Euroalueen talous kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia. Tänä vuonna euroalueen arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kasvun odotetaan kiihtyvän vuosina 2027–2028. Kuluvan vuoden kasvua on supistettu Iranin sodan nostamien energian hintojen takia. EKP on nostanut jo kaksi kertaa ohjauskorkojaan. Julkiset investoinnit infraan ja puolustukseen piristävät euroalueen taloutta ennustejaksolla vähän.

Maailmantalous kasvoi viime vuonna noin 3,4 prosenttia. Arvioimme, että kasvu on tänä vuonna selvästi tätä hitaampaa ollen 3,0 prosenttia. Tätä kasvun hidastumista selittävät suurelta osin Iranin sota ja sen nostamat energian hinnat. Arviomme mukaan sota heikentää selvimmin Aasian maiden ja Euroalueen kasvua. Vaikutukset ovat kuitenkin vähäiset Kiinaan ja Intiaan. Ukrainan sodan aiheuttamasta energian hintojen noususta on jääty kauas, mutta erityisesti öljyjalosteiden hinnat ovat nousseet korkeiksi. USA on ilmoittanut ottaneensa Hormuzinsalmen hallintaansa, ja näin ollen liikennöinti voisi taas alkaa loppuvuonna, mutta epävarmuus on edelleen suurta. Uutena ongelmana ovat kuitenkin huthien hyökkäykset, jotka vaarantavat Bab el-Mandebin salmen käytön reittinä Suetzin kanavalle. Myös Saudi-Arabian halki kulkeva öljyputki on jälleen vaurioitunut. Vaikka viimeksi sen korjaaminen tapahtui nopeasti, kaikkiaan Lähi-idästä muodostuu nyt selvä alasuuntainen riski maailman ja euroalueen taloudelle.

Lataa Avaa

USA:n aiemmin uhkaamat suuret tullit toteutuivat suurelta osin esitettyä pienempinä. Näin maailmankauppa heikkeni pelättyä vähemmän. Kuluvan vuoden alussa USA:n korkein oikeus linjasi, että USA:n harjoittama tullipolitiikka on lainvastaista. Trumpin hallinto asetti aiempien tullien tilalle kaikille maille 10 prosentin lisätullin vedoten eri lakipykälään. Tämä pykälä mahdollisti tullien voimassaolon 150 päiväksi. USA on jatkanut näitä tulleja vedoten taas eri pykälään, joka mahdollistaa pidemmän voimassaolon. Kesällä EU ja USA sopivat kaupan ehdoista, mutta myöhemmin USA on uhannut asettaa lisää tulleja autoteollisuudelle. USA ja Kanada eivät päässeet kesällä sopimukseen, ja molemmat maat ovat asettaneet toisilleen korkeita tulleja. Kauppasota länsimaiden välillä siis jatkuu, ja samaan aikaan USA on jatkanut kauppapolitiikkaansa Aasian ja Etelä-Amerikan maiden kanssa.

Nato-maiden sovittua puolustusmenojen nostosta kesällä 2025 useat EU-maat aikovat tehdä merkittäviä puolustushankintoja. European Defence Agencyn mukaan suurin osa EU-maista on nostamassa puolustusmenojen bkt-osuutta jo tänä vuonna, ja EU-maiden yhteenlasketut menot jatkavat kasvussa tulevina vuosina. Näiden julkisten menojen vaikutus EU:n kasvuun on oletettavasti kuitenkin vain kohtalainen. EU:n työttömyysaste on jo nyt matala, joten rajallinen kapasiteetti syrjäyttänee muuta tuotantoa. Lisäksi massiiviset julkiset investoinnit lisäävät inflaatiopainetta ja kasvattavat myös tuontia.

Ukrainan sodan ei arvioida päättyvän lähiaikoina. Jos sota kuitenkin päättyisi, voisi tämä vaikuttaa EU:n talouteen. Riittävien turvatakuiden vallitessa Ukrainan jälleenrakentaminen, tuotannolliset investoinnit Ukrainaan ja yleisemminkin kauppa Ukrainan kanssa voivat piristää EU:n talouskasvua. On kuitenkin huomattava, että Ukrainaa jälleenrakennetaan jo nyt ja länsimaiset yritykset tekevät yhteistyötä ja etsivät yhteistyömahdollisuuksia Ukrainan kanssa.

Taulukko: ETLA S26.2/k06t

Kansainvälisen talouden ennusteita

	2023	2024	2025	2026E	2027E	2028E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma	3,3	3,4	3,4	2,9	3,3	3,3
Yhdysvallat	2,9	2,8	2,1	2,1	2,0	2,0
Euroalue	1,0	1,0	1,3	1,0	1,6	1,6
Saksa	-0,7	-0,5	0,3	0,8	1,6	1,5
Ruotsi	0,0	1,0	1,8	2,0	2,2	2,0
Kiina	5,4	5,0	5,0	4,3	4,0	4,0
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko	5,2	5,3	4,4	3,6	3,4	3,4
EKP ohjauskorko	4,0	3,0	2,0	2,2	2,2	2,0
Euribor 12 kk	3,9	3,3	2,2	2,7	2,3	2,2
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio	5,4	2,4	2,1	2,8	2,2	2,0
Työttömyysaste	6,6	6,4	6,4	6,1	6,0	5,9
Keskeisiä valuuttakursseja1
Dollari / Euro	1,08	1,08	1,13	1,16	1,16	1,15
Ruotsin kruunu / Euro	11,48	11,43	11,07	10,90	11,00	11,20
1 Vuosikeskiarvo.
Lähteet: OECD, Eurostat, EKP, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Iranin sota heikentää Euroalueen talouskasvua USA:ta enemmän

Viime vuonna erityisesti USA:n talous yllätti myönteisesti ja kasvoi noin kaksi prosenttia. Kasvu on jatkunut voimallisena myös kuluvana vuonna. Iranin sodan alkamisen jälkeen inflaatio-odotukset seuraavalle kymmenelle vuodelle ovat nousseet jonkin verran, mutta eivät dramaattisesti. Markkinat odottavat kuitenkin, että Fed nostaisi ohjauskorkoaan syyskuussa. Ennustamme USA:n talouden kasvavan tänä vuonna hieman yli kaksi prosenttia ja ensi vuonna kahden prosentin vauhdilla.

Euroalueen talous yllätti ja kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia. Italia, Ranska ja Saksa kasvoivat koko aluetta selvästi hitaammin, kun taas esimerkiksi Espanjassa kasvu oli huomattavasti keskimääräistä vauhdikkaampaa. Ennustamme, että euroalue kasvaa yhden prosentin tänä vuonna ja 1,6 prosentin vauhdissa vuosina 2027–2028. Ennustetta tälle vuodelle on laskettu Iranin sodan nostamien energian hintojen vuoksi. Myös euroalueen inflaatioennustetta tälle vuodelle on nostettu, mutta ennusteemme mukaan energian hintojen nousulla ei ole vaikutusta inflaatioon pidemmällä aikavälillä. EKP on kuitenkin nostanut ohjauskorkoja jo kahdesti. Arviomme mukaan korkoja alettaisiin taas laskemaan ensi vuonna.

Lataa Avaa

Kiinan talouden odotetaan kasvavan 4,3 prosenttia tänä vuonna ja kasvun odotetaan hieman hidastuvan seuraavina vuosina. Intian talouden kasvun odotetaan olevan ennustejaksolla runsaat 6 prosenttia ja Japanin talouden odotetaan kasvavan vajaan prosentin vauhdissa. Arvioimme, että Iranin sota hidastaa Aasian talouksien kasvua. Näyttää kuitenkin siltä, että vaikutukset Kiinan ja Intian kasvuun olisivat varsin vähäiset, kun taas Japanin ja muiden Aasian maiden kasvuodotukset ovat laskeneet selvemmin.

Viime vuonna Saksan talous pinnisti juuri ja juuri kasvuun. Odotamme, että tänä vuonna Saksan talous kasvaa jo selvemmin, mutta energian hintojen nousu heikentää Saksan teollisuustuotantoa ja kasvu jää vajaaseen prosenttiin. Myös Ranskan sekä Italian talouksien odotetaan kasvavan tänä vuonna vajaan prosentin vauhdissa. Ruotsilta odotamme kahden prosentin ja Britannialta vajaan prosentin kasvua tänä vuonna. Baltian maiden, erityisesti Liettuan, talouksien odotetaan kasvavan tänä vuonna selkeästi. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä (kauppakumppanien tuonnin kehitys painotettuna vientiosuuksilla) kasvaa reippaasti tänä vuonna, joskin kuitenkin viime vuotta hitaammin. Vientikysynnän kasvu jatkuu voimallisena vuosina 2027 ja 2028.