Yksityisen kulutuksen kasvu jää maltilliseksi ennustevuosina, ja säästämisaste pysyy korkeahkona. Odotettua epäsuotuisampi työllisyys- ja inflaatiokehitys ovat riskejä kulutukselle.

Yksityisen kulutuksen määrä aleni uusimpien tilastojen mukaan yllättäen jopa 1,1 prosenttia vuonna 2025. Samalla kotitalouksien säästämisaste nousi kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ei olisi yllättävää, jos näitä tilastoja vielä tarkennettaisiin kulutuksen kannalta myönteisemmiksi. Pohjan muuttuminen vaikuttaisi myös vuoden 2026 näkymiin.

Taulukko: ETLA S26.2/c02t

Yksityiset kulutusmenot

	Arvo, mrd.e	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Kulutuserä	2025	2024	2025	2026E	2027E	2028E
Yksityiset kulutusmenot	142,2	0,2	-1,1	1,3	1,4	1,5
Kestävät kulutustavarat	9,8	-1,6	0,0	-0,1	1,2	2,1
Puolikestävät tavarat	9,9	0,9	0,9	2,1	1,9	1,8
Lyhytikäiset tavarat	40,7	-0,1	-0,7	1,0	0,5	0,7
Palvelut	76,2	0,3	-1,3	1,3	1,9	2,0
Muut1	5,5	4,2	-5,7	6,7	0,3	-1,0
1 Kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu on piristynyt selvästi, kulutusta jarruttavat inflaation jyrkkä kiihtyminen vuodenvaihteen jälkeen, sen myötä korkotason kääntyminen nousuun euroalueella sekä vuoden mittaan edelleen heikentynyt työllisyys. Kuluttajien luottamus koheni kesällä paremmaksi kuin keskimäärin vuonna 2025, kun usko Suomen talousnäkymiin on vahvistunut, mutta kulutuksen puolesta sen täytyy näkyä myös työllisyydessä.

Palkkasumman nimelliskasvu jää tänä vuonna ansiotasokehityksen varaan ja kasvaa kolme prosenttia. Palkkasumman ostovoima kasvaa vain 0,8 prosenttia. Kotitalouksien muut tulot supistuvat hieman. Näiden ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksena kotitalouksien ostovoima kasvaa tänä vuonna kaiken kaikkiaan 1,1 prosenttia, ja säästämisaste jää suunnilleen viime vuoden tasolle.

Lataa Avaa

Ensi vuonna ostovoiman kasvu jää alle yhteen prosenttiin, vaikka työllisyys alkaa vihdoin elpyä ja epävarmuus vähenee. Oletuksena on, että Iranin sodan aiheuttama isku raaka-aineiden ja öljyjalosteiden markkinoille alkaa hitaasti väistyä. Näin yksityisen kulutuksen kasvu voi vahvistua edelleen maltillisesti. Myös korkea säästämisaste antaa tilaa kulutuksen kasvulle, kunhan olosuhteet ovat muuten otolliset. Odotettua heikompi työllisyys- ja inflaatiokehitys ovat riskejä kulutukselle.

Yksityisen kulutuksen hinta (deflaattori) nousee tänä vuonna viime vuotta nopeammin, kuten kuluttajahinnat yleensäkin. Deflaattori lasketaan erityisesti asumisen osalta hieman eri tavalla kuin inflaatio. Kulutuksen hinta nousee tänä ja ensi vuonna 2,2 prosentin vauhtia, eli melkein prosenttiyksikön nopeammin kuin viime vuonna.

Taulukko: ETLA S26.2/c01t

Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot, ostovoima ja säästäminen

	Arvo, mrd. e	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tuloerä	2025	2024	2025	2026E	2027E	2028E
Palkat	114,5	2,0	2,1	3,0	3,7	4,1
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut	22,6	-3,4	5,1	6,3	2,8	3,9
Toimintaylijäämä	9,4	3,8	0,9	1,2	1,4	1,2
Sekatulo	9,4	6,8	2,4	1,7	1,2	1,3
Omaisuustulot, netto	11,8	-0,6	9,3	-3,4	1,7	3,0
Tulonsiirrot kotitalouksille	60,5	4,2	0,9	2,1	3,4	1,9
Tulonsiirrot julkiselle sektorille	76,7	-0,1	2,7	1,1	3,9	3,6
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot	151,5	3,3	2,2	3,4	2,9	3,0
Yksityisen kulutuksen hinta		1,2	1,3	2,2	2,2	1,5
Reaalinen ostovoima1		2,1	0,9	1,1	0,7	1,5
Säästämisaste2		4,1	6,1	5,9	5,3	5,3
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Säästämisaste on säästöjen osuus käytettävissä olevista tuloista.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Vaikka säästämisaste kääntyy laskuun talous- ja työllisyyskehityksen vahvistuessa, odotamme sen jäävän rakenteellisesti korkeammalle tasolle kuin keskimäärin euroaikana. Kuluvan vuosikymmenen taloutta koetelleet häiriöt, lähialueella käytävä sota, työmarkkinoiden epävarma tilanne, epäluulo eläkejärjestelmää kohtaan, korkotason nousu, demografinen muutos ja julkisiin palveluihin tehdyt säästöt, ovat saaneet kotitaloudet varovaisiksi ja kasvattamaan puskureitaan.

Kulutuksen kestävyysluokista kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän kasvu jäi viime vuonna nollaan kolmen vuoden supistumisen jälkeen. Ennusteemme mukaan myös kuluvasta vuodesta tulee nollakasvun vuosi ennen kysynnän elpymistä noin prosentin tahtiin ensi vuonna ja pariin prosenttiin vuonna 2028. Viihde-elektroniikan ja kodinkoneiden ostoaikeet ovat kesällä elpyneet. On myös huomattavaa, että kestävien kulutustavaroiden hinnat ovat lähteneet uuteen nousuun.

Lataa Avaa

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) kysyntä on kasvanut viimeiset kaksi vuotta noin yhden prosentin vauhtia, ja ennusteemme mukaan tahti vahvistuu noin kahteen prosenttiin ennustevuosina.

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) kysyntä kasvoi vuoden alussa selvästi. Elintarvikkeiden myynnin määrä on kasvanut ja ajoneuvojen polttoaineiden vähittäiskauppa rajustikin viime vuoteen verrattuna. Keskimäärin kysyntä kasvaa tänä vuonna ennusteemme mukaan yhden prosentin. Kasvu hidastuu seuraavina vuosina.

Palvelujen (asuminen ja muut ostetut palvelut) kysyntä supistui poikkeuksellisesti viime vuonna. Tänä vuonna kysyntä kääntyy reilun prosentin kasvuun ja vahvistuu kahteen prosenttiin ensi vuonna. Asumiseen liittyvien palvelujen paino on tässä erässä suuri.

Lataa Avaa