Tavaroiden hintojen nousu on hidastunut selvästi, osittain kääntynyt laskuunkin. Inflaation painopiste siirtyy palveluihin ansiotason nousun myötä.

Kuluttajahintaindeksin nousukulma alkoi loiventua viime vuoden keväällä, ja hintojen nousuvauhti vuoden takaisesta onkin hidastunut selvästi. Tämä kehitys tukee inflaation hidastumista edelleen kuluvan kevään aikana, mutta ennusteen mukaan hidastuminen jatkuu syksyyn asti. Sen jälkeen vuosi-inflaatio alkaa taas hieman kiihtyä, mutta pysyy kuitenkin EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteiden rajoissa.

Inflaation maltillistumisen taustalla on raaka-aineiden, maatalouden tuottajahintojen, tuotettujen tavaroiden ja globaalien logistiikkaketjujen hintakehityksen rauhoittuminen – ja monessa tapauksessa aleneminenkin – viimeaikaisista huipuistaan. Ennusteen mukaan näiden taustavoimien hintakehitys on maltillista myös lähiaikoina, joskin yksittäisiin raaka-aineisiin voi liittyä geopoliittisia tai säähän ja kasvitauteihin liittyviä riskejä, jotka välittyvät viipeellä myös kuluttajahintoihin.

Lataa Avaa

Nämä tekijät pitävät tavaroiden hintakehityksen keskimäärin suhteellisen maltillisena, mutta ripeähkö ansiotason nousu ylläpitää palvelujen hintojen nousua. Ansiotason nousu vaikuttaa kuitenkin epäsuorasti tuotantokustannusten kautta myös tavaroiden hintoihin.

Ennusteemme mukaan kansallisen kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio hidastuu tänä vuonna keskimäärin 1,4 prosenttiin. Liikenteen hinnat alenevat hieman, mutta muissa pääerissä hinnat nousevat. Painoltaan tärkeiden asumisen ja elintarvikkeiden hintojen nousu on hyvin maltillista, mikä pitää kokonaisinflaation hitaana, vaikka tietyissä pääerissä hintojen nousu on suhteellisen ripeää tänäkin vuonna. Asuntolainakorkojen vuosi-inflaatio kääntyy ennusteen mukaan kesällä negatiiviseksi, mutta koko vuonna vaikutus on silti keskimäärin positiivinen.

Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu entisestään, ja jää keskimäärin yhteen prosenttiin. Tämän kehityksen taustalla on vahvasti asuntolainojen korkojen ennustettu aleneminen. Korkojen ja vuokratason mahdollinen odottamaton kehitys ovat yksi riski inflaatioennusteessa edellä mainittujen lisäksi. Toisaalta liikenteen hintakehitys kääntyy hieman positiiviseksi, ja elintarvikkeidenkin hinnat nousevat hieman enemmän kuin tänä vuonna.

Lataa Avaa

Kansallisen mittarin mukainen pohjainflaatio, jossa on poistettu elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, on tänä vuonna ennusteen mukaan 2,4 prosenttia mutta hidastuu ensi vuonna hieman alle yhden prosentin.

Suomen EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio, jossa ei ole mukana muun muassa lainojen korkoja, nousee tänä vuonna samaa tahtia kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Mutta juuri alenevien lainakorkojen puuttuminen tästä indeksistä pitää yhdenmukaistetun inflaatiotahdin vuosina 2025 ja 2026 korkeampana kuin kansallisen inflaation. Ennusteemme mukaan yhdenmukaistettu inflaatio on näinä vuosina kahden prosentin tuntumassa.

Lataa Avaa

Perushintaindeksi aleni jo viime vuonna melkein kaksi prosenttia ja alenee edelleen ennusteen mukaan tänä vuonna yhden prosentin. Ensi vuonna se nousee hieman. Perushintaindeksi ennakoi tavaroiden hintojen kehitystä kuluttajahintakorissa.

Ennusteessa on arvioitu nimellisen ansiotason nousun hidastuvan. Tähän vaikuttavat sekä inflaatiopaineiden että työmarkkinoiden kireyden väistyminen. Ansiotaso nousee ennusteessa tänä vuonna keskimäärin vajaat neljä prosenttia ja ensi vuonna noin kolme prosenttia.

Taulukko: ETLA S24.1/p01t

Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä

	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tekijä	2021	2022	2023	2024E	2025E	2026E
1. Työn tuottavuus1	0,8	-1,2	-0,6	0,5	1,0	0,9
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti	4,5	4,0	5,2	3,3	3,5	3,1
3. Ansiotaso	2,4	2,4	4,2	3,8	3,1	2,7
4. Yksikkötyökustannukset2	3,7	5,3	5,8	2,7	2,5	2,2
5. Bkt:n hintaindeksi	2,4	5,4	4,8	2,3	2,4	2,1
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut)	9,6	19,4	-3,3	-4,0	-2,0	0,2
7. Yksityisen kulutuksen hinta	2,2	6,2	4,4	1,6	2,0	1,8
8. Perushintaindeksi3	9,9	21,0	-1,7	-1,0	0,3	0,7
9. Kuluttajahintainflaatio	2,2	7,1	6,3	1,4	1,0	1,5
10. Pohjainflaatio4	1,7	4,1	6,6	2,4	0,9	1,5
11. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio	2,1	7,2	4,3	1,4	1,9	2,0
12. Reaalinen ansiotaso [3]/[9]	0,2	-4,4	-1,9	2,3	2,1	1,1
13. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5]	2,0	-1,3	0,4	0,9	1,0	1,0
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit. 2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä. 3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä
niiden lähtiessä markkinoille. 4 Inflaatio pl. energia ja elintarvikkeet. Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee ennusteen mukaan tänä vuonna 1,9 prosenttia. Vuosina 2021–2023 se heikkeni yhteensä 4,2 prosenttia. Yli puolet kuluvan vuoden paranemisesta johtuu työnantajien sivukulujen alenemisesta, mutta myös tuottavuus, tuntipalkat ja valuuttakurssi tukevat kehitystä hieman. Ensi vuonna kustannuskilpailukyky paranee vielä hieman lisää.

Mittaamme kustannuskilpailukykyä nimellisten yksikkötyökustannusten kehityksellä kilpailijamaissa verrattuna Suomeen. Vertailussa on käytetty tätä Etlan uutta kevään ennustetta Suomelle ja Euroopan komission marraskuussa julkaisemia ennusteita muille maille.

Lataa Avaa