa antavasti. Saksan talous kasvaa ennusteemme mukaan samaa vauhtia kuin euroalue keskimäärin, vaikka uusien pakotteiden lisäksi komponenttipula vaivaa yhä maan autoteollisuutta. Tarjontaketjujen pullonkaulat haittaavat muitakin euroalueen talouksia. Ranskan talous on saavuttanut Saksaa nopeammin koronapandemiaa edeltävän bkt:n tason, mutta kasvu hidastuu sielläkin tänä vuonna.

EU:n vuonna 2020 sopima ”Next Generation EU” -elpymisväline, josta jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa suoraa tukea ja 360 miljardia euroa lainapohjaista tukea, nopeuttaa jäsenmaiden vihreää siirtymää ja siten tukee myös Venäjän eskaloiman kriisin energiahaasteissa, vaikka raha kohdentuukin ennen kaikkea EU:n eteläisiin jäsenmaihin. Venäjän toimien takia useat Euroopan maat ovat myös kasvattamassa puolustusbudjettejaan. Uutisista merkittävin on Saksan hallituksen ilmoitus nostaa puolustusbudjettinsa yli 2 prosenttiin bkt:sta (ns. Nato-suositus).

Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 4,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kiinan taloudellakin on ongelmansa, sillä maan paisunut kiinteistösektori on velkaantunut ja tehoton. Maksukykyongelmat saattavatkin laajentua koskemaan muitakin kuin julkisuudessa paljon esillä ollutta kiinteistöjättiä Evergrandea. Kiinan hallinnolla on kuitenkin keinonsa hallita myös konkurssitilanteita, joten maan kiinteistösektorin ongelmat pysynevät rajattuina. Haasteita maalla riittää vielä koronapandemiasta ulostulossa jyrkän ”nolla-covid” politiikkansa takia.

Toinen maailmantalouden keskeinen ajuri on rahapolitiikan kiristyminen kuluvan vuoden aikana. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa tänä vuonna viidesti ja ensi vuonna neljä kertaa. Niinpä oletetuilla 0,25 prosenttiyksikön korotuksilla Yhdysvaltojen ohjauskorko asettuisi ensi vuoden loppuun mennessä vaihteluvälille 2,25–2,5 prosenttia.

Myös EKP on joutunut nopeuttamaan koronnostoaikatauluaan havaitun inflaation oltua toistuvasti ennusteita laajempaa ja korkeampaa. Odotamme, että EKP nostaa ohjaus- ja talletuskorkoa heti ensi vuoden alussa siitäkin huolimatta, että Venäjän Ukrainassa eskaloima kriisi tuo riskejä euroalueen talousnäkymään.

Taulukko: ETLA S22.1/y02t
Eräitä keskeisiä ennusteita
2019 2020 2021 2022E 2023E 2024E
Kuluttajahintainflaatio, % 1,0 0,3 2,2 3,3 1,9 1,7
Ansiotason muutos, % 2,1 1,9 2,3 2,7 2,6 2,3
Työn tuottavuus, % -0,1 0,2 2,0 0,6 0,3 1,0
Työttömyysaste, % 6,8 7,7 7,6 6,8 6,7 6,5
Työllisyysaste, % 71,6 70,7 72,3 73,5 73,7 74,0
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, % 1,0 3,4 -3,7 -1,4 -1,1 0,0
Vientikysyntä, % -0,5 -5,5 6,1 3,0 2,0 2,0
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen -0,3 0,7 1,0 -0,5 0,0 0,1
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % 2,8 -3,0 5,0 2,1 3,0 2,0
Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta -0,9 -5,5 -2,1 -2,0 -1,3 -1,2
Suomen EDP-velka, % bkt:sta 59,6 69,0 67,3 67,6 67,6 67,5
Rakenteellinen jäämä, % bkt:sta -1,2 -3,7 -1,4 -1,6 -0,7
Euribor 3 kk, % -0,4 -0,4 -0,5 -0,3 0,1 0,6
EU27-maiden bkt:n muutos, % 1,8 -5,9 5,2 3,8 2,1 2,3
Euroalue 1,6 -6,4 5,2 3,7 2,0 2,3
EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, %1 1,5 0,7 2,9 4,0 2,2 2,0
Euroalue1 1,2 0,3 2,6 3,8 2,0 1,8
1 Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Suomen bkt kasvaa tänä ja ensi vuonna kriisistä huolimatta

Suomen bruttokansantuote kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 3,3 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 3,2 prosenttia. Vienti kasvoi 4,2 prosenttia ja tuonti samanaikaisesti 5,0 prosenttia, joten nettovienti vaikutti negatiivisesti talouskasvuun. Investoinnit lisääntyivät 2,0 prosenttia.

Bkt kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2022 ja 1,0 prosenttia vuonna 2023

Ennustamme suomen kokonaistuotannon kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten laskettu 1,0 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Ennusteen lasku on seurausta lähes kokonaan Venäjän aloittamasta hyökkäyksestä, vaikka pieneltä osin myös odotuksia nopeammin kiihtyneestä inflaatiosta. Nettovienti kontribuoi Suomen kasvuun negatiivisesti tänä vuonna. Yksityinen kulutus nostaa Suomen kasvua tänä ja ensi vuonna. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme 1,0 prosenttia.

Vienti kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna noin 5,5 prosenttia ja ensi vuonna yhä 5 prosenttia. Investoinnit kasvavat reilut 3,5 prosenttia tänä vuonna ja vajaat 3,0 prosenttia v. 2023. Yksityinen kulutus lisääntyy reilut 2 prosenttia tänä vuonna palveluiden kulutuksen elpyessä. Ensi vuodelle ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan reilut 1,5 prosenttia. Vuonna 2024 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,5 prosenttia, joka on lähellä Suomen potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.

Tuotantokuilun arvioimme olevan vain lievästi negatiivinen tänä vuonna, joten talouden tuotanto on lähellä ns. Potentiaalista tasoaan. Ensi vuonna tuotantokuilu on kuitenkin jo selvemmin negatiivinen, joten Suomen talous on potentiaalinsa alapuolella. Tämä on seurausta ennen kaikkea Venäjän toimien välillisistä vaikutuksista Suomen talouteen.

Taloudellinen kehitys, % - Bruttokansantuotteen muutokset ja Työttömyyaste (vuodesta 1988 EU-harmonisoidun tilastoinnin mukaan)

Palveluvienti vauhdittuu, tavaravienti kasvaa hitaammin

Ennustamme viennin määrän kasvavan tänä vuonna 5,6 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa vain 1,3 prosenttia, sillä Venäjä-pakotteet ja UPM:n lakko leikkaavat kasvua. Niinpä metsäteollisuuden vienti heikkenee tänä vuonna viime vuodesta. Myös kone- ja laitevienti sekä elintarvikevienti kärsivät Venäjä-pakotteista. Palveluviennin ennustamme kasvavan yli 16 prosenttia, kun turismi Euroopasta elpyy heikosta vertailuvuodesta.

Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 5,1 prosenttia. Vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä Venäjän pakotteista huolimatta. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan noin 8 prosenttia ensi vuonna. Vuodelle 2024 odotamme viennin kasvuksi 4,0 prosenttia. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa hieman viennin elpymistä ennustejaksolla (ks. Erityisteema Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky).

Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia. Kasvua nopeuttaa yritysten kone- ja laiteinvestointien tuntuva lisääntyminen. Asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan vajaat 2 prosenttia.

Vuonna 2023 investointien kasvu hidastuu hieman, 2,9 prosenttiin. Asuinrakentamisen kasvu hidastuu noin 1,5 prosenttiin. Teollisuuden isot investointihankkeet näkyvät erityisesti kone- ja laiteinvestointeina. Investointiaste nousee ennustejaksolla.

Hyvä suhdanne auttanut työllisyyden kasvua

Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 32 000 henkilöllä. Työvoiman kasvu yllätti viime vuonna positiivisesti, mutta tänä vuonna kasvu hidastuu. Niinpä työttömyysaste laskee tänä vuonna 6,8 prosenttiin. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 73,5 prosenttiin. Osaavan työvoiman saatavuus ja niin sanottu työvoimapula ovat muodostuneet odotettua suuremmaksi työllisyyden kasvun esteeksi. Hyvä työmarkkinatilanne pehmittääkin Venäjä-pakotteiden tuomaa sokkia.

Ensi vuonna työllisyyden kasvu jatkuu, mutta vain hitaana. Työttömyysaste laskee hieman, 6,7 prosenttiin, sillä työvoiman kasvu hidastuu edelleen ensi vuonna. Työllisyysasteen odotetaan paranevan ensi vuonna 73,7 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa hitaasti samalla, kun heidän lukumääränsä pienenee.

Marinin hallitus on tehnyt jonkin verran työllisyyttä edistäviä toimia, mutta valitettavasti niistä monet ovat olleet kalliita julkistaloudelle. Poikkeuksena tästä on eläkeputken asteittainen poisto, joka lisää keskipitkällä aikavälillä työllisyyttä ja säästää samalla julkisia menoja. Muista merkittävistä hallituksen tekemistä toimista voidaan mainita ns. Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli, jonka voidaan odottaa lisäävän jonkin verran työllisyyttä mutta johon kuuluu myös julkisia menoja nostavia toimia.

Kulutuskysyntä lisää bruttokansantuotetta

Nimellisansioiden ja muiden tulojen sekä työllisyyden hidaskin kasvu tukevat yksityistä kulutusta tänä ja ensi vuonna. Säästämisasteen alentumisella on kuitenkin tulokehitystä merkittävämpi vaikutus ennustejaksolla, sillä kohonnut inflaatio syö kotitalouksien reaalituloja.

Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,2 ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Iso osa tämän vuoden kulutuksen kasvusta on ns. Kasvuperintöä edellisvuodelta. Samanaikaisesti kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu säästämisaste laskee edelleen korkealta poikkeusvuoden 2020 tasoltaan kohti niin sanottua normaalia.

Vuonna 2024 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme 1,4 prosenttia, eli hieman nopeammin kuin reaalisen ostovoiman kasvu. Nimellinen ansiotaso nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna 2,7 ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Vuonna 2024 ansiot nousevat 2,3 prosenttia.

Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-yksikköä

Inflaatio kiihtyy selvästi yli 3 prosentin tänä vuonna

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää tänä vuonna ennen kaikkea liikenteen ja asumisen hintojen kohoaminen. Inflaation kiihtyminen on pääosin väliaikaista mutta selvästi sitkeämpää kuin ennustimme aiemmin (ks. Erityisteema Inflaation laajeneminen on globaali ilmiö). Energian hinnan nousu on erittäin merkittävässä roolissa, mutta myös elintarvikkeiden hinnoissa on nousupainetta. Poikkeuksellista hintojen nousua on lisäksi mm. asuntojen korjauksiin liittyvissä materiaaleissa sekä kestokulutustavaroissa. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu selvästi, 1,9 prosenttiin, kun energian hintoihin odotetaan laskua. Vuonna 2024 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme 1,7 prosenttia.

Julkisen sektorin velka kasvaa

Viime vuonna julkisen sektorin vaje oli arviomme mukaan 2,1 prosenttia bkt:sta. Päätösperäinen finanssipolitiikka oli elvyttävää viime vuonna – osa tehdyistä päätöksistä vaikuttaa myös tähän vuoteen. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi ennustetaan 2,0 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi enää 1,3 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino siis paranee, vaikka talouskasvu ei ole erityisen nopeaa.

Julkisen sektorin EDP-velka suhteessa bkt:hen vakautuu ennustejaksolla. Ennustamme sen nousevan hieman tänä vuonna, 67,6 prosenttiin. Sen jälkeen velan bkt-suhde vakautuu, ja ensi vuoden julkisen sektorin EDP-velaksi ennustamme saman 67,6 prosenttia bkt:sta. Seuraavanakin vuonna eli 2024 julkisen velan bkt-suhde pysyy käytännössä ennallaan. Toteutunut kehitys on kuitenkin hyvin herkkä bkt:n arvon muutoksille, ja Venäjän tilanne voi yllättää negatiivisesti. Isoja kysymyksiä liittyy myös siihen, pystyykö istuva hallitus eläkeputken poiston lisäksi muihin, työllisyysastetta olennaisesti nostaviin politiikkatoimiin. Toinen kysymys on vielä se, parantavatko ne julkisen sektorin rahoitusasemaa. Hallituksen aika näyttää loppuvan kesken, ja ajatukset ovat turvallisuuspolitiikassa.

Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema heikkenee hieman tänä vuonna mutta kääntyy paremmaksi ensi vuonna. Rakenteelliseksi alijäämäksi arvioimme vuodelle 2022 1,6 ja vuodelle 2023 0,7 prosenttia bkt:sta.

Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden seurauksena Euroopan unioni on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Sen perusteella säännöt eivät tällä hetkellä rajoita jäsenmaiden reagoimista kriisin välittömään hoitoon. Näillä tiedoin säännöt saattaisivat tulla voimaan vuonna 2023. Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi kuitenkin muuttaa tätäkin päätöstä, on ollut mm. Puhetta, että säännöt tulisivatkin voimaan vasta vuonna 2024.

Kuten sanottua, istuvan hallituksen ajatukset ovat ymmärrettävästi pääosin turvallisuuspolitiikassa. Hyvällä julkistalouden hoidolla pystytään kuitenkin varautumaan jatkossa paremmin myös sotilaallisiin kriiseihin. Siksikin työllisyystoimet olisivat tärkeitä.

Lehmus Markku

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT

+358 44 5498455

Scroll