Työmarkkinatilanne heikentyi viime vuoden lopulla. Alkuvuonna tilanne jatkuu heikkona eritysesti rakentamisessa ja teollisuudessa. Loppuvuotta kohden tilanne alkaa kuitenkin kohentumaan laaja-alaisesti. Ensi vuonna työllisyys nousee ja työttömyys vähenee talouden kasvun mukana.

Työllisten määrä kasvoi 2023 alkuvuonna mutta kesän jälkeen vähentyi selvästi. Näin vuositasolla työllisiä oli kuitenkin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2022. Työllisyysaste pieneni hieman mutta osallistumisaste nousi, koska työvoima on kasvanut samalla kuin työvoimaan kuulumattomien määrä on supistunut. Tänä vuonna työllisten määrän ennustetaan pysyvän samalla vuositasolla kuin 2023. Alkuvuonna työllisten määrä vähenee mutta loppu vuonna se taas kasvaa seuraten yleistä talouskehitystä. Vuosina 2025–2026 työllisten määrä kasvaa taas. Työllisyysaste nousee ennusteperiodilla lähelle 80 prosenttia, koska samalla kun 20–64-vuotiaitten työllisten määrä nousee, saman kohortin työikäisen väestön määrä laskee.

Lataa Avaa

Avointen työpaikkojen määrä on laskenut selvästi kesästä, ja niitä on vähemmän kuin ennen pandemiaa. Työttömien määrä kasvoi selvästi viime vuonna, ja ennustamme, että niiden määrä kasvaa vielä tänä vuonna. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin mutta pienenee taas ensi vuodesta lähtien. Työttömyysaste on alkuvuonna selvästi tätä korkeampi, mutta loppuvuotta kohti työmarkkinatilanne alkaa kohentua. Pandemian aikana noussut pitkäaikaistyöttömyys laski viime vuoden kesään asti, mutta vuoden lopulla pitkäaikaistyöttömien määrän lasku pysähtyi. Pitkäaikaistyöttömiä on huomattavasti enemmän kuin ennen pandemiaa.

Työmarkkinatilanne on erilainen jalostuksessa ja palveluissa. Palveluissa tilanne ei ole heikentynyt yhtä paljon kuin jalostuksessa. Palveluissa työllisyys ei ole laskenut merkittävästi, vaikka tunnit ovatkin supistuneet viime vuoden lopulla. Erityisesti rakentamisessa tilanne on heikko. Viime vuoden lopulla ja nyt alkuvuonna työttömien, lomautettujen ja lyhempää päivää tekevien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Ennusteemme mukaan rakennusalan työttömyys pysyy aiempaa korkeampana ennusteperiodilla, vaikka alan vaikea työllisyystilanne alkaakin helpottua jo kuluvan vuoden aikana.

Taulukko: ETLA S24.1/e03t

Työvoimatase

	Määrä	Vuosimuutos, %
	2021	2022	2023	2024E	2025E	2026E
Työvoima (1 000 henk.)	2766	1,6	0,8	0,2	1,5	0,3
Työlliset (1 000 henk.)	2555	2,5	0,3	0,0	2,0	0,7
Työttömät (1 000 henk.)	212	-10,4	7,4	3,2	-5,8	-4,6
Tehdyt työtunnit (milj.)	4211	2,6	-0,5	-0,2	0,4	0,4
	Osuudet, %
Osallistumisaste1, %	67,1	68,2	68,6	68,8	69,9	70,2
Työllisyysaste2, %	76,7	78,4	77,9	78,1	79,2	79,9
Työttömyysaste3, %	7,7	6,8	7,2	7,4	6,9	6,6
1 Työllisten ja työttömien osuus työikäisestä väestöstä (15–74-vuotiaat).
2 20–64-vuotiaat.
3 15–74-vuotiaat.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Viime vuonna tehdyt tunnit supistuivat yksityisellä sektorilla selvästi mutta kasvoivat julkisella sektorilla. Sama kehitys koskee myös työllisiä. Tämä selittää osittain sitä, miksi työmarkkinatilanne on erilainen palveluiden ja jalostuksen välillä, koska julkinen sektori on vahvasti palveluvaltainen. Koko talouden tehdyt työtunnit kuitenkin supistuivat viime vuonna toisin kuin työllisten määrä. Ennusteemme mukaan tehdyt työtunnit supistuvat edelleen tänä vuonna hieman mutta kasvavat taas vuosina 2025 ja 2026.

Vuosien 2025 ja 2026 työllisyyden kasvu selittyy valtaosin sillä, että euroalueen ja Suomen talous kääntyy uudelleen selvemmin kasvuun rahapolitiikan kireyden höllentyessä, mutta työllisyysennustettamme nostavat myös hallitusohjelmassa esitetyt työmarkkinoihin kohdistuvat toimet. Ennusteemme mukaan kaavaillut toimet vaikuttavat työmarkkinoihin niin, että uusia työllisiä tulee sekä työttömistä että työvoiman ulkopuolelta.