Suhdanne

Suomen kustannuskilpailukyky

Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky

Kustannuskilpailukyky heikkenee selvästi

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna melkein neljä prosenttia ja edelleen ensi vuonna yhden prosentin suhteessa laskemaamme kilpailijamaaryhmään. Suhteessa euroalueeseen kilpailukyky heikkenee tänä vuonna samoin lähes neljä prosenttia ja ensi vuonna melkein kaksi prosenttia.

Kehitys nähdään alla olevasta kuviosta. Kuviossa on lisäksi tarkasteltu erikseen kilpailukyvyn kehitystä suhteessa euroalueeseen, Saksaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.

Työvoimakustannukset painavat kilpailukykyä

Koska kustannuskilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa kehitys muissa maissa. Kustannuskilpailukyky on hajotettu kuviossa neljään osatekijään: tuottavuuteen, työvoimakustannuksiin (palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) sekä valuuttakurssiin. Työvoimakustannusten kokonaisvaikutus saadaan laskemalla yhteen sen kaksi komponenttia.

Kuviosta nähdään, että kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen ennustevuosina johtuu työvoimakustannusten suhteellisesta kehityksestä työtuntia kohti. Näihin lukuihin liittyy pandemian johdosta nyt poikkeuksellista epävarmuutta. On kuitenkin selvää, että työnantajien sotu-maksujen korotus on tänä vuonna nostanut kustannuksia viime vuoteen verrattuna.

Kilpailijamaiden yksikkötyökustannukset suhteessa Suomeen ja koko kansantalouden nimelliset yksikkötyökustannukset, ind.

Kustannuskilpailukyky tukee vientiä

Kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, koska kilpailukyky tukee viennin kehitystä ja siten talouskasvua ja työllisyyttä. Kaitilan (2021) mukaan kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2019 nosti tavaraviennin määrää 0,95 prosenttia. Vientimarkkinoiden yhden prosentin kasvu puolestaan nosti vientiä 1,02 prosenttia. Tarkemmin kustannuskilpailukyvyn käsitteistä ja mittaamisesta ks. esim. Maliranta (2014).

Päinvastoin kuin vientimarkkinoiden koko, yksikkötyökustannusten perusteella laskettu kustannuskilpailukyky ei kuitenkaan voi ikuisesti parantua, koska työmarkkinat tasapainottuvat työllisyyden määrän ja työn hinnan kautta.

Käytetyt maapainot ja tilastot

Laskentamenetelmä on selitetty tarkemmin julkaisussa Kaitila (2021). Kilpailijamaaryhmässä maapainoina käytetään Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n laskemia Suomen kaksoisvientipainoja.

Euroaluelaskelmassa maita ei ole painotettu Suomen vientiosuuksilla. Vertailu euroalueeseen liittyykin enemmän EKP:n rahapolitiikan ja sitä kautta euron vaihtokurssin sopivuuteen Suomelle suhteessa koko euroalueeseen.

Laskelmassa on käytetty Euroopan komission uusimpia ennusteita muille maille ja Etlan tuoreita ennusteita Suomelle.

Käyttämämme Britannian, Japanin, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat em. komission ennusteita. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia.

Tavaraviennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

Kirjallisuus

  • Kaitila, V. (2021). Kustannuskilpailukyky ja viennin kehitys, ETLA Muistio No. 95. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-95.pdf.
  • Maliranta, M. (2014). Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona: Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, B264, Taloustieto Oy, Helsinki.
Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

+358 50 410 1012

Scroll