Kuluttajahintainflaatio hitaassa nousussa

Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy hitaasti. Ennusteemme mukaan inflaatio pysyy kuitenkin hyvin maltillisena ja ennustevuosina suurin inflaatiopaine muodostuu korkojen noususta. Jos korkojen nousu lykkääntyy, jää inflaatiokin hitaammaksi. Nimellinen ansiotaso nousee maltillisesti ja reaalinen ostovoima vahvistuu.

Raaka-aineiden hintakehitys vaikuttaa inflaatioon

Raaka-aineiden kansainvälinen hintakehitys vaikuttaa kotimaisen hintatason kehitykseen. Raakaöljyn eurohinta välittyy hyvin nopeasti polttoaineiden hintoihin, kun taas monien teollisuustuotannossa käytettyjen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat vasta pidemmällä viipeellä ja öljyn hintaa monimutkaisemmin.

Ennusteemme mukaan raakaöljyn eurohinta on tänä vuonna keskimäärin 28 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna. Ensi vuonna hinta nousee viitisen prosenttia. Tämä nostaa energian hintaa ennusteessa erityisesti kuluvana vuonna.

Kuluttajahinnat nousevat maltillisesti…

Ennusteemme mukaan kuluttajahintojen nousuvauhti on tänä vuonna 1,1 prosenttia. Inflaatio kiihtyy siten hieman viime vuoden 0,8 prosentista.

Inflaatiota nostaa eniten asumiskustannusten nousu 1,5 prosentilla. Kontribuutio kuluttajahintainflaatioon on 0,36 prosenttiyksikköä. Näiden palvelujen paino tuotekorissa on 25 prosenttia.

Seuraavaksi eniten hinnat nousevat alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden tuoteverojen korotuksen seurauksena. Näiden tuotteiden hinnat nousevat keskimäärin kuusi prosenttia ja yleistä hintatasoa nostava vaikutus on melkein 0,3 prosenttiyksikköä. Tupakkatuotteiden verotus kiristyy edelleen selvästi ensi vuonna.

Elintarvikkeiden hinnat nousevat tänä vuonna kolmen vuoden hintojen keskimääräisen alenemisen jälkeen. Nousua on 1,8 prosenttia, mikä nostaa kuluttajahintoja reilut 0,2 prosenttiyksikköä. Muutokset ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan pieniä. Viestinnän, kalusteiden ja vaatetuksen hinnat keskimäärin alenevat hieman tänä vuonna.

…mutta markkinakorkojen nousu alkaa kiihdyttää inflaatiota jo ensi vuonna

Ensi vuonna hinnat nousevat keskimäärin 1,4 prosenttia. Nousua vetää asumiskustannusten nousun kiihtyminen 2,3 prosenttiin markkinakorkojen lähtiessä loppuvuodesta nousuun.

Arviomme mukaan elintarvikkeiden hintainflaatio hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin. Tämän taustalla on tänä vuonna suhteellisen paljon kallistuvien öljyjen ja rasvojen, hedelmien ja marjojen sekä kasvisten hintojen nousun maltillistuminen. Alkoholittomien juomien hintojen nousu kiihtyy selvästi, koska virvoitusjuomien verotus kiristyy.

Vuonna 2020 kuluttajahintainflaatio kiihtyy 1,8 prosenttiin. Tämä johtuu lähinnä asuntolainojen korkokustannusten noususta.

Pohjainflaatiokin kiihtyy hitaasti

Suomen pohjainflaatio, eli kuluttajahinnat pl. volatiilit elintarvikkeiden ja energian hinnat (OECD-määritelmä), oli viime vuonna 0,7 prosenttia. Heinäkuussa 2018, kun kokonaisinflaatio oli 1,4 prosenttia, pohjainflaatio oli vain 0,8 prosenttia.

Ennusteemme mukaan pohjainflaatio asettuu tänä vuonna tasan yhteen prosenttiin ja ensi vuonna 1,6 prosenttiin.

Yhdenmukaistettu inflaatio on edelleen Suomessa matalampi kuin euroalueella

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on viime aikoina ollut alempi kuin euroalueella keskimäärin. Näin on myös ennustevuosina. Ennusteemme mukaan yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio on euroalueella tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Suomessa vastaavat luvut ovat 1,1 ja 1,3 prosenttia.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2017 2018E 2019E 2020E 2013-17 2018-22E
1. Ansiotaso 0,2 1,9 2,3 2,9 1,2 2,5
2. Työpanos 1) 0,9 2,1 0,7 0,6 -0,2 0,8
3. Työvoimakustannukset 0,7 3,9 2,8 3,8 0,9 3,4
- palkkasumma 2,2 4,7 3,6 4,0 1,2 3,7
- työnantajan sova-maksut -5,6 0,2 -0,7 2,6 -0,2 1,7
4. Bkt:n määrä 2,8 2,8 2,2 1,6 0,8 1,9
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) -2,0 1,1 0,6 2,1 0,1 1,4
6. Tuontihinnat 3,5 3,4 1,3 0,8 -1,3 1,7
7. Välilliset verot miinus tukipalkkiot, osuus kokonaiskysynnästä -3,3 -1,5 -0,8 -0,2 1,2 -0,8
8. Kustannuspaine (0.7*[5] + 0.2*[6] + 0.1*[7]) -1,0 1,3 0,6 1,6 0,0 1,2
9. Kysyntäpaine sekä viivästynyt hintapaine ([8] / [10]) 1,8 0,1 1,2 0,2 1,5 0,4
10. Bkt:n hintaindeksi 0,8 1,4 1,8 1,8 1,5 1,6
11. Yksityisen kulutuksen hinta 1,1 1,3 1,5 1,5 1,2 1,6
12. Reaaliansiotaso ([1] / [11]) -0,5 0,8 0,8 1,0 0,5 0,8
13. Työn tuottavuus ([4] / [2]) 1,8 0,7 1,6 1,1 1,0 1,2
1) Tehdyt työtunnit.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S18.2/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Reaalisen ansiotason nousu vahvistaa ostovoimaa

Kilpailukykysopimus hidasti ansiotasoindeksin nousun viime vuonna vain 0,3 prosenttiin. Julkisella sektorilla indeksi aleni prosentilla lomarahaleikkauksen vuoksi.

Arvioimme ansiotasoindeksin nousevan tänä vuonna vajaat kaksi prosenttia ja ensi vuonna hieman enemmän. Vuonna 2020 julkisen sektorin lomarahat palautetaan normaaleiksi, ja osin tästä syystä ansiotasoindeksi nousee vajaat kolme prosenttia. Näin ansiotason nousu ylittää ennustevuosina hintojen nousun ja reaalinen ostovoima vahvistuu.

Perushintaindeksi nousussa

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Indeksi nousi viime vuonna 3,8 prosenttia. Sitä ennen se aleni kolmen vuoden ajan. Ennusteemme mukaan perushintaindeksi nousee kuluvana vuonna noin 4,5 prosenttia ja ensi vuonna noin kolme prosenttia. Sen nousua tukee tavaraviennin hintojen nousu.

Kustannuskilpailukyky vahvistuu ensi vuonna

Kilpailukykysopimuksen myötä Suomen hintakilpailukyky1 parani viime vuonna selvästi. Suomen koko kansantalouden nimelliset yksikkötyökustannukset alenivat viime vuonna 2,6 prosenttia suhteessa käyttämäämme kilpailijamaaryhmään ja 3,3 prosenttia suhteessa euroalueeseen.

Tänä vuonna suhteellinen kilpailukyky kuitenkin heikkenee valuuttakurssimuutosten vuoksi 0,7 prosenttia suhteessa kilpailijamaihin. Suhteessa euroalueeseen kilpailukyky vahvistuu 0,5 prosenttia.

Ensi vuonna Suomen hintakilpailukyky vahvistuu edelleen 0,5 prosenttia suhteessa euroalueeseen ja hieman yli prosentilla laajempaan kilpailijamaaryhmään verrattuna.

Koska hintakilpailukyky on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme, sekä valuuttakurssien kehitys.

Ennusteessa käytämme Euroopan komission viime kevään ennusteita muille maille ja Etlan uusia ennusteita Suomelle. Käyttämämme Britannian, Japanin, Norjan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen valuuttojen vaihtokurssit euron suhteen ovat tuoreita Etlan ennusteita, mutta muut valuuttakurssit ovat komission ennusteita viime keväältä. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia.

Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut paljon palvelualoilta ostettua tuotosta. Kaiken kaikkiaan kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailija-maaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan.

1 Ks. käsitteistä ja mittaamisesta tarkemmin Maliranta (2014): https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf.

Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö