Suhdanne

Yksityinen kulutus

Yksityinen kulutus alkaa vahvistua vuoden loppupuolella, kun korkojen aleneminen on ilmeisempää ja talousnäkymät alkavat yleisemminkin parantua.

Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia edellisvuodesta, ja kulutus piti pintansa hyvin läpi vuoden. Kotitalouksien reaalinen ostovoima nousi noin prosentin. Nimellisen palkkasumman kasvu oli voimakasta, samoin kuin kotitalouksien sekatulojen ja toimintaylijäämän. Sen sijaan netto-omaisuustulot vähenivät. Yksityisen kulutuksen hinnat nousivat keskimäärin huomattavasti mutta vähemmän kuin edellisvuonna, ja vuoden jälkipuoliskolla hintataso oli jo vakaa. Säästämisaste oli edelleen negatiivinen kuten vuonna 2022 mutta jonkin verran silloista vähemmän.

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus vahvistuu edelleen hitaasti kuluvan vuoden mittaan ostovoiman myönteisen kehityksen myötä. Kasvu on ripeämpää vuoden jälkipuoliskolla kuin alussa. Kulutuksen määrä kasvaa 0,6 prosenttia eli hieman enemmän kuin viime vuonna. Yksityisen kulutuksen deflaattori, eli hinta, nousee tänä ja erityisesti ensi vuonna enemmän kuin kuluttajahintainflaatio, eikä reaalinen ostovoima siksi vahvistu yhtä paljon kuin matalan inflaation perusteella voitaisiin odottaa. Nämä hintaindeksit lasketaan hieman eri tavoilla. Tästä huolimatta kotitalouksien reaalinen ostovoima vahvistuu ennusteessa tänä vuonna jopa 2,7 prosenttia, mihin vaikuttavat merkittävästi myös hallituksen tekemät verotusta, sova-maksuja ja tulonsiirtoja koskevat päätökset. Kotitalouksien palkkasumman, sekatulojen ja toimintaylijäämän kasvu hidastuu viime vuodesta, mutta netto-omaisuustulot kääntyvät pieneen kasvuun.

Taulukko: ETLA S24.1/c02t
Yksityiset kulutusmenot
Arvo, mrd.e Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Kulutuserä 2023 2022 2023 2024E 2025E 2026E
Yksityiset kulutusmenot 145,7 1,8 0,4 0,6 1,6 1,3
Kestävät kulutustavarat 10,2 -6,3 -4,0 0,0 3,2 3,4
Puolikestävät tavarat 10,2 -0,6 -2,0 0,2 1,6 1,4
Lyhytikäiset tavarat 40,9 -4,2 -2,3 0,3 0,8 0,6
Palvelut 76,6 5,7 2,2 1,1 2,0 1,6
Muut1 7,8 -0,3 0,4 -2,5 0,9 0,2
1 Kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Säästämisaste vahvistuu tänä vuonna ja kääntyy positiiviseksi. Se oli hieman positiivinen jo viime vuoden lopulla. Lisääntynyt epävarmuus muun muassa työllisyystilanteesta lisää säästämistä, joskin kotitaloudet ovat tässä suhteessa kovin erilaisessa asemassa.

Ensi vuonna yksityinen kulutus kasvaa keskimäärin selvästi ripeämmin kuin tänä vuonna, noin 1,6 prosentin vauhtia. Reaalisen ostovoiman kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta, ja säästämisaste alenee hieman.

Kulutus, ostovoima ja säästäminen,  %

Yksityisen kulutuksen määrä aleni viime vuonna kaikissa tavaroihin liittyvissä kulutuksen kestävyysluokissa jo toista vuotta peräjälkeen. Tämä oli osittain edelleen kulutuksen rakenteen palautumista pandemiasta mutta todennäköisesti lähinnä reaktio hintatason nousuun. Palvelujen kysynnän määrä kasvoi viime vuonna yli kaksi prosenttia. Kasvu kertyi enimmäkseen muista palveluista ja nettoturismimenoista ja vähemmän asumiseen liittyvistä palveluista. Hieman yli puolet palvelujen kysynnästä liittyy asumiseen.

Taulukko: ETLA S24.1/c01t
Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot, ostovoima ja säästäminen
Arvo, mrd. e Muutos edellisestä vuodesta, %
Tuloerä 2023 2022 2023 2024E 2025E 2026E
Palkat 104,3 6,6 4,9 4,0 3,9 3,5
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 21,2 7,1 3,7 -1,7 3,9 3,5
Toimintaylijäämä 9,6 -4,8 4,1 2,2 2,9 3,5
Sekatulo 9,2 0,1 6,6 0,2 1,8 2,0
Omaisuustulot, netto 11,1 8,4 -2,8 2,2 3,3 2,5
Tulonsiirrot kotitalouksille 54,2 1,1 5,5 2,0 1,4 1,9
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 72,7 5,9 2,7 -0,8 3,4 3,2
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 136,9 3,6 5,6 4,3 2,9 2,9
Yksityisen kulutuksen hinta 6,2 4,4 1,6 2,0 1,8
Reaalinen ostovoima1 -2,5 1,1 2,7 0,9 1,1
Säästämisaste2 -1,6 -0,8 1,3 0,6 0,5
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kysynnän määrän aleneminen päättyy ennusteemme mukaan tänä vuonna kaikissa neljässä kulutuksen kestävyysluokassa.

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän määrä pysyy tänä vuonna viime vuoden tasolla ja kääntyy noin kolmen prosentin kasvuun ensi vuonna. Kysyntää on aiemmin heikentänyt muun muassa tuotteiden poikkeuksellinen hintojen nousu, mutta tämä kehitys on monilta osin päättynyt ja osin kääntynyt pieneen laskuunkin. Pandemiaa edeltänyt hintatason jatkuva aleneminen tuskin palautuu.

Kontribuutio kotitalouksien tulojen muutokseen, %-yksikköä

Sekä puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) että lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) kulutuksen määrä kasvaa vain parin kymmenyksen vauhtia tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu piristyy.

Kestävissä ja puolikestävissä tavaroissa on tilastojen mukaan viime vuodelta merkittävä negatiivinen kasvukontribuutio, joka painaa koko vuoden kulutusnäkymiä kansantalouden tilinpidossa.

Palvelujen (asuminen ja muut ostetut palvelut) kysyntä kasvaa tänä vuonna noin prosentin, eli hieman hitaammin kuin viime vuonna. Kasvu vahvistuu ensi vuonna.

Kontribuutio kotitalouksien kulutusmenojen määrän muutokseen, %-yksikköä
Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

050 410 1012

Scroll