Suhdanne

Yksityinen kulutus

Yksityisen kulutuksen kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna reiluun kahteen prosenttiin. Säästämisasteen aleneminen ei enää tue kulutuksen kehitystä yhtä paljon kuin viime vuonna. Inflaation kiihtyminen nakertaa palkkasumman ostovoimaa, joskin muut tulot kasvavat viime vuotta nopeammin. Ensi vuonna kulutuksen kasvu hidastuu edelleen noin puoleentoista prosenttiin ja tukeutuu tässä reaalisen ostovoiman kasvuun. Säästämisaste on jo suhteellisen lähellä nollaa. Kestokulutustavaroiden hinnat ovat historiallisessa nousussa.

Kuluttajien luottamus heikentynyt

Yksityinen kulutus elpyi viime vuonna rokotekattavuuden nousun ja rajoitusten vähentämisen myötä. Covid19-pandemian kehitys on kuitenkin aaltoillut, kuten on vastaavasti rajoitusten asettaminenkin. Kuluttajien luottamus ja kotitalouksien kulutus ovat siten heilahdelleet. Ennusteen oletuksena on, ettei uusia rajoituksia enää jouduta asettamaan.

Luottamusta ja kulutusta heikentää nyt kuitenkin uusi tekijä eli yleisen hintatason nousu. Se johtuu pitkälti monien raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen noususta sekä tuotantokapeikoista kysynnän ja tarjonnan epätasapainon seurauksena. Kuluttajien luottamus heikkenikin vuoden vaihteessa, mutta säilyi keskimääräisellä tasolla.

Taulukko: ETLA S22.1/c01t
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot
Mrd. e Muutos, %
Tuloerä 2021 2022E 2023E 2024E 2021 2022E 2023E 2024E
Palkat 97,4 102,2 106,0 109,3 5,0 4,9 3,7 3,2
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 20,5 21,9 22,7 23,4 16,6 6,6 3,7 3,2
Toimintaylijäämä ja sekatulo 18,3 18,8 19,3 19,7 1,3 2,8 2,2 2,3
Omaisuustulot, netto 8,0 8,3 8,5 8,8 -5,8 3,9 2,3 3,3
Tulonsiirrot kotitalouksille 53,0 53,4 54,9 56,1 0,0 0,7 2,8 2,3
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 68,1 70,7 73,6 75,9 7,9 3,8 4,0 3,2
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 129,2 133,8 137,7 141,4 1,8 3,6 2,9 2,7
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kulutuksen kasvu hidastuu

Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna keskimäärin 3,3 prosenttia. Tänä vuonna kasvu hidastuu 2,2 prosenttiin, ja siinäkin on viime vuoden kasvuperinnöllä suuri merkitys. Siten kasvu kuluvan vuoden sisällä on vain maltillista. Ensi vuonna kulutuksen kasvu hidastuu edelleen noin puoleentoista prosenttiin.

Säästämisaste alenee

Pandemiavuonna 2020 kotitalouksien ja niitä palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen säästämisaste, eli säästämisen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, nousi neljään prosenttiin. Viime vuonna säästämisaste aleni arviomme mukaan keskimäärin kahteen prosenttiin.

Säästämisaste alenee tänä vuonna keskimäärin 0,6 prosenttiin. Tämä tukee yksityisen kulutuksen kasvua viime vuodesta, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että säästämisaste on suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuoden lopussa. Vuosina 2023–2024 säästämisaste alenee edelleen hieman, mutta pysyy positiivisena. Talouden mahdolliset häiriöt ja epävarmuuden kasvu Euroopan sodasta johtuen voivat lisätä varautumissäästämistä.

Yksityisen kulutuksen määrä, kotitalouksien reaalinen ostovoima ja säästämisaste, %

Ostovoiman kasvu vahvistuu

Kotitalouksien reaalinen ostovoima aleni hieman viime vuonna palkkasumman voimakkaasta kasvusta huolimatta, sillä muiden tulojen kehitys oli suhteellisen heikkoa. Tänä vuonna reaalinen ostovoima kehittyy ennusteemme mukaan viime vuotta suotuisammin, vaikka inflaatio kiihtyy. Tässä suhteessa on kuitenkin olemassa selvä riski ennustettua kovemmasta inflaatiosta. Nimellisen palkkasumman kasvuvauhti on suunnilleen sama kuin viime vuonna, mutta muiden tulojen kehitys on ennusteen mukaan parempaa.

Ensi vuonna reaalisen ostovoiman kehitys vahvistuu edelleen, kun inflaation hidastuminen kompensoi hitaampaa palkkasumman kasvua.

Taulukko: ETLA S22.1/c02t
Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima
Määrän muutos
Mrd.e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2021 2021 2022E 2023E 2024E 2017-21 2022-26E
Yksityiset kulutusmenot 127,9 3,3 2,2 1,6 1,4 0,4 1,6
Kestävät kulutustavarat 10,4 4,1 -0,1 1,8 1,3 3,2 1,6
Puolikestävät tavarat 9,5 11,0 3,4 1,7 1,4 1,2 2,2
Lyhytikäiset tavarat 36,4 1,9 -0,4 -0,2 0,0 0,5 -0,1
Palvelut 66,2 2,7 3,8 2,5 2,2 0,2 2,4
Muut 1 5,4 0,0 1,8 1,9 1,5 -3,4 1,3
Kotitalouksien reaalinen ostovoima 2 -0,2 0,6 1,1 1,2 0,9 0,9
Arvon muutos
Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %
Kulutuserä 2021 2022E 2023E 2024E 2017-21 2022-26E
Kestävät kulutustavarat 4,7 2,7 2,3 1,0 1,7
Puolikestävät tavarat 10,4 4,5 2,2 1,6 0,5
Lyhytikäiset tavarat 5,1 6,3 0,8 1,2 2,1
Palvelut 4,8 5,1 4,6 4,3 1,0
Säästämisaste (kotitaloudet), % 2,2 0,8 0,4 0,1 1,3 0,1
Säästämisaste, % 3 2,0 0,6 0,3 0,1 0,9 0,0
1 Muut = kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
2 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
3 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kulutuksen rakenteen palautuminen pandemiasta jatkuu

Kestokulutustavaroiden vuosikasvu vetää henkeä

Kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut ja tietokoneet, paino käypähintaisessa yksityisessä kulutuksessa 8 prosenttia) kysynnän määrä ei keskimäärin kasva tänä vuonna ennusteemme mukaan. Viime vuodelta tulee melkein neljän prosenttiyksikön negatiivinen kasvuperintö, ja muun muassa uusien autojen rekisteröinti oli tammi-helmikuussa nihkeää. Vuoden aikana kysynnässä on kuitenkin kasvua edellisestä neljänneksestä. Ensi vuonna kestokulutustavaroiden kysynnän määrän kasvu on keskimäärin noin kaksi prosenttia.

Puolikestävien tavaroiden kysynnän kehitys maltillistuu

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, kirjat ja urheiluvälineet, paino 7 prosenttia) kysyntä elpyi voimakkaasti viime vuonna pandemian aiheuttamasta häiriöstä. Tänä vuonna kasvu keskimäärin jatkuu, mutta maltillisesti. Koko vuotta ajatellen kasvu on enimmäkseen kasvuperintöä viime vuodelta. Ensi vuonna puolikestävien kulutustavaroiden kysynnän määrä kasvaa keskimäärin vajaan kahden prosentin vauhtia.

Kontribuutio kotitalouksien kulutusmenojen muutokseen, %-yksikköä

Lyhytikäisten tavaroiden kysyntä sopeutuu alaspäin

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaineet, paino 28 prosenttia) kysynnän määrä – lähinnä elintarvikkeiden – kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti pandemiassa. Tämä kysynnän rakenteen muuttuminen korjautuu, kun pandemia väistyy ja muun muassa etätyöskentelyn määrä vähenee. Ennusteemme mukaan lyhytikäisten tavaroiden kysynnän määrä alenee hitaasti tänä ja ensi vuonna.

Palvelujen kysyntä kasvaa hyvin

Palvelujen (paino 52 prosenttia, mistä asumisen osuus on hieman yli puolet) kysynnän määrä putosi sekin voimakkaasti pandemiassa erityisesti asetettujen rajoitusten vuoksi. Palvelujen kysynnän määrä alkoi kuitenkin kasvaa selvästi vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Kasvu jatkuu tänä vuonna keskimäärin vajaan neljän prosentin vauhtia, mutta edelliseen neljännekseen verrattuna kasvuvauhti on hitaampaa kuin viime vuonna. Palvelujen kysynnän määrän kasvu normalisoituu ensi vuonna reiluun kahteen prosenttiin.

Kestokulutustavaroiden hinnat poikkeuksellisesti nousussa

Kestokulutustavaroiden hinnat ovat historiallisesti yleensä alentuneet. Viime vuonna kehitys kuitenkin teki historiallisen käänteen, ja ne nousivat keskimäärin 0,5 prosenttia. Ennusteemme mukaan nousua on tänä vuonna poikkeuksellisesti jopa vajaat kolme prosenttia. Kehitys maltillistuu ensi vuonna.

Puolikestävien tavaroiden hintojen hidas aleneminen jatkui viime vuonna. Sekin kääntyy ennusteessamme noin yhden prosentin nousuksi tänä vuonna. Lyhytikäisten tavaroiden hintojen nousu kiihtyy tänä vuonna vajaaseen seitsemään prosenttiin, missä elintarvikkeiden, polttoaineiden ja sähkön rooli on huomattava.

Palvelujen hintainflaatio pysyy reilussa prosentissa tänä vuonna, mutta kiihtyy ensi vuonna noin kahteen prosenttiin. Sen sijaan tavaroiden hintainflaatio hidastuu ensi vuonna.

Taulukko: ETLA S22.1/c03t
Kansantulo ja bruttokansantuote
Mrd.e Muutos, % Osuus kansantulosta, %
Tuloerä 2021 2021 2022E 2023E 2024E 2021 2022E 2023E 2024E
Työtulot 118,0 6,8 5,2 3,7 3,2 56,7 57,7 58,1 58,4
Palkat ja palkkiot 97,4 5,0 4,9 3,7 3,2 46,8 47,5 47,8 48,1
Työnantajan sos.turvamaksut 20,5 16,6 6,6 3,7 3,2 9,9 10,2 10,2 10,3
Toimintaylijäämä ja sekatulo 54,2 6,6 -1,2 2,4 3,1 26,1 24,9 24,8 24,9
Yrityssektori 35,7 9,5 -3,2 2,4 3,6 17,2 16,1 16,0 16,1
Julkisyhteisöt 0,2 3,9 2,4 2,1 3,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Kotitaloudet1, 2 18,3 1,3 2,8 2,2 2,3 8,8 8,8 8,7 8,7
Omaisuustulot, netto 3,1 -17,7 -12,1 -24,9 -7,6 1,5 1,3 0,9 0,8
Yrityssektori -10,8 11,5 6,6 5,0 4,5 -5,2 -5,3 -5,4 -5,5
Julkisyhteisöt 5,9 19,2 0,4 -4,9 1,9 2,8 2,7 2,5 2,5
Kotitaloudet1 8,0 -5,8 3,9 2,3 3,3 3,8 3,8 3,8 3,9
Tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot 31,7 10,4 5,7 4,2 3,6 15,3 15,6 15,8 15,9
Kansantulo 208,1 6,3 3,4 2,9 2,6 100,0 100,0 100,0 100,0
Poistot 47,3 2,0 3,7 3,8 4,0
Ensitulo ulkomailta 4,7 17,5 -12,4 -13,2 -23,7
Bruttokansantuote markkinahintaan 250,6 5,3 3,8 3,4 3,2
1 Kotitaloudet sekä niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
2 Kotitalouksien toimintaylijäämä on asunnonomistajien omistusasumisen tulo. Sekatulo on ne tuloerät,
joita ei voida erotella yrittäjäkotitalouden ja sen omistaman yrityksen välillä. Yrityssektorilla ja julkisyhteisöillä ei ole sekatuloa.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
Kaitila Ville

Ville Kaitila

Tutkija, VTL

+358 50 410 1012

Scroll