Suhdanne

Työllisyys

Työllisyys kasvoi viime vuonna huomattavasti työmarkkinoiden ulkopuolisten aktivoitumisen ansiosta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun hitaasti. Aiempaa suurempi osa myös työllistyi osa-aikaisiin, määräaikaisiin työsuhteisiin. Tänä vuonna työttömyysastekin lähtee laskuun.

Osa-aikatyö kasvatti työllisyyttä viime vuonna – tänä vuonna myös työttömyys laskee

Työmarkkinoiden tilanne oli monien mittareiden valossa erinomainen viime vuonna. Työn tarjonta eli työmarkkinoille osallistuneiden määrä nousi huomattavasti, ja 15–64-vuotiaiden työvoimaosuus nousi historiallisen korkealle, yli 78 prosentin. Työmarkkinoille osallistuminen on siten saavuttanut uuden, entistä korkeamman tason. Työllisten määrä ylitti jo viime vuonna koronapandemiaa edeltävän tason ja jatkoi kasvuaan alkuvuonna. Työ- ja elinkeinoministeriössä avoinna olevien työpaikkojen määrä on rikkonut ennätyksiä kuukaudesta toiseen, ja yritykset erityisesti rakennus- ja palvelualalla raportoivat osaavan työvoiman saatavuusongelmista. Henkilöstöodotukset ovat silti korkealla, ja yritykset suunnittelevat lisärekrytointeja. Pandemian aikana lomautettujen määrä nousi huomattavan korkealla, mutta viime joulukuussa lomautettujen määrä oli laskenut jo lähelle normaalia tasoa.

Työvoiman tarjonta ja kysyntä, 1 000 henk.

Samaan aikaan, kun työllisten määrä on kasvanut työmarkkinoiden ulkopuolisten siirtyessä työelämään, ei työttömyystilanne ole kohentunut samassa tahdissa. Vaikka lomautusjärjestelmän ansiosta vältyttiin irtisanomisilta, mikä hillitsi työttömyyden kasvua, työttömien määrä kasvoi hieman vielä viime vuonna. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä nousi pitkään ja lähti laskuun vasta viime vuoden elokuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin vähentynyt hitaasti, ja tämän vuoden tammikuussa Suomessa oli vielä melkein 106 000 pitkäaikaistyötöntä. Lisäksi työtunnit ovat kasvaneet työllisyyttä hitaammin johtuen osa-aikatyön merkittävästä yleistymisestä.

Määräaikainen osa-aikatyö, osuus palkansaajista, %

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta käy ilmi, että osa-aikatyö on yleistynyt tasaisesti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana, mutta viime vuonna osa-aikatyön osuus nousi poikkeuksellisella tavalla. Taustalla oli erityisesti naisten osa-aikaisten työsuhteiden osuuden kasvu. Vuonna 2020 naisten työsuhteista noin 20 prosenttia oli osa-aikaisia, kun vuonna 2021 luku nousi melkein 24 prosenttiin. Kyse oli pääsääntöisesti määräaikaisista työsuhteista.

Osa-aikatyöllisten määrä kasvoi eniten samoilla toimialoilla kuin edellisinäkin vuosina: sosiaali- ja terveyspalveluiden, kaupan, liike-elämän palveluiden sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen aloilla. Näillä aloilla osa-aikatyö lisääntyi viime vuonna enemmän kuin mitä se edellisenä vuonna väheni.

Osa-aikatyöllisten lukumäärä toimialoittain vuosina 2018-2021, 1 000 henkeä

Tänä vuonna työtuntien ennakoidaan kasvavan alle 2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työvoiman määrä jää korkealle tasolle, vaikka sen ei odoteta enää kasvavan viime vuoden tapaan. Sen sijaan työttömien määrä lähtee tänä vuonna selvään laskuun. Viime vuotta hitaammasta talouskasvusta huolimatta työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,5 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,8 prosenttiin.

Taulukko: ETLA S22.1/e01t
Työvoimatase, 1 000 henkilöä
Erä 2020 2021E 2022E 2023E 2024E
Väestö 5 534 5 543 5 555 5563 5570
Työikäinen väestö1 4 133 4 123 4 105 4093 4085
Työvoima 2 704 2 766 2 775 2779 2784
Työlliset 2 495 2 555 2 587 2594 2604
Työttömät 209 212 188 185 180
Tehdyt työtunnit (milj.) 4 144 4 198 4 258 4 286 4 307
Osallistumisaste, % 65,4 67,1 67,6 67,9 68,2
Työllisyysaste2, % 70,7 72,3 73,5 73,7 74,0
Työttömyysaste, % 7,7 7,7 6,8 6,7 6,5
1 15–74-vuotiaat.
2 Työllisten osuus työikäisestä (15–64-vuotiaat) väestöstä.
Lähde: Tilastokeskus, ETLA.

Työllisyyden kasvu hidastuu huomattavasti ensi vuodesta alkaen

Talouden nopeimman kasvuvaiheen jäädessä taakse myös työllisyyden kasvu hidastuu ensi vuonna. Työttömien määrä jatkaa laskuaan hidastuvaan tahtiin. Työmarkkinoille osallistuminen pysyy korkealla. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,7 prosenttiin. Työttömyysasteen ennustetaan ensi vuonna laskevan 6,7 prosenttiin, ja siten laskevan vuoden 2019 tason alapuolelle.

Lähivuosien kehitykseen vaikuttaa myös se, muuttuvatko osa-aikaiset työpaikat täysipäiväisiksi, pysyviksi työpaikoiksi. Tällöin työtunnit kasvaisivat vuorostaan työllisten määrää nopeammin. Mikäli taas osoittautuu, että kyse oli pandemiaan liittyvien toimien aikaansaamasta väliaikaisesta työntekijöiden tarpeesta, työllisten määrä voi ennustejaksolla kasvaa myös ennakoitua hitaammin.

Puonti Päivi

Päivi Puonti

tutkija, VTT

+358 505343536

Scroll