Inflaatio on kiihtynyt energian kallistuttua. Elintarvikkeiden hintojen nousu kiihtyy ensi vuonna. Kehitys on silti maltillisempaa kuin vuosina 2022–2023.

Kuluttajahintainflaatio kiihtyy tänä vuonna keskimäärin 2,0 prosenttiin viime vuoden vain 0,3 prosentista kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Inflaatiota nostaa muun muassa lainakorkojen uudelleen alkanut nousu. Inflaatio on kiihtynyt ripeästi ja on ennusteemme mukaan ensi vuodenvaihteen ympärillä noin 3,5 prosenttia, minkä jälkeen se lähtee hidastumaan. Vielä tammikuussa 2026 inflaatio oli -0,2 prosenttia.

Inflaation kiihtyminen liittyy pitkälti raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousuun, ennen kaikkea raakaöljyn kallistumiseen, sekä poikkeukselliseen jalostusmarginaalien kasvuun. Taustalla on Persianlahden sotatila ja Hormuzinsalmen sulku, jotka ovat kestäneet pidempään kuin Etlan maaliskuun ennusteessa arvioitiin, sekä vähäisemmässä määrin Ukrainan onnistuneet iskut Venäjän öljysektoriin. Oletamme nyt, että näiden tekijöiden kokonaisvaikutus polttoaineiden kuluttajahintoihin alkaa pienentyä vasta ensi kevättalvesta alkaen, ja poistuu kokonaan Iranin sotaa edeltävälle tasolle vasta vuoden 2028 puolella.

Lataa Avaa

Inflaation kiihtymisen myötä korkotaso on noussut. Lisäksi lannoitteiden, elintarvikkeiden ja eräiden metallien hintojen nousu sekä merirahdin ja muiden kuljetuspalveluiden, ml. lentämisen, kallistuminen välittyvät kuluttajahintoihin pienellä viipeellä.

Hintoihin vaikuttavat Persianlahden tilanteen lisäksi nyt hyvin voimakkaaksi kehittyvän globaalin El Niño -ilmiön vaikutukset säähän ja satoihin. Muun muassa vehnän ja öljykasvien maailmanmarkkinahinnat ovatkin lähteneet nousuun. Ennusteessamme tämä näkyy elintarvikkeiden hintojen nousun kiihtymisenä vuoden lopulla ja ensi vuonna.

Nämä tekijät voivat nostaa kustannustasoa laajemminkin yhteiskunnassa. Olemme kuitenkin olettaneet, että tämä kustannuspaine jää maltilliseksi. Riski jonkin verran pidempiaikaisesta inflaatiohäiriöstä on silti olemassa.

Lataa Avaa

Kotitalouksien näkökulmasta energiakustannuksia nostaa polttoaineiden lisäksi sähkön hinta vuosina 2026–2027. Korkotason nousu puolestaan välittyy asunto- ja kulutusluottojen kautta kansalliseen kuluttajahintainflaatioon. Suurimmat vaikutukset inflaatioon tulevat tänä vuonna liikenteen, asumisen ja elintarvikkeiden hinnoista.

Polttoaineiden hintojen ennustettu kääntyminen laskuun vuoden takaiseen verrattuna kevätkesällä 2027 ja korkotason hidas aleneminen alkavat vaimentaa inflaatiota ensi vuonna. Toisaalta muun muassa elintarvikkeiden hintojen nousu kiihtyy maailmanmarkkinahintojen paineessa. Keskimäärin inflaatio on ensi vuonna 2,1 prosenttia, eli hieman kuluvaa vuotta ripeämpää. Eniten inflaatiota nostavat asumisen, elintarvikkeiden ja edelleen liikenteen hinnat.

Lataa Avaa

Vuonna 2028 inflaatio on keskimäärin 1,2 prosenttia. Inflaatiotahti painuu vuoden alussa hieman alle yhden prosentin, mutta sen ura on vuoden loppua kohti nousujohteinen.

EU-yhdenmukaistetussa kuluttajahintainflaatiossa eivät ole mukana erityisesti korot. Yhdenmukaistettu inflaatio kiihtyy ennusteemme mukaan tänä vuonna 2,6 prosenttiin ja on ensi vuonna 2,4 prosenttia.

Lataa Avaa

EU-yhdenmukaistettu pohjainflaatio, josta on poistettu elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, kertoo pysyvämmistä inflaatiopaineista. Ennusteemme mukaan se on tänä vuonna 1,6 prosenttia ja nousee ensi vuonna 2,1 prosenttiin.

Perushintaindeksi on ennakoinut tavaroiden hintojen kehitystä kuluttajahintakorissa keskimäärin viidellä kuukaudella. Kuluvana vuonna perushintaindeksi nousee melkein neljä prosenttia viime vuodesta.

Ansiotasoindeksi nousee koko kansantaloudessa tänä vuonna 3,4 prosenttia. Nousu hidastuu ennusteemme mukaan seuraavina vuosina kolmeen prosenttiin. Hyvinvointialueiden ansiotulokehitys on kuitenkin jatkumassa keskimääräistä nopeampana.

Taulukko: ETLA S26.2/p01t

Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä

	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tekijä	2023	2024	2025	2026E	2027E	2028E
1. Työn tuottavuus1	-1,4	1,7	1,5	2,1	1,1	0,6
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti	4,8	1,9	3,2	4,0	2,7	3,3
3. Ansiotaso	4,3	3,4	3,0	3,4	3,0	3,0
4. Yksikkötyökustannukset2	6,4	0,2	1,7	1,8	1,6	2,7
5. Bkt:n hintaindeksi	3,9	0,3	1,2	2,1	2,2	2,0
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut)	-2,5	-1,0	-1,1	4,5	0,0	-0,2
7. Yksityisen kulutuksen hinta	4,3	1,2	1,3	2,2	2,2	1,5
8. Perushintaindeksi3	-1,7	-2,0	-1,2	3,9	0,1	1,1
9. Kuluttajahintainflaatio	6,3	1,6	0,3	2,0	2,1	1,2
10. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio	4,3	1,0	1,8	2,6	2,4	1,5
11. EU-yhdenmukaistettu pohjainflaatio4	4,1	2,2	2,4	1,6	2,1	2,1
12. Reaalinen ansiotaso [3]/[9]	-1,9	1,8	2,7	1,3	0,8	1,8
13. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5]	0,9	1,7	2,0	1,8	0,5	1,2
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit.
2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä.
3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille.
4 Inflaatio pl. energia sekä elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna melkein puolitoista prosenttia ja edelleen melkein prosentin ensi vuonna. Kustannuskilpailukyky on vahvistunut selvästi vuodesta 2015 lähtien, ja siinä vuosina 2021–2023 tapahtunut pudotus on korjaantunut. Myös vaihtosuhdekorjattu kilpailukyky on parantunut selvästi. Tämä on yksi tekijä tavaraviennin vahvistumisen taustalla (ks. Suhdanteen Ulkomaankauppa-osio, s. 18–20).

Mittaamme kustannuskilpailukykyä ensisijaisesti nimellisten yksikkötyökustannusten kehityksellä keskeisissä kilpailijamaissa verrattuna Suomeen. Vertailussa on käytetty tätä Etlan syksyn ennustetta Suomelle ja Euroopan komission viime toukokuussa julkaisemia ennusteita muille maille. Kilpailukykyä seurataan seikkaperäisemmin Etlan Erikoisartikkelit-sarjassa.