Suhdanne

Julkinen talous

Talouskasvun ja parantuneen työllisyystilanteen myötä vero- ja maksutulot kasvavat tänä vuonna ripeästi. Julkiset menot kasvavat vielä tänä vuonna tuloja enemmän covid-19-pandemiaan liittyvien automaattisten ja päätösperäisten menolisäysten vuoksi. Tulevina vuosina julkinen talous pysyy alijäämäisenä ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun takia.

Pandemian hoito kasvattaa julkisia menoja vielä tänä vuonna

Julkisen talouden n. 13 mrd. euron alijäämä koostui viime vuonna lähes kokonaan valtionhallinnon alijäämästä. Pandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vuoksi verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä pieneni 2,2 prosenttia. Erityisesti välillisten verojen tuotto aleni, kun yksityinen kulutus supistui. Euromääräisesti merkittäviä olivat rahapelitoiminnan voittovarojen melkein 800 miljoonan euron supistuminen sekä auto- ja moottoripyöräveron noin 700 miljoonaa euroa pienempi kertymä. Kotitaloudet maksoivat viime vuonna tuloveroja 1,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sitä vastoin yhteisöjen tuloverokertymä pieneni 20 prosenttia.

Valtion verokertymä supistui huomattavasti, 5,4 prosenttia edellisvuodesta, kun taas paikallishallinnon kasvoi 5,7 prosenttia. Syitä ovat yhtäältä se, että paikallishallinnon verokertymästä iso osa koostuu kotitalouksien tuloveroista, jotka kasvoivat, ja toisaalta valtion ja kuntien välisen yhteisöveron jako-osuuden muutos, jolla hallitus tuki kuntia.

Julkisen talouden kokonaismenot kasvoivat viime vuonna melkein 6 prosenttia. Julkiset kulutusmenot, jotka muodostavat melkein puolet julkisista menoista, kasvoivat verraten vähän, alle 4 prosenttia. Kun kiireetöntä terveydenhoitoa lykättiin ja julkista palveluntarjontaa supistettiin rajoitusten takia, kulutusmenot kasvoivat lopulta odotettua vähemmän. Näin ollen julkinen kulutus kasvoi hallituksen budjetoimista huomattavista menolisäyksistä huolimatta vain vähän vuonna 2020. Tämä näkyi erityisesti paikallishallinnon rahoitusasemassa, joka oli viime vuonna lievästi ylijäämäinen. Työttömyysturvamenot kuitenkin kasvoivat voimakkaasti, yli 40 prosenttia, samoin yritystuet, yli 60 prosenttia. Kyseiset menoerät ovat euromääräisesti kulutusmenoja huomattavasti pienempiä, jolloin sama euromääräinen kasvu näkyy merkittävästi isompana kasvuprosenttina.

Taulukko: ETLA S21.2/g01t
Julkisyhteisöjen tulot ja menot v. 2019–2023 sekä rahoitusasema ja velka, % bkt:sta
Mrd. e Muutos, %
2019 2020 2021E 2022E 2023E 2020 2021E 2022E 2023E
Omaisuus- ja yrittäjätulot 7,6 6,5 7,2 7,3 7,1 -14,0 9,4 2,5 -3,3
Välittömät verot 39,1 38,7 40,3 41,8 42,9 -1,1 4,1 3,9 2,6
Välilliset verot 33,7 33,0 34,2 35,6 36,3 -2,1 3,5 4,1 2,1
Sosiaalivakuutusmaksut 28,5 27,6 30,8 31,6 32,3 -3,4 11,6 2,8 2,1
Muut tulot 1 16,6 16,7 17,6 17,9 18,3 1,1 4,9 1,9 2,0
Tulot yhteensä 125,6 122,6 129,9 134,3 136,9 -2,4 6,0 3,4 1,9
Kulutusmenot 55,6 57,7 60,5 61,8 62,6 3,6 5,0 2,0 1,4
Tukipalkkiot 2,6 4,2 3,3 2,7 2,6 62,4 -21,9 -18,1 -3,7
Sosiaalivakuutusetuudet ja -avustukset 43,8 46,4 46,6 47,4 48,4 6,1 0,4 1,7 2,2
Työeläkkeet 28,8 29,7 30,6 31,8 32,7 3,1 3,0 3,7 3,0
Työttömyysturva 3,4 4,7 4,2 3,9 3,8 40,7 -11,1 -8,1 -1,1
Muut menot 11,6 12,0 11,8 11,8 11,9 3,5 -1,6 -0,1 1,0
Korkomenot 2,0 1,6 1,1 1,1 1,1 -18,6 -29,6 -2,4 3,5
Kiinteät investoinnit 10,5 11,7 11,9 11,9 11,9 11,1 2,2 0,2 0,0
Muut menot 2 13,3 13,8 15,2 15,8 15,3 3,6 9,8 4,5 -3,4
Menot yhteensä 127,8 135,4 138,7 140,7 142,0 5,9 2,4 1,5 0,9
Bruttokansantuote (mh) 240,1 236,2 248,3 260,9 269,2 -1,6 5,1 5,1 3,2
% bkt:sta
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä -0,9 -5,4 -3,5 -2,5 -1,9
Valtio -1,1 -5,5 -4,2 -2,8 -2,3
Paikallishallinto -1,2 0,0 -0,6 -1,0 -0,7
Sosiaaliturvarahastot 1,4 0,1 1,2 1,4 1,2
Julkisyhteisöjen perusjäämä -0,1 -4,8 -3,1 -2,0 -1,5
Julkisyhteisöjen EMU-velka 59,5 69,5 70,8 71,0 71,9
Veroaste 42,2 42,0 42,4 41,8 41,4
1 Liiketoiminnan tulot sekä poistot ja muut tulonsiirtotulot.
2 Liiketoiminnan kustannukset ml. kehitysapu ja EU-menot sekä muut tulonsiirtomenot. Ml. varastojen muutos ja maanostot.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Heikossa taloustilanteessa suuri osa julkisesta alijäämästä syntyy siitä, että taantumassa verotulot automaattisesti supistuvat ja suhdanneherkät menot kuten työttömyysturvamenot kasvavat ilman erillistä päätöstäkin. Suomen laajan hyvinvointivaltion takia automaattisilla vakauttajilla on merkittävä taloutta elvyttävä rooli. Tämän lisäksi alijäämää kasvattivat hallituksen päätösperäiset muutokset mm. yritysten tukemiseksi sekä hallituksen hybridistrategian toteuttamiseksi. Kansantalouden tilinpidon viimeisten tietojen perusteella hallitus myös onnistui ajoittamaan investointilisäykset suhdanteen näkökulmasta oikea-aikaisesti: julkiset investoinnit kasvoivat peräti 11 prosenttia viime vuonna.

Julkiset investoinnit ovat olleet viime vuosina korkealla tasolla, noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Osuuden ennustetaan kasvavan edelleen 5 prosenttiin ennustejaksolla. Ensi vuonna hallitusohjelman investointilisäykset poistuvat, mutta julkisten investointien korkeaa tasoa tukevat EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavat lisäykset.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema suhteessa bkt:hen, %

Vielä tänäkin vuonna julkiseen talouteen ennustetaan melkein 9 mrd. euron alijäämää, vaikka talous ja sitä myötä vero- ja maksutulot kasvavat jo hyvää vauhtia. Kotitalouksien ja yhteisöjen maksamat verot kasvavat tänä ja ensi vuonna työllisyyden, palkkasumman sekä yritysten voittojen kasvun mukana. Yritysten hyvä tuloskehitys kasvattaa myös julkisen talouden omaisuustuloja. Yksityisen kulutuksen reipas kasvu tänä ja ensi vuonna vauhdittaa välillisten verojen kertymää. Sosiaaliturvamaksut kerryttävät tänä vuonna poikkeuksellisessa määrin tuloja kertaluonteisen maksujen korotuksen takia. Julkisyhteisöjen kokonaistulojen ennustetaan kasvavan runsaat 7 mrd. euroa tänä vuonna.

Samaan aikaan kokonaismenot kasvavat vielä 3 mrd. euroa viime vuodesta. Vaikka lomautusten määrä on lähtenyt huomattavaan laskuun, pysyvät työttömyysaste ja siten työttömyysturvamenot vielä korkealla tasolla kuluvana vuonna. Myös yritysten tukeminen kasvattaa yhä poikkeuksellisia, pandemiaan liittyviä menoja. Vielä tänä vuonna julkisia kulutusmenoja kasvattavat hoitovelan purkaminen, testaus ja rokottaminen. Suuria investointilisäyksiä ei tälle vuodelle ole tehty, mutta tulevien investointihankkeiden aikaistaminen tälle vuodelle osaltaan auttaa ylläpitämään julkisten investointien tasoa korkealla.

Tulevina vuosina julkinen talous pysyy yhä alijäämäisenä. Pandemian jälkeisten vuosien jälkeen julkiset kulutusmenot kasvavat erityisesti väestön ikääntymiseen liittyvän palveluntarpeen kasvun myötä. Väestön ikärakenteen muutos näkyy myös eläkemenojen kasvuna.

Vuonna 2020 julkisen talouden alasektoreista heikkeni erityisesti valtiontalous johtuen yritysten tukemisesta sekä kunnille lisätyistä tulonsiirroista ja yhteisövero-osuuden korotuksesta. Kuntien – vuodesta 2023 eteenpäin hyvinvointialueiden – osuus menoista kasvaa ja valtion hieman pienenee.

Valtio tukee kuntia väliaikaisesti vielä kuluvana vuonna. Valtio tuki kuntia koronakriisin aikana kasvattamalla valtionosuuksia ja -avustuksia sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteensä hallitus lisäsi valtion tukia kuntataloudelle noin 5 mrd. eurolla vuosina 2020–2022. Tilapäisten toimien ohella hallitus korotti pysyvästi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta kuluvasta vuodesta eteenpäin. Korotuksella korvataan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta johtuvat maksutulojen menetykset. Vuodesta 2022 eteenpäin tilapäiset avustukset poistuvat, ja kuntien talous heikkenee uudelleen.

Julkinen velkasuhde oli viime vuonna juuri ja juuri alle 70 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion ja kuntien suurien alijäämien vuoksi julkinen velkasuhde ylittää tuon rajan tänä vuonna ja jatkaa kasvuaan koko ennustejakson.

Taulukko: ETLA S21.2/g02t
Veroaste, % bkt:sta
2019 2020 2021E 2022E 2023E
Välittömät verot 16,3 16,4 16,2 16,0 15,9
Kotitaloudet 13,8 14,3 14,2 14,0 14,0
Yhteisöt 2,5 2,0 2,0 2,0 1,9
Välilliset verot 14,1 14,0 13,8 13,6 13,5
Sosiaalivakuutusmaksut 11,9 11,7 12,4 12,1 12,0
Vakuutetut 4,5 4,6 4,7 4,6 4,6
Työnantajat 7,4 7,1 7,7 7,5 7,3
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kaikki elvytystoimet eivät näy julkisen talouden rahoitusasemassa

Covid-19-pandemian aikana taloutta on elvytetty päätösperäisesti menolisäyksillä, verojen ja maksujen lykkäyksillä ja alennuksilla sekä tukemalla yrityksiä pääomituksilla, lainoilla ja valtiontakauksilla. Eri tukimuodoilla on erilainen vaikutus julkisen sektorin rahoitusasemaan ja velkaan. Menojen lisäykset ja vero- ja maksutulojen alennukset kasvattavat välittömästi julkista alijäämää, toisin kuin valtion myöntämät takaukset. Takausvastuut kuitenkin kasvattavat valtiontalouden riskejä, sillä lauetessaan ne tulevat valtion maksettavaksi kasvattaen julkista velkaa. Pandemian aikaiselle elvytykselle on ollut Euroopassa tunnusomaista juuri valtion epäsuorien vastuiden voimakas kasvu.

Jo ennen covid-19-pandemiaa Suomen valtiontakausten määrä oli kansainvälisesti korkea. Vuonna 2019 Suomen valtiotakaukset olivat peräti 21,6 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Seuraavaksi eniten ko. vastuita oli euromaista Itävallalla, Saksalla ja Luxemburgilla, kullakin noin 11 prosenttia suhteessa bkt:een. Pandemiaa edeltäneinä vuosina 2010–2019 Suomen valtiotakaukset kasvoivat nopeammin kuin muissa euromaissa, joissa niiden määrä suhteessa bkt:een pääasiassa laski. Pandemian aikana yritysten tukeminen on kasvattanut valtion epäsuoria vastuita huomattavasti erityisesti Italiassa, Saksassa ja Ranskassa.

Julkisyhteisöjen velka suhteessa bkt:hen, %

Puonti Päivi

Päivi Puonti

tutkija, VTT

+358 505343536

Scroll