Suhdanne

Kansainvälinen suhdannekehitys

Inflaatio taittui viime vuonna, ja ohjauskorkojen laskut alkanevat tänä vuonna. Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa viiveellä ja heikentää tämän vuoden kasvunäkymiä. Alkuvuonna talouskasvu euroalueella on vaatimatonta, mutta loppuvuonna löystyvä rahapolitiikka alkaa tukemaan kasvua. Yhdysvalloissa kasvu on tänä vuonna euroaluetta voimakkaampaa. Euroalueella talouskasvu nopeutuu taas ensi vuonna.

Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet hieman syksystä. Arvioimme maailmantalouden kasvavan 2,8 prosenttia tänä ja 3,3 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2026 kasvu jatkuu reilun 3 prosentin vauhdissa. Arviomme ei poikkea oleellisesti merkittävimpien maailmantaloutta ennustavien tahojen näkemyksistä. Kehittyneet taloudet kasvavat selvästi hitaammin kuin kehittyvät taloudet ennustehorisontilla.

Voimakas inflaatio on hidastunut eri puolilla maailmaa, ja keskuspankkien odotetaan laskevan korkojaan tänä vuonna. Monet Etelä-Amerikan maat sekä Puola ja Sveitsi ovat jo aloittaneet korkojen laskut. Merkittävimmistä talouksista vain Kiina ei ole joutunut nostamaan ohjauskorkoaan, ja Japani teki ensimmäisen noston vasta hiljattain.

Inflaatio ei ollut itsestään ohimenevää. Tarjontapuolen ongelmat ovat väistyneet ja raaka-aineiden sekä energian hinnat ovat laskeneet merkittävästi, mutta niiden hintapiikki on vahvan kysynnän tukemana välittynyt talouden muihin hintoihin ja palkkoihin. Näin pohjainflaatio ja palveluinflaatio on ollut myös voimakasta. Keskuspankit ovat joutuneet nostamaan ohjauskorkojaan tuntuvasti. On epävarmaa, mitkä ohjauskorkojen tasot riittävät inflaatiotavoitteiden saavuttamiseksi tulevina vuosina.

Kontribuutio euroalueen bkt:n kasvuun, %-yksikköä

Ukrainan sodan lopputulema on edelleen avoin ja eskaloituminen on yhä mahdollista. Sodan alettua EU-maissa on pyritty korvaamaan venäläistä tuontienergiaa ja lisäämään korvaavia energiamuotoja. Energiansaatavuus ja -hinnat eivät tänä talvena muodostaneet merkittävää haittaa EU-maille, koska energiantuonnin uudelleen organisoinnin ja varautumisen lisäksi talvi oli ennätyslämmin. Gazan sodan myötä geopoliittiset jännitteet ovat kasvaneet Lähi-idässä, mutta toistaiseksi globaalit talousvaikutukset ovat pysyneet lievinä. Myös Kiinan ja lännen välien viilentyminen muodostaa edelleen riskin maailmantaloudelle. Kasvaneiden geopoliittisten jännitteiden takia länsi pyrkii lisäämään taloudellista riippumattomuutta. Tilanne on vaikea, koska esimerkiksi Kiinan ja lännen taloudelliset kytkökset ovat syvät.

Maiden välisen tukikilpailun (”subsidy race”) voidaan nähdä kummunneen reaktiona muuttuneeseen globaaliin geopoliittiseen viritykseen sekä tuotantoketjujen haurauteen. Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act -tukipaketilla ja EU:n Next Generation EU -tukipaketilla pyritään lisäämään korkeanteknologian tuotannon sijoittumista USA:han ja EU:hun. Nyttemmin myös EU:n suuret yksittäiset maat näyttäisivät alkavan tukemaan tällaisia hankkeita aiempaa merkittävämmillä summilla kansallisesti. Riskinä on, että tämä rapauttaa EU:n yhtenäisyyttä ja vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Kaikkiaan Yhdysvaltojen, EU:n ja Kiinan markkinainterventiot voivat kiihdyttää globaalia inflaatiota, koska vähäpäästöisten energiamuotojen tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja välituotteiden kysyntä vahvistuu. Lisäksi länsimaiden kääntyminen protektionistisempaan suuntaan heikentänee maailmankaupan kehitystä.

Taulukko: ETLA S24.1/k06t
Kansainvälisen talouden ennusteita
2021 2022 2023 2024E 2025E 2026E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma 6,3 3,3 2,9 2,8 3,3 3,3
Yhdysvallat 5,8 1,9 2,5 1,8 2,0 2,0
Euroalue 5,9 3,4 0,5 0,8 1,7 1,7
Saksa 3,1 1,9 -0,3 0,8 1,3 1,5
Ruotsi 5,9 2,7 0,0 1,0 2,0 2,5
Kiina 8,4 3,0 5,2 4,7 4,5 4,5
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko 0,3 1,9 5,2 4,8 3,7 3,0
EKP ohjauskorko 0,0 0,6 3,8 4,1 3,0 2,6
Euribor 12 kk -0,5 1,1 3,9 3,3 2,8 2,2
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio 2,6 8,4 5,4 2,5 2,0 2,0
Työttömyysaste 7,7 6,7 6,5 6,5 6,4 6,4
1 Vuosikeskiarvo.
Lähteet: OECD, Eurostat, EKP, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Suomen vientikysyntä kasvaa hitaasti

Vastoin selvästi heikompia kasvuennusteita Yhdysvaltojen talous kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia. Yhdysvaltain hyvän kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä ja ensi vuonna. Työllisyystilanne Yhdysvalloissa on pysynyt edelleen vahvana ja avoimia työpaikkoja on yhä paljon. Myös työvoimakustannusten kasvu oli viime vuonna voimakasta. Inflaatio on hidastunut selvästi Yhdysvalloissa ja odotusten mukaan inflaatio on lähellä 2 prosenttia vuoden 2024 lopulla. Yhdysvaltojen talous kesti korkotason nousun odotuksia selvästi paremmin.

Euroalueen talous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia. Ennustetta tälle vuodelle on korjattu vähän alaspäin, koska kiristyneen rahapolitiikan arvioidaan vaimentavan talouskasvua tänä vuonna aiemmin arvioitua enemmän. Vuonna 2025 kasvu on jo selvästi nopeampaa. Työmarkkinatilanne euroalueella on edelleen vahva mutta jo selvästi viilentynyt. Esimerkiksi Saksassa avoimia työpaikkoja on huomattavasti alkuvuotta vähemmän, ja työttömien määrä kasvoi viime vuonna. Inflaatio on hidastunut, mutta työvoimakustannusten kasvu oli viime vuonna voimakasta. Palveluinflaatio, joka muodostaa merkittävän osan pohjainflaatiosta, onkin tullut hitaasti alas viime kuukausina.

Ennusteemme mukaan sekä FED että EKP aloittavat korkojen laskut kesällä. Korkoja lasketaan kuitenkin hitaammin kuin niitä nostettiin. Vuoden 2025 aikana koronlaskut jatkuvat. Euron kurssi kävi viime vuonna lähellä pandemiaa edeltänyttä keskimääräistä (2015–2019) tasoaan mutta laski jälleen vuoden lopulla. Oletamme euron kurssin jäävän vielä tänä vuonna keskimääräisen tason alapuolelle Yhdysvaltojen voimakkaamman talouskasvun takia. Korkoeron oletetaan olevan tulevina vuosina melko stabiili. Euro vahvistuu hieman vuonna 2025, kun euroalueen kasvu kiihtyy ja talouteen liittyvä epävarmuus hälvenee.

Euron valuuttakurssit, USD ja SEK

Kiinan talouden odotetaan kasvavan vajaa 5 prosenttia tänä vuonna ja seuraavana kahtena vuotena. Kiinan taloudessa on paljon riskitekijöitä, jotka voisivat heikentää merkittävästi maan talouskasvua ja siten myös maailmantaloutta. Japanin talouden odotetaan kasvavan noin prosentin vauhdissa. Intian talous kasvaa ennusteperiodilla voimakkaasti yli 6 prosenttia vuodessa.

Odotusten mukaisesti Saksan talous supistui viime vuonna hieman ja Ranskan sekä Italian taloudet kasvoivat jonkin verran. Ruotsissa yksityinen kulutus supistui selvästi, mutta vastoin ennusteita voimakkaan nettoviennin takia koko talous ei supistunut. Vaihtuvista koroista ja kuluttajien velkaisuudesta huolimatta Ruotsin koko talous näyttäisi selvinneen vain pienin vaurioin. Britannian talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna vaimeasti ja kiihtyvän jonkin verran ensi vuonna. Baltian maissa kasvu oli viime vuonna heikkoa. Tänä vuonna Baltian maiden talouden odotetaan kääntyvän selkeään kasvuun, joka kiihtyy ensi vuonna.

Monet Suomen keskeisistä vientimaista kasvanevat tänä vuonna heikosti. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Yhdysvaltojen taloudelta odotetaan vahvaa kasvua. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä kasvaa kuitenkin keskimääräistä hitaammin tänä vuonna. Kasvu kiihtyy ensi vuonna mutta ei keskimääräistä kasvua nopeammaksi.

Lähdemäki Sakari

Sakari Lähdemäki

Tutkija, KTT

040 746 2991

Scroll