Valtion- ja paikallishallinto pysyvät syvän alijäämäisinä ennustejaksolla 2026–2028. Viriävä talouskasvu tuo vain vähän helpotusta julkisen talouden ahdinkoon, elleivät työllisyys ja yksityinen kulutus kasva ennustettua nopeammin. Julkisen talouden alijäämä on 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2028, eikä liiallinen alijäämä ole korjaantumassa. Velkasuhde nousee tänä vuonna yli 90 prosentin ja siitä edelleen 93 prosenttiin.

Julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna 3,9 prosenttia suhteessa bkt:hen, mutta tänä vuonna alijäämä supistuu hieman. Kehitys on odotettua parempi: julkisyhteisöjen alijäämä ei kasva tänä vuonna, vaikka ensimmäiset monitoimihävittäjät kirjautuvat tilinpitoon ja hallitus on keventänyt ansiotuloverotusta. Julkista taloutta vahvistavat talouden elpyminen, joka kasvattaa vero- ja omaisuustuloja, sekä jo toteutetut sopeutustoimet ja eräät kertaluonteiset tekijät.

Lataa Avaa

Tilanne heikkenee kuitenkin nopeasti. Julkisyhteisöjen alijäämä kasvaa vuonna 2027 noin 4,1 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun velanhoitomenot kasvavat ja yhteisö- ja ansiotuloverotusta kevennetään. Vuonna 2028 mittavat puolustusinvestoinnit ja edelleen kasvavat velanhoitomenot painavat julkista taloutta, vaikka talouskasvun myötä voimistuva verojen kasvu tuokin helpotusta. Ennustejakson lopulla alijäämä on 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Alijäämä on erityisen syvä valtionhallinnossa, jonka menoja kasvattavat sekä edellä mainitut puolustusinvestoinnit että kasvavat velanhoitomenot. Talouskasvu vauhdittaa verotulojen kasvua, mutta päätetyt veronalennukset pienentävät ansio- ja yhteisöveron tuottoa suhteessa tilanteeseen, jossa veronalennuksia ei olisi tehty.

Valtion tilinpidon alijäämä on tänä vuonna 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen eli noin 13 miljardia euroa, eikä sen ennusteta supistuvan ennustejaksolla. Valtion kuluvan vuoden budjetin alijäämä on kuitenkin tätä selvästi pienempi, noin 11 miljardia euroa. Ero johtuu muun muassa kirjanpidon ja kansantalouden tilinpidon eroista menojen ja tulojen ajoituksessa sekä sektorirajauksissa.

Ensi vuonna valtion alijäämä kohenee hieman Valtion eläkerahaston kertaluonteisen ylimääräisen tuloutuksen ansiosta, mutta heikkenee jälleen vuonna 2028 noin 4,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Valtiontalouden ongelma on siten ennen kaikkea menojen voimakas kasvu, joka pitää alijäämän suurena verotulojen kasvusta huolimatta.

Paikallishallinnossa eli kunnissa ja hyvinvointialueilla kuva on kaksijakoinen. Hyvinvointialueet ovat sopeuttaneet toimintaansa tasapainottaakseen talouttaan. Kansantalouden tilinpidon mukaan niiden talous on tänä vuonna kutakuinkin tasapainossa, mutta vuosina 2027–2028 niiden odotetaan tekevän jälleen alijäämää. Kuntahallinnossa ongelma on sen sijaan syvempi ja rakenteellinen: alijäämät ovat kroonistuneet. Verotulojen kasvu ja suunnitellut sopeutustoimet supistavat alijäämää ennustejakson loppua kohden, mutta eivät poista sitä. Paikallishallinnon alijäämä pysyy ennustejaksolla 0,3–0,4 prosentissa suhteessa bkt:hen.

Sosiaaliturvarahastot ovat tuttuun tapaan ylijäämäisiä työeläkelaitosten vahvan omaisuustulojen kasvun ansiosta. Näin kuuluukin olla, sillä eläkelaitosten ylijäämä rahastoidaan tulevien eläkkeiden maksamista varten.

Julkisyhteisöjen ennusteessa ovat mukana kaikki tiedossa olevat hallituksen toimet sekä arvio paikallishallinnon tämän ja ensi vuoden sopeutustoimista, lukuun ottamatta myöhemmin syksyllä mahdollisesti päätettäviä veronkorotuksia. Myös Työllisyysrahaston hallituksen tuore esitys työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta on mukana ennusteessa.

Lataa Avaa

Puolustushankintojen osalta oletamme, että hävittäjät kirjautuvat kansantalouden tilinpidossa investointeihin tasaisesti vuosina 2026–2029. Hävittäjähankkeeseen sisältyy kuitenkin myös muita menoja, kuten muita asejärjestelmiä, huoltoa, rakentamista, koulutusta ja palkkamenoja. Oletamme näiden menojen kirjautuvan tilinpitoon asteittain vuosina 2025–2035. Arviolta hieman yli puolet hävittäjähankkeen 12,5 miljardin euron kokonaismenoista ajoittuu ennusteessamme tarkastelujaksolle vuosille 2026–2028 ja valtaosa loppuosasta sitä seuraaville vuosille.

Suomen velkasuhde nousi viime vuonna 88,5 prosenttiin ja nousee tänä vuonna yli 90 prosenttiin. Kohentuva talouskasvu ja sen myötä pienenevä alijäämä hidastavat velkasuhteen kasvua, mutta ne eivät riitä pysäyttämään sitä. Ilman uusia toimia velkasuhde nousee vuonna 2028 yli 93 prosentin. Velkasuhteen nousu jatkuu siis ennustejaksolla, vaikka talouskasvu vahvistuu ja alijäämät pienenevät hieman.

Lataa Avaa

EU:n ja kotimaan finanssipolitiikan säännöt ovat osoittautumassa Suomelle vaikeiksi noudattaa. Ennusteemme perusteella matka 3 prosentin alijäämään ja sen alle on pitkä, eikä liiallisen alijäämän päätöstä voida poistaa keväällä 2029. Verotulojen ennustettua nopeampi kasvu voisi nopeuttaa alijäämän supistumista, mutta se edellyttäisi samalla selvästi vahvempaa työllisyyden ja yksityisen kulutuksen kasvua vuosina 2027 ja 2028. Nykyisillä näkymillä alle kolmen prosentin alijäämään ei päästä ilman uusia sopeutustoimia.

Myös korjaavalta nettomenopolulta poikkeamisen riski on merkittävä jo ennen vuotta 2028. Tässä asiassa talouskasvun ja verotulojen nopeampi kasvu ei ratkaise ongelmaa. Keskeistä on hillitä menojen kasvua tai tehdä uusia tulopuolta vahvistavia päätöksiä.

Helmikuussa finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä sopi alustavasti ensi hallituskauden lopun rahoitusasematavoitteesta. Sen mukaan seuraavan hallituskauden lopulla vuonna 2031 valtion- ja paikallishallinnon yhteenlasketun alijäämän pitäisi olla 2,0–2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Ennusteemme mukaan valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä on talouden vahvasta kasvusta huolimatta vielä vuonna 2028 viisi prosenttia suhteessa bkt:hen. Ennusteemme ei ulotu vuoteen 2031, mutta nykyisten tietojen perusteella tavoite on hyvin kunnianhimoinen. Sen saavuttaminen edellyttää valtion- ja paikallishallinnon alijäämän merkittävää ja pitkäkestoista supistumista.