(function(w,d,s,l,i){w[l]=w[l]||[];w[l].push({'gtm.start': new Date().getTime(),event:'gtm.js'});var f=d.getElementsByTagName(s)[0], j=d.createElement(s),dl=l!='dataLayer'?'&l='+l:'';j.async=true;j.src= 'https://www.googletagmanager.com/gtm.js?id='+i+dl;f.parentNode.insertBefore(j,f); })(window,document,'script','dataLayer','GTM-PRQR2HZ'); Rakenteellinen budjettitasapaino

Suhdanne

Rakenteellinen budjettitasapaino

Potentiaalinen tuotanto, tuotantokuilu ja rakenteellinen budjettitasapaino

Rakenteellinen budjettitasapaino tarkoittaa julkisten tulojen ja menojen välistä eroa talouden resurssien ollessa tasapainossa eli niin sanotun potentiaalisen tuotannon tasolla. Rakenteellinen budjettitasapaino on yksi keskeisistä EU-sääntöjen asettamista finanssipolitiikan mittareista, ja sen laskentatapa käydään läpi seuraavassa lyhyesti. Sen jälkeen esitellään Etlan ennusteen mukainen rakenteellisen alijäämän kehitys sekä pohditaan tulosten merkitystä EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kannalta.

Potentiaalisella tuotannolla viitataan siihen kansantalouden tuotannonmäärään, joka saavutetaan, kun kaikki tuotannontekijät (työvoima ja pääoma) hyödynnetään niin sanotulla tasapainotasollaan. Tasapainotaso ylläpitää vakaata inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan sääntöjen mukainen potentiaalisen tuotannon arvio pohjautuu ns. tuotantofunktiomenetelmään. Tämän menetelmän mukaan potentiaalinen tuotanto muodostetaan yhtälöstä

\(Y_{pot} = TFP * L^\alpha K^{1-\alpha}\),

missä \(L\) on potentiaalinen talouden käytettävissä oleva työvoima työtunneilla mitattuna, \(K\) on kansantalouden pääomakanta ja \(TFP\) on näiden tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus, kun tuotantokapasiteetti on täyskäytössä.

Tuotantokuilulla mitataan talouden suhdannetilannetta, t.s. kuinka kaukana toteutunut taloudellinen aktiviteetti on potentiaalisesta aktiviteetin tasosta. Kun potentiaalisen aktiviteetin taso on arvioitu, tuotantokuilu voidaan laskea kaavasta

\(Y_{kuilu} = \frac{ Y – Y_{pot}}{Y_{pot}}\),

missä \(Y\) on toteutunut/ennustettu bruttokansantuote. Positiivinen tuotantokuilu viittaa korkeasuhdanteeseen, kun taas negatiivinen tuotantokuilu viittaa taantumaan.

Rakenteellinen budjettitasapaino (\(RBT\)) mittaa julkisen talouden suhdanneneutraalia sekä kertaluonteisista meno- ja tuloeristä puhdistettua rahoitustasapainoa, ts. julkisen talouden rahoitustasapainoa, jos tuotanto olisi potentiaalisella tasollaan kullakin hetkellä. Indikaattori muodostetaan tuotantokuilun arvion pohjalta ottaen huomioon verotulojen ja julkisten menojen historiallinen herkkyys suhdannevaihteluille:

\(RBT = BB – \varepsilon Y_{kuilu}\),

missä \(BB\) on julkisen sektorin nettoluotonanto puhdistettuna yksittäisistä meno- ja tuloeristä ja \(\varepsilon\) on budjetin suhdanneherkkyys.

Etlan ennuste

Komission tuotantokuilumenetelmää on sovellettu seuraavassa Etlan ennusteeseen.1 Arviomme mukaan Suomi oli vuonna 2021 tuotannon määrällä mitattuna tuotantopotentiaalitason alapuolella noin 1,3 prosenttia ja vuonna 2022 noin 0,6 prosenttia. Vuonna 2023 suhdannetilanne heikkenee jälleen ja on noin 1,0 prosenttia tuotantopotentiaalin alapuolella. Arvion taustalla on talouden kasvuodotusten heikentyminen ja siitä seuraava tuotannon suhdanneluonteinen lasku. Suhdannetilanteen heikkenemiseen vaikuttaa erityisesti tuotantokapasiteetin käyttöasteen putoaminen.

Tuotantokuilu, %
Rakenteellinen budjettitasapaino, %

Etlan arvio on heikompi kuin Euroopan komission syksyn 2021 ennusteessa. Komission syksyn arvion mukaan tuotantokuilu olisi vuonna 2022 noin 0,1 prosenttia pienempi, ja vuoden 2023 osalta komissio ennusti talouden palaavan jo lähes potentiaalitasolleen.

Julkisen talouden rakenteellisen budjettitasapainon odotetaan heikkenevän hieman vuoden 2021 arvioidusta -1.4 prosentista -1.6 prosenttiin vuonna 2022. Vuoden 2023 osalta rakenteellisen budjettitasapainon arvio on -0.7 prosenttia. Siihen vaikuttaa suhdannetilanteen huononeminen, mikä näkyy suhdannekorjauksen kasvuna. Rakenteellisen rahoitusaseman arviot ovat jossakin määrin parempia kuin Euroopan komission syksyn 2021 ennusteessa, jolloin vuoden 2022 tasapainoksi odotettiin -2,0 prosenttia ja vuoden 2023 osalta -1.1 prosenttia.

EU:n finanssipoliittiset säännöt

Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden seurauksena Euroopan unioni on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Sen perusteella säännöt eivät tällä hetkellä rajoita jäsenmaiden finanssipolitiikkaa. Keskipitkällä aikavälillä finanssipolitiikan sääntöperusteinen ohjaaminen tulee joka tapauksessa jälleen käynnistymään, joskin sääntöjä tullaan uudistamaan kriisin jälkeen. Ennustettu kehitys vuosille 2022 ja 2023 indikoi rakenteellisen rahoitusaseman paranemista, ja kehityskulkua tulisi jatkaa kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta eli tasoa, jolla rakenteellinen alijäämä ei ylitä puolta prosenttia tuotannon tasosta. Ukrainan kriisin heijastevaikutukset julkiseen talouteen vaikuttanevat tämän tavoitteen saavuttamiseen, mutta niiden mittaluokasta on vielä vähän tietoa.

Viite

1 Arviossa käytettiin Etlan ennusteesta laskettua kokonaistuottavuussarjaa sekä Komission arvioimaa potentiaalisen työpanoksen tasoa, joka suhteutettiin Etlan ennusteen työpanokseen.

Kuusi Tero

Tero Kuusi

Tutkimusjohtaja, FT

041 444 8144

Scroll