Kansainvälisen talouden kehityksessä isoja riskejä

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy laajaa epävarmuutta. Venäjän ja Ukrainan sota voi eskaloitua edelleen, mikä saattaa johtaa yhä uusiin länsimaiden ja Venäjän asettamiin pakotteisiin ja omaisuuden laajoihin takavarikointeihin. Geopoliittinen tilanne on Euroopassa tällä hetkellä epävakaa. Maailmankaupan logistiset ongelmat, muun muassa materiaali- ja komponenttipula, saattavat pahentua myös sodan seurauksena. Viljan hinnan nousulla voi olla kehittyville maille arvaamattomia seurauksia. Kiinalle koronapandemiasta ulostulo on vaikeaa maan pitäessä kiinni ns. ”nolla-covid” -politiikastaan. Oheisessa taulukossa esitetäänkin vaihtoehtoisia uria Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle. Näin muodostettu ulkomaista kysyntää kuvaava muuttuja vaikuttaa viennin kautta Suomen kokonaistuotantoon ja siten muun muassa julkisen sektorin keräämiin verotuloihin.

Taulukko: ETLA S22.1/b01t

Maailman teollisuustuotanto (bkt) Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos

	2021	2022	2023	2024	2025	2026
Nopea kasvu	6,1	3,5	2,5	2,5	2,5	2,5
Perusvaihtoehto	6,1	3,0	2,0	2,0	2,0	2,0
Hidas kasvu	6,1	2,3	1,2	1,2	1,3	1,3

Erot kansainvälisessä kysynnässä voivat syntyä monista lähteistä. Seuraava analyysi pyrkiikin antamaan lähinnä kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa. Kansainvälisten sokkien bkt-vaikutukset on simuloitu Etlan makrotalouden mallilla (ks. Lehmus, 2018).

Niin sanottu perusura on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusennusteessa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tällaisessa positiivisessa skenaariossa oletetaan kasvun kiihtyvän sittenkin vain maltillisesti, sillä länsimaita vaivaava hidas tuottavuuskehitys tuskin kääntyy kovin nopeasti, ja pandemia jättänee useammaksi vuodeksi jäljen maailmantalouteen. Kiinassa ja Venäjällä taas maiden rakenteelliset ongelmat estävät paluun kovin paljon nopeammalle kasvutrendille.

Lataa Avaa

Kuvattu hitaamman kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat yllä mainittujen sotaan liittyvien riskien lisäksi erilaiset rahoitusmarkkinariskit. Tällaistenkin sokkien vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida edellisellä yllä olevassa kuviossa esitettyjen kansainvälisen kysynnän erilaisten kehitysten pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin, ja siksi sitä kutsutaankin taulukossa hitaan kasvun uraksi. Paljon suurempikin kriisi on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden kasvu-urat vaikuttavat Suomen talouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. reaalisten efektiivisten valuuttakurssien muutoksista, koroista sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään tulojen, työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta. Suomen kattava sosiaaliturva automaattisten vakauttajien muodossa vaimentaa vaikutusta yksityiseen kulutukseen mutta näkyy sitäkin selvemmin julkisen sektorin budjettialijäämissä. Vientisokin bkt-vaikutusta vaimentaa myös tuonnin supistuminen, sillä vientiteollisuus käyttää myös tuontipanoksia tuotannossaan. Tuontiin vaikuttaa lisäksi kotimainen aktiviteetti.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2022–2026 perusennusteessamme keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,8 prosenttia ja hitaamman kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,2 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu samanlainen päätösperäinen finanssipolitiikka. Oletetaan myös, että huonompi tai parempi kehitysura ei vaikuta kotitalouksien säästämisasteeseen.

Suomen talouskehityksen vaihtoehtoiset skenaariot

Työttömyysaste on perusvaihtoehdossa tänä vuonna 6,8 prosenttia ja laskee 6,3 prosenttiin vuonna 2026. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 6,7 ja 5,8 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 6,9 prosenttia tänä vuonna ja 6,7 prosenttia vuonna 2026. Vuoden 2026 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 74,6, nopean kasvun vaihtoehdossa 75,1 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 73,9 prosenttia.

Julkisen sektorin rahoitusjäämä reagoi huomattavasti taloudellisen kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen. Julkisen sektorin ns. EDP-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -2,0 prosenttia vuonna 2022 ja -1,3 prosenttia vuonna 2026. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -1,8 prosenttia tänä vuonna ja -0,5 prosenttia vuonna 2026. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-rahoitusjäämä on -2,1 prosenttia vuonna 2022, samoin -2,1 prosenttia vuonna 2026.

Perusvaihtoehdossa EDP-velan bkt-suhde nousee 0,2 prosenttiyksikköä viime vuodesta, 67,6 prosenttiin vuonna 2022. Se laskee hieman ajan myötä, 67,1 prosenttiin vuonna 2026. Nopean kasvun vaihtoehdossa EDP-velka laskee 66,9 prosenttiin vuonna 2022 ja yhä vuoteen 2025 mennessä aavistuksen, 63,8 prosenttiin. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee 68,1 prosenttiin bkt:sta vuonna 2022 kohoten sen jälkeen edelleen 70,3 prosenttiin asti vuonna 2026.

Julkisen velan bkt-suhteen saaminen tuntuvaan laskuun on skenaarioidemme valossa vaikeaa, mutta sen vakaannuttaminen seuraavien vuosien aikana on täysin mahdollista.

Kirjallisuus

• Lehmus, M. (2018). ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Economic Modelling, Volume 74, August 2018, Pages 142–166.