Työmarkkinatilanne ei ole vielä kohentunut, vaikka talous on kasvanut jo kaksi vuotta. Talouskasvu näkyy yleensäkin viiveellä työmarkkinoilla, mutta nyt viive on ollut poikkeuksellisen pitkä. Viimeisten trenditietojen mukaan työttömien määrän kasvu ja työllisten määrän lasku näyttäisivät pysähtyneen. Työvoiman tarjonnan kasvu on edelleen nostanut työttömyysastetta.

Työllisten määrä on supistunut kahtena viime vuonna, ja arvioimme, että työllisten määrä supistuu edelleen vähän tänä vuonna. Työllisyyden trendi on kääntynyt kuitenkin alkuvuonna kasvuun niin julkisissa kuin yksityisissäkin palveluissa (ilman kaupan alaa). Vuosina 2027–2028 työllisten määrän odotetaan kasvavan ja työttömien määrän vähenevän hitaasti.

Työvoimatutkimukseen perustuva virallinen työttömyysaste jatkoi viime vuonna nousuaan ja oli jo varsin korkea, 9,7 prosenttia. Ennustamme, että tänä vuonna työttömyysaste on 10,5 prosenttia. Työllisyyden arvioidaan edelleen heikentyvän vähän tänä vuonna. Tämän lisäksi korkeaa työttömyysastetta selittää suurelta osin työvoiman voimakas kasvu maahanmuuton seurauksena. Työvoimatutkimuksen kyselyssä ulkomailla syntyneet ovat kirjautuneet työvoimaan kuuluviksi ja siis työttömiksi, mikä on nostanut työttömyysasteen korkeaksi. Tämä kehitys on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Lataa Avaa

Tarkasteltaessa muita työttömyyden mittareita, kuten työnvälityksen työttömiä työnhakijoita tai verohallinnon työttömyysedunsaajia työttömien määrä ei ole noussut läheskään yhtä paljon kuin työvoimatutkimuksessa. Näiden vaihtoehtoisten mittareiden mukaan työttömien määrä on kuitenkin jatkanut kasvussa tänä vuonna. Vaikka työttömyys on noussut muidenkin mittareiden mukaan, antaa virallinen työttömyysaste liian synkän kuvan työmarkkinoista, koska työttömien määrä on kasvanut paljon enemmän kuin työllisyys on heikentynyt. Koska työvoima pysyy kasvussa myös lähitulevaisuudessa, virallinen työttömyysaste alkaa laskea hitaasti ja pysyy korkeana myös vuosina 2027–2028.

Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrän lasku näyttäisi pysähtyneen kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Avoimia työpaikkoja on nyt suurin piirtein saman verran kuin vuonna 2015. Lomautettujen määrä laski viime vuonna, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi selvästi.

Kansantalouden tilinpidon mukaan tehdyt työtunnit supistuivat noin 0,8 prosenttia viime vuonna. Tehdyt työtunnit supistuivat voimakkaammin julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Ennusteemme mukaan tehdyt työtunnit supistuvat tänä vuonna edelleen hieman. Kasvu alkaa vasta ensi vuonna ja jatkuu vuonna 2028, ollen kumpanakin vuonna noin vajaan prosentin luokkaa.

Taulukko: ETLA S26.2/e03t

Työvoimatase

	Määrä	Vuosimuutos, %
	2025	2024	2025	2026E	2027E	2028E
Työvoima (1 000 henk.)	2868	0,3	1,0	0,7	0,2	0,2
Työlliset (1 000 henk.)	2590	-1,0	-0,5	-0,2	0,7	0,8
Työttömät (1 000 henk.)	278	16,7	16,8	9,1	-4,3	-5,0
Tehdyt työtunnit (milj.)	4224	-0,8	-0,7	-0,4	0,8	0,8
		Osuudet, %
Osallistumisaste1, %		68,4	68,8	68,8	68,9	68,9
Työllisyysaste2, %		76,7	76,1	75,3	75,8	76,3
Työttömyysaste3, %		8,4	9,7	10,5	10,0	9,5
1 Työllisten ja työttömien osuus työikäisestä väestöstä (15–74-vuotiaat).
2 20–64-vuotiaat.
3 15–74-vuotiaat.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.