Ulkomaankauppa

Koronapandemian seurauksena palveluviennin määrä putosi 15 prosenttia vuonna 2020 ja palvelutuonnin määrä supistui 14,6 prosenttia. Tavaraviennin määrä väheni 2,2 prosenttia ja tavaratuonnin määrä laski 2,6 prosenttia. Rokotteiden saatavuusongelmien ja erilaisten matkustusrajoitusten takia palvelujen ulkomaankauppa elpyy myöhemmin kuin tavarakauppa. Tänä vuonna tavaravienti kasvaa 4,2 prosenttia ja palveluvienti 4,8 prosenttia. Tavaratuonti puolestaan lisääntyy noin prosentin ja palvelutuonti 6,6 prosenttia. Palvelujen ulkomaankaupan elpymisen pääpaino on vuonna 2022. Tänä ja ensi vuonna nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on positiivinen. Arvioimme, että vaihtotase pysyy tänä vuonna tasapainossa. Kauppatase on ennustejaksolla yli neljä miljardia euroa ylijäämäinen ja palvelutase on edelleen alijäämäinen.

VIENTI

Tavaravienti kasvaa tänä ja ensi vuonna runsaat 4 prosenttia

Tavaravienti on jo hyvää vauhtia toipumassa koronakriisin aiheuttamasta aallonpohjasta. Tänä ja ensi vuonna tavaraviennin määrä kasvaa runsaat 4 prosenttia. Varsinkin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu on vahvaa. Myös autoteollisuuden kysyntätilanne on erittäin hyvä, ja ennustejaksolla 2021–2025 luovutetaan joka vuosi yksi iso risteilijä. Lisäksi pienempiä aluksia valmistuu vientiin vuosina 2021–2022. Koneiden ja laitteiden viennin suotuisa kehitys jatkuu lähivuosina. Metallien jalostuksen vienti jäi viime vuonna heikoksi, koronapandemian lisäksi siihen vaikutti kaasuputkitoimitusten loppuminen. Alan vienti on kuitenkin nyt saamassa uutta vauhtia. Puutuoteteollisuuden vientimäärät ovat jo palautuneet koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkuu vahvana lähivuosina rakentamisen elpymisen myötä Euroopassa. Paperiteollisuudessa nopeaa toipumista ei ole odotettavissa rakennemuutoksen ja heikon kysyntätilanteen takia. Öljytuotteiden vienti supistuu tänä vuonna tuntuvasti Nesteen öljynjalostamon pitkän huoltoseisokin takia.

Palveluviennin elpymisen tahti on pitkälti kytköksissä matkailun ja kuljetusten kehitykseen, koska näiden erien osuus oli merkittävä ennen pandemiaa. Arvioimme, että palveluvienti kääntyy tänä vuonna noin 5 prosentin kasvuun ja kasvaa noin 15 prosenttia vuonna 2022. Tavara- ja palveluvienti yhteensä lisääntyy tänä vuonna runsaat 4 prosenttia ja ensi vuonna runsaat 7 prosenttia.

 

Taulukko: Tavara- ja palveluvienti


Tavara- ja palveluvienti
Arvo1) Määrä2)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
2020 2020 2019 2020 2021E 2022E 2023E 16-20 21-25E
Maa-, metsä- ja kalatalous 0,6 1,0 -2,9 -9,0 -2,4 3,7 3,7 -4,1 2,3
Kaivannaistoiminta 0,6 1,1 0,7 -11,2 13,6 1,2 1,0 17,9 3,9
Elintarviketeollisuus 1,4 2,5 11,4 -0,3 3,2 1,9 1,6 1,6 1,7
Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 0,7 1,2 0,0 -6,3 5,8 1,3 1,3 0,5 2,2
Puutavarateollisuus 2,4 4,2 -4,5 -4,7 5,6 3,0 3,0 0,0 3,3
Paperiteollisuus 7,9 13,7 -4,4 -11,8 3,9 2,6 0,9 -2,3 2,3
Öljynjalostus 3,5 6,1 6,8 -1,3 -14,8 18,2 4,9 5,8 2,1
Kemikaalit ml. lääkeaineet 5,7 9,9 1,3 3,2 1,0 2,0 1,8 -0,3 1,8
Kumi- ja muovituotteet 1,4 2,4 -1,6 -6,1 1,1 2,8 2,8 -0,3 2,1
Metallien jalostus 7,5 13,2 2,4 -8,5 4,9 2,0 2,0 0,3 3,1
Metallituotteet 1,3 2,3 0,2 -4,4 3,3 0,8 0,7 -1,5 1,6
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 6,8 11,8 -0,6 -7,3 7,8 4,5 4,4 1,0 5,0
Koneet ja laitteet 8,6 15,0 4,5 -2,0 3,8 3,0 3,0 2,3 3,5
Kulkuneuvot 4,9 8,5 20,5 -25,9 36,2 10,6 -3,2 3,3 8,2
Muu teollisuus 4,0 7,0
Tavaravienti yht.3) 59,7 100,0 4,1 -2,2 4,2 4,2 1,7 2,8 3,1
Tavaravienti pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus1) 52,9 88,2 1,2 3,3
Tavara- ja palveluvienti 3) 85,5 6,7 -6,4 4,4 7,2 2,8 2,8 4,3
1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.
2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.
3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla.
S21.1/x01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Tavaravienti alueittain


Tavaravienti alueittain 2020
Arvo, Osuus, Muutos,
milj. eur % %
Suomen koko tavaravienti 57 332 100,0 -12
EU27 31 330 54,6 -13
Saksa 7 914 13,8 -17
Ruotsi 6 018 10,5 -11
Alankomaat 3 869 6,7 -3
Ranska 1 824 3,2 -5
Viro 1 725 3,0 -2
Belgia 1 690 2,9 -20
EU15 27 972 48,8 -14
Euroalue 21 811 38,0 -14
Vienti EU:n ulkopuolelle 26 002 45,4 -11
Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) 6 999 12,2 -14
Kiina 3 038 5,3 -13
Japani 1 154 2,0 -20
Etelä-Korea 722 1,3 -15
Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) 6 513 11,3 -14
Venäjä 3 011 5,3 -18
Iso-Britannia 2 257 3,9 -16
Pohjois-Amerikka 5 414 9,4 2
USA 4 872 8,5 1
EFTA-maat 2 580 4,5 4
Norja 1 548 2,7 -10
Afrikka 1 251 2,2 -15
Etelä-Amerikka 1 219 2,1 17
Brasilia 566 1,0 57
Lähi- ja Keski-itä 913 1,6 -7
Lähde: Tulli.
S21.1/x02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tutkimus- ja kehityspalvelut oli ainoa palveluviennin erä joka kasvoi viime vuonna

Suomen palveluvienti putosi viime vuonna arvoltaan 15,7 prosenttia edellisvuodesta kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus palveluviennin arvosta oli peräti 44,5 prosenttia vuonna 2020 aiemmin julkaistun pikaennakon mukaan. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 11,7 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osuus oli 10,3 prosenttia.

Kuljetusten osuus oli 9 prosenttia ja tuotannollisten palvelujen osuus oli 6 prosenttia. Viiden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palveluviennin arvosta oli siten 81,5 prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku oli 81,7 prosenttia, mutta silloin matkailun osuus oli 10,5 prosenttia. Vuonna 2020 matkailun osuus oli vain 4,5 prosenttia.

Tilastokeskuksen helmikuussa julkaiseman tavaroiden ja palveluiden pikaennakon mukaan matkailu jäi viime vuonna arvoltaan 65 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, kun matkustaminen Suomeen toisella neljänneksellä romahti täysin koronapandemian seurauksena. Kuljetusten viennin arvo supistui 49 prosenttia ja huolto- ja korjauspalveluiden 28 prosenttia. Tuotannolliset palvelut laskivat 19 prosenttia vuonna 2020. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen, eli rojaltien ja lisenssimaksujen, viennin arvo väheni 17 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut vähenivät arvoltaan 13 prosenttia edellisvuodesta ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen viennin arvo supistui 8 prosenttia. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen viennin arvo väheni vain prosentin. Ainoa palveluviennin erä joka kasvoi edellisvuodesta oli tutkimus- ja kehityspalvelut, jotka lisääntyivät arvoltaan 12 prosenttia.

Arvioimme, että ulkomaalaisten matkustaminen Suomeen lisääntyy arvoltaan vajaat 15 prosenttia vuonna 2021, kun koronapandemia hieman hellittää. Kuljetusten viennin odotetaan nousevan arvoltaan vajaat 30 prosenttia ja televiestintäsektorin viennin muutaman prosentin.

Paperiteollisuuden vienti on hitaasti kääntymässä nousuun

Koko paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä väheni viime vuonna 12 prosenttia. Metsäteollisuuden lakot vuoden alussa vaikuttivat tuntuvasti viennin laskuun. Alan vienti sukelsi pohjalukemiin helmikuussa, josta kuitenkin toivuttiin nopeasti. Seuraavaan pohjaan jouduttiin vuoden jälkipuoliskolla. Vientimäärät ovat kuitenkin nyt hitaasti kääntymässä noususuuntaan. Arvioimme, että toimialan viennin määrä tänä vuonna kasvaa noin 4 prosenttia vuoden takaisesta. Paperi on edelleen metsäteollisuuden tärkein vientituote, sen tuotannosta valtaosa menee vientiin. Vajaa puolet sellun tuotannosta viedään ulkomaille. Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo jäi vielä joulukuussa 5 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi.

Öljytuotteiden vienti vähenee tänä vuonna tuntuvasti pitkän huoltoseisokin takia

Öljytuotteiden viennin arvo putosi viime vuonna 34 prosenttia. Samanaikaisesti hinnat laskivat noin 32 prosenttia, joten laskelmiemme mukaan viennin määrä väheni runsaan prosentin. Viime vuodelle suunniteltu viiden vuoden välein pidettävä Nesteen suuri huoltoseisokki jouduttiin koronapandemian takia siirtämään tämän vuoden toiselle neljännekselle koska huoltotyöntekijöistä suuri osa tulee ulkomailta. Seisokin takia arvioimme, että öljytuotteiden viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 15 prosenttia. Ensi vuonna kasvua kertyy vastaavasti 18 prosenttia.

Kemianteollisuuden uusien tilausten arvo kohosi marraskuussa arvoltaan 45 prosenttia ja joulukuussa 48 prosenttia edellisvuodesta, mikä on aivan ennen näkemätöntä.

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet (ml. lääkeaineet) on ainoa teollisuuden toimiala, jonka vientimäärä lisääntyi vuonna 2020. Lääkeaineiden ja lääkkeiden viennin arvo oli vahvassa nousussa. Arvioimme, että kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden viennin määrä kasvaa tänä vuonna prosentin viimevuotisesta. Kumi- ja muovituotteiden viennin odotetaan niin ikään lisääntyvän noin prosentin.

Metallien jalostuksen vienti kääntyi viime vuoden lopulla erityisen vahvaan kasvuun

COVID-19-kriisin takia koko maailman teräksen kulutus supistui 2,4 prosenttia vuonna 2020, kansainvälisen teräsjärjestön (The World Steel Association) lokakuussa 2020 tehdyn ennusteen mukaan. Kesäkuussa arvioitiin, että kulutus olisi vähentynyt jopa 6,4 prosenttia. Syksyn ennuste perustuu oletukseen, että uusia tuotannon pysähdyksiä ei tule. Teräksen kysynnän odotetaan elpyvän vuonna 2021 ja kasvavan 4,1 prosenttia vuoden takaisesta. Poislukien Kiina koko maailman teräksen kulutus kasvaa tänä vuonna 9,4 prosenttia.

Virustilanne ja taloudelliset tukitoimet vaihtelevat maittain, joten myös teräksen kysynnän elpyminen tapahtuu eri tahtiin eri maissa.

Suomen metallien jalostuksen vientimäärä jäi viime vuonna 8,5 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Viennin laskuun vaikutti sekä koronakriisi että kaasuputkitoimitusten loppuminen. Kaasuputkitoimitukset Nord Stream 2 -hankkeeseen alkoivat vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä, jolloin metallien jalostuksen vienti kasvoi voimakkaasti. Kaasuputkia vietiin avomerelle, Ruotsiin ja Venäjälle yhteensä 310 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2019 kaasuputkia vietiin kaiken kaikkiaan 964 miljoonan euron arvosta.

Nord Stream 2 -hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä, mutta kaasuputkia rakentava sveitsiläisyhtiö keskeytti työt joulukuun lopulla ja vetäytyi kokonaan hankkeesta, kun se joutui Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi osana isompaa puolustusmenojen pakettia. Putkilinjasta 94 prosenttia oli jo tehty ja siitä osa on merenalainen. Kaasuputken rakennustyöt jatkuivat pitkän tauon jälkeen kuluvan vuoden tammikuussa. Hankkeen arvioidaan valmistuvan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2021.

Suomen metallien jalostuksen vientimäärä nousee Etlan arvion mukaan tänä vuonna noin 5 prosenttia edellisvuodesta.

Autojen ja akkujen kysyntänäkymät ovat valoisat

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo supistui loka-joulukuussa 17 prosenttia vuodentakaisesta, mutta nousi 40 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli joulukuun lopulla 8 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja 2 prosenttia matalammalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Koneiden ja laitteiden vienti on selvinnyt koronakriisistä useimpia muita toimialoja paremmin. Viennin määrän odotetaan tänä vuonna kasvavan noin 4 prosenttia.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 8,5 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneuvoteollisuuden viennin arvosta oli 65 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 35 prosenttia.

Vuonna 2021 koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa noin 36 prosenttia, kun moottoriajoneuvojen vienti arviomme mukaan kohoaa 50 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen vienti lisääntyy 11 prosenttia viimevuotisesta.

Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin helmikuussa 2017 ja Mercedes-Benzin uuden A-sarjan autojen tuotanto käynnistyi heinäkuussa 2018. Uusi tuotantoennätys saavutettiin vuonna 2019, kun Uudenkaupungin tehtaalla valmistui 114 000 henkilöautoa. Arviolta noin puolet autotehtaan tuotannosta menee Yhdysvaltoihin Saksan kautta. Viime vuoden lokakuussa yhtiö yllättäen ilmoitti, että autojen kysyntä kasvaa niin nopeasti, että 400 uutta autonrakentajaa tarvitaan jo tammikuussa 2021.

Autonvalmistuksen lisäksi Valmet Automotive panostaa akkujen tuotantoon, sarjatuotanto aloitettiin Salossa vuoden 2019 lopulla. Akkutehtaan tuotantoa ollaan nostamassa ennätystasolle akkujen jatkuvasti kasvavan kysynnän myötä. Lisäksi Uudenkaupungin autotehtaalle rakennetaan toinen akkutehdas, joka valmistuu vuonna 2021. Lähivuosina akkujärjestelmien liikevaihto voi jopa saavuttaa ajoneuvovalmistuksen liikevaihdon.

Telakkateollisuudelle koronapandemia on kova takaisku, varsinkin isoja risteilijöitä valmistaville telakoille Fincantieri ja Meyer Werft, jotka ovat markkinajohtajia. Meyer Turun telakan tilauskannassa on huomattava määrä aluksia. Meyer Turku on neuvotellut asiakkaidensa kanssa valmistumisajankohdan siirtämisestä eteenpäin. Ennen koronapandemiaa tilauskirjat ulottuivat vuoteen 2025 asti, mutta neuvottelujen tuloksena viimeinen tilauskannassa oleva risteilijä luovutetaan vuonna 2026. Ennen koronakriisiä telakan suunnitelmiin kuului rakentamistahdin nostaminen, jolloin vuodesta 2023 alkaen yhden risteilijän sijasta valmistuisi kaksi risteilijää vuodessa. Koronatilanne pakotti telakan siirtymään takaisin yhden risteilijän vuosiluovutustahtiin.

Risteilyalus Costa Smeralda luovutettiin Costa Cruises varustamolle Turun telakalta joulukuussa 2019. Toinen Meyeriltä tilattu Suomessa rakennettava risteilijä Costa Toscana valmistunee loppuvuonna 2021.

Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 kolme LNG-risteilijää Meyeriltä, joista yksi Saksasta ja kaksi Turusta. Näistä ensimmäinen, Mardi Gras, luovutettiin joulukuussa 2020. Turun tilauskannassa oleva toinen alus Carnival Celebration valmistuu vuoden 2022 lopulla.

Lokakuussa 2016 Royal Caribbean Cruises tilasi Turusta kaksi risteilijää, jotka myös käyttävät LNG:tä polttoaineena. Alkuperäisen suunnitelman mukaan laivojen toimitusajankohta olisi vuosina 2022 ja 2024, mutta näillä näkymin ne luovutetaan vuosina 2023 ja 2025. Heinäkuussa 2019 varustamo tilasi vielä kolmannen Icon-luokan risteilylaivan. Aluksen alkuperäinen luovutusajankohta oli vuonna 2025, mutta se siirtyy vuodelle 2026.

Saksalainen TUI Cruises tilasi puolestaan helmikuussa 2018 risteilyaluksen Turun telakalta. Toimitusajankohdaksi sovittiin tuolloin vuosi 2023, mutta luovutus siirtynee vuodelle 2024.

Rauma Marine Constructions Oy on viimeistelemässä autolauttaa Vaasa-Uumaja -välin liikenteeseen. Wasalinen tilaama lautta valmistuu vuonna 2021. Myös AS Tallink Grupp ja Rauman telakka ovat sopineet matkustaja-autolautan rakentamisesta. Alus on tarkoitus toimittaa vuoden 2022 alussa.

Lisäksi Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat allekirjoittaneet sopimuksen neljän taistelualuksen rakentamisesta. Ne rakennetaan vuosina 2022–2025 ja luovutetaan tilaajalle vuoteen 2028 mennessä. Koska alukset toimitetaan kotimaahan ne eivät näy vientitilastoissa.

Helsingin telakan omistajavaihdoksen myötä telakka sai heti kaksi uutta tilausta kesällä 2019 ja kolmannen tilauksen lokakuussa 2020. Swan Hellenic varustamo (aiemmin Vodohod Ltd.) on sopinut kolmen luksustutkimusristeilyaluksen rakentamisesta Venäjän jokiristeilyjä varten. Ensimmäisen aluksen tuotanto aloitettiin viime vuoden huhtikuussa koronatilanteesta huolimatta. Laivat valmistuvat vuosina 2021 ja 2022.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vientitilaukset kohosivat ennätyslukemiin

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo nousi loka-joulukuussa 41 prosenttia vuodentakaisesta ja 61 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Joulukuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli 32 prosenttia edellisvuotista suurempi. Kasvua edellisestä neljänneksestä kertyi 45 prosenttia.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 5,6 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6,3 prosenttia.

Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) väheni viime vuonna 5,9 prosenttia. Odotamme, että alan vienti kasvaa noin 13 prosenttia tänä vuonna. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala.

Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) supistui viime vuonna 8,8 prosenttia. Alan viennin arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän noin 3 prosenttia. Sähkömoottorit, -generaattorit ja -muuntajat ovat sähkölaitteiden suurin alatoimiala.

TUONTI

Tuonti kääntyy tänä vuonna 2,5 prosentin kasvuun

Tavara- ja palvelutuonnin ennustetaan lisääntyvän yhteensä 2,5 prosenttia tänä vuonna talouden asteittain elpyessä koronakriisistä. Tavaratuonnin määrä kasvaa noin prosentin. Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Palvelutuonnin elpyminen on paljolti kytköksissä rokotetilanteeseen. Arvioimme, että palvelutuonnin määrä kasvaa tänä vuonna 6,6 prosenttia ja ensi vuonna 12 prosenttia.

Taulukko: Tavara- ja palvelutuonti


Tavara- ja palvelutuonti
Arvo1) Määrä1)
Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin
BEC-tavaraluokitus 2020 2020 2019 2020 2021E 2022E 2023E 16-20 21-25E
Teollisuuden tuotantotarvikkeet 21,9 36,9 -4,3 -5,3 3,8 3,3 2,3 2,5 2,5
Poltto- ja voiteluaineet 6,2 10,4 -0,5 -8,3 0,9 7,8 1,0 -1,8 2,9
Investointitavarat & 14,6 24,5 1,2 -4,8 1,4 4,6 2,6 0,9 3,1
kuljetusvälineet
Kulutustavarat 16,8 28,1 2,5 -1,7 3,3 5,3 2,8 1,6 3,2
-kestokulutustavarat ml. henkilöautot 4,2 7,0 4,5 -4,2 5,9 8,5 4,2 3,0 5,1
-puolikestävät ja kertakulutustavarat 12,6 21,1 1,1 0,1 1,4 3,0 1,8 0,6 1,8
Koko tavaratuonti2) 56,4 100 -0,1 -2,6 0,7 4,5 2,8 2,4 2,5
Tavara- ja palvelutuonti2) 84,1 2,2 -6,6 2,5 6,8 3,9 2,1 3,7
1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset Etlan laskelma.
2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla.
S21.1/m01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Matkailu ulkomaille nousee hitaasti koronakuopasta

Palvelutuonti supistui viime vuonna arvoltaan 14,8 prosenttia vuoden takaisesta kansantalouden tilinpidon helmikuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan. Vuonna 2020 teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelutuonnin arvosta oli 19 prosenttia aikaisemmin helmikuussa julkaistun pikaennakon mukaan. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus oli 16,8 prosenttia ja kuljetusten osuus 16,7 prosenttia. Tutkimus- ja kehityspalvelujen osuus oli 10,9 prosenttia ja asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen osuus 10,5 prosenttia. Tuotannollisten palvelujen osuus oli 6,7 prosenttia. Kuuden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palvelutuonnin arvosta oli siten 73,9 prosenttia. Vuonna 2019 vastaava osuus oli 83,4 prosenttia. Matkailun osuus oli viime vuonna vain 5 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 15,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen julkaiseman tavaroiden ja palveluiden pikaennakon mukaan matkailu sukelsi viime vuonna arvoltaan peräti 72 prosenttia vuoden takaisesta, kun suomalaisten matkat ulkomaille pysähtyivät kuin seinään toisella neljänneksellä. Kuljetusten tuonnin arvo laski 24 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen tuonnin arvo laski 9 prosenttia. Tutkimus- ja kehityspalvelujen tuonti väheni niin ikään 9 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen tuonnin arvo puolestaan supistui 8 prosenttia.

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen tuonnin arvo oli sen sijaan 9 prosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Rahoituspalvelujen tuonti nousi 11 prosenttia ja henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut 10 prosenttia.

Arvioimme, että suomalaisten matkailu ulkomaille toipuu hitaasti yhteiskunnan avautuessa koronarokotusten ansiosta ja kasvaa arvoltaan vajaat 20 prosenttia vuonna 2021. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen tuonnin arvon odotetaan nousevan noin 15 prosenttia tänä vuonna. Laskelmiemme mukaan kuljetusten ja televiestintäsektorin tuonti lisääntyy arvoltaan noin 10 prosenttia. Palvelutuonti kokonaisuudessaan kasvaa arvoltaan noin 8 prosenttia vuonna 2021.

Tuotantotarvikkeiden tuonti kääntyi viime vuoden lopulla noususuuntaan

Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti jäi vuonna 2020 runsaat 5 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Vuoden lopulla tuontimäärät kuitenkin kääntyivät noususuuntaan. Hyödykeryhmän tuonnin määrän arvioidaan tänä vuonna kasvavan noin 4 prosenttia teollisuustuotannon elpyessä.

Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin määrä putosi viime vuonna 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Niiden tuonnin odotetaan kuitenkin vähitellen piristyvän ja kääntyvän noin puolentoista prosentin kasvuun tänä vuonna.

Finnair on tilannut yhteensä 19 kappaletta Airbus A350 -lentokonetta, joista ensimmäinen toimitettiin vuonna 2015 ja kuudestoista kone tuotiin viime vuoden syyskuussa. Lentokoneet, jotka Finnair tuo Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Kansantalouden tilinpidossa omaan omistukseen hankitut koneet on kirjattu investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet on kirjattu vientiin.

Tänä vuonna oli alun perin tarkoitus tuoda kaksi konetta, ja viimeisen koneen toimitusajankohta oli vuonna 2022. Koronapandemian aiheuttaman lentoliikenteen voimakkaan supistumisen takia, kolmen viimeisen lentokoneen toimitusaikaa on siirretty eteenpäin. Neuvottelujen tuloksena seitsemästoista Airbus A350 lentokone tuodaan Suomeen vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Finnair on kuitenkin päättänyt siirtää sen osto-oikeuden kolmannelle osapuolelle ja takaisinvuokraa lentokoneen omaan käyttöönsä. Seuraava kone tuodaan vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä ja viimeinen lentokone tuodaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Fennovoima odottaa saavansa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisluvan vuonna 2021, joten näillä näkymin rakentaminen voi alkaa vuoden 2022 paikkeilla. Hallintorakennuksen rakentaminen aloitettiin kuitenkin jo viime kesänä. Itse ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen edellyttää, että Säteilyturvakeskus ensin antaa myönteisen turvallisuusarvion. Ydinvoimalan vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkynee vasta vuodesta 2022 eteenpäin. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkaa näillä näkymin vuonna 2028.

Kestokulutustavaroiden ml. henkilöautojen tuonti kasvaa viisivuotisjaksolla 2021–2025 keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa yleensä yksityisen kulutuksen tahdissa. Vuosina 2021–2025 niiden tuonti lisääntyy keskimäärin 1,8 prosentin vuosivauhtia.

MAKSUTASE

Vaihtotase pysyy tasapainossa tänä vuonna

Tilastokeskus tiedotti helmikuun lopulla, että vaihtotase oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2020. Viimeksi vaihtotase on ollut ylijäämäinen vuonna 2010. Etla arvioi, että vaihtotase pysyy tasapainossa tänä vuonna ja nousee seuraavina vuosina ylijäämäiseksi vahvan kauppataseen ansiosta.

Tavaraviennin arvo kasvaa tänä vuonna 6,5 prosenttia, kun sekä vientimäärä että vientihinnat nousevat. Tavaratuonnin arvo puolestaan kohoaa 5,1 prosenttia viimevuotisesta tuontihintojen ja -määrien noustessa. Kauppataseen ylijäämä kasvaa siten tänä vuonna 4,3 miljardiin euroon. Ylijäämä kasvaa vielä jonkin verran vuonna 2022.

Palvelutase on ollut alijäämäinen vuodesta 1982 lähtien. Alijäämä oli syvimmillään 6,8 miljardia euroa vuonna 2007. Vuosina 2019–2020 alijäämä oli 1,9 miljardia euroa. Vuonna 2020 alijäämä palvelujen ulkomaankaupassa oli suurin kuljetuksissa, teknisissä kaupankäyntiin liittyvissä ja muissa liike-elämän palveluissa, tutkimus- ja kehityspalveluissa sekä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluissa. Tänä vuonna palvelutaseen alijäämä nousee noin 2,4 miljardiin euroon, mutta vuonna 2022 se jälleen pienenee vajaaseen 2 miljardiin euroon.

Tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämä kohoaa tänä vuonna 1,4 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon. Vuonna 2022 ylijäämä nousee 2,5 miljardiin euroon.

Taulukko: Vaihtotase


Vaihtotase, mrd. euroa
2019 2020E 2021E 2022E 2023E
Tavaroiden vienti (fob) 1) 64,9 59,7 63,5 67,0 68,9
Tavaroiden tuonti (fob) 1) 62,6 56,4 59,2 62,5 64,6
Kauppataseen ylijäämä 2,3 3,3 4,3 4,5 4,3
Palveluvienti 30,7 25,9 27,5 32,1 34,4
Palvelutuonti 32,6 27,8 30,0 34,1 36,8
Palvelutaseen ylijäämä -1,9 -1,9 -2,4 -2,0 -2,4
Tuotannontekijäkorvausten ja
tulonsiirtojen taseen ylijäämä -1,1 -0,3 -1,8 -1,4 -1,1
Vaihtotaseen jäämä -0,8 1,1 0,0 1,0 0,8
Vaihtotaseen jäämä/bkt, % -0,3 0,5 0,0 0,4 0,3
Vaihtotaseen jäämä/viennin arvo, % -0,8 1,3 0,0 1,1 0,7
1) Ml. Tavarakaupan järjestelyerät.
Lähde: Tilastokeskus, Etla.
S21.1/u01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ennustamista hankaloittaa se, että sen alaerien tilastoja usein korjataan merkittävästi uusissa tilastojulkistuksissa. Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot, suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulo. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta. Ennustevuosina 2021–2023 tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase pysyy alijäämäisenä.

Vuonna 2019 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 0,8 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot maaliskuun alussa saatavilla olevien tilastojen mukaan. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja kuin mitä Suomeen on saatu. Alijäämä oli 1,1 miljardia euroa vuonna 2019. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Vuonna 2019 osinkoja maksettiin 1,6 miljardia enemmän ulkomaille kuin mitä Suomeen maksettiin.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2018–2019. Vuonna 2018 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen ja vuonna 2019 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen.

Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä. Se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat vuoteen 2019 asti kaikki olleet ylijäämäisiä eriä. Vuoden 2020 lukuja ei ole vielä julkaistu tätä kirjoitettaessa.

Birgitta Berg-Andersson

Birgitta Berg-Andersson

Tutkija, KTL
Alueet: vienti, tuonti, maksutase ja tuotanto