Ulkomaankauppa
Palvelujen ulkomaankaupan elpymisen pääpaino on vuodessa 2022. Erilaisten matkustusrajoitusten takia palvelujen ulkomaankauppa elpyy myöhemmin kuin tavarakauppa. Tavaraviennin määrä kasvaa tänä vuonna 5,8 prosenttia, mutta palveluviennin määrä jää lähes edellisvuoden lukemiin. Tavaratuonti puolestaan lisääntyy 2,4 prosenttia ja palvelutuonti 1,7 prosenttia. Tänä ja ensi vuonna nettoviennin kontribuutio bkt:n muutokseen on positiivinen. Vaihtotase pysyy lähivuosina ylijäämäisenä. Kauppataseen ylijäämä on erityisen suuri tänä ja ensi vuonna ennätyskorkeiden vientihintojen seurauksena. Palvelutase on yhtäjaksoisesti ollut alijäämäinen vuodesta 1982 lähtien, eikä ole mitään toivoa, että se kääntyisi ylijäämäiseksi.
Vienti
Vienti kohoaa ensi vuonna runsaat 9 prosenttia palveluviennin elpyessä
Etla arvioi, että Suomen tavaravienti kasvaa ennustejaksolla tiukasti kansainvälisen vientikysynnän tahdissa. Tavarakaupan elpyminen koronakriisistä on ollut selvästi nopeampaa ja vahvempaa kuin mitä odotettiin kriisin alkuvaiheessa. Tänä vuonna tavaraviennin määrä kasvaa laskelmiemme mukaan vajaat 6 prosenttia ja ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu hieman vajaaseen 5 prosenttiin.
Paperiteollisuuden vienti on tänä vuonna yllättäen noussut koronakuopasta rakettivauhtia, tehtaiden sulkemisista huolimatta. Paperin vienti ei kuitenkaan juuri ole lisääntynyt, vaan toimialan voimakas kasvu johtuu sellun ja kartongin suotuisasta viennin kehityksestä. Puutuoteteollisuuden vienti puolestaan kasvaa tänä vuonna erityisen paljon, kun rakentaminen Euroopassa elpyy.
Rakentaminen vauhdittaa tuntuvasti myös metallien jalostuksen vientiä, koska noin puolet alan tuotannosta menee rakennussektorin käyttöön. Koneiden ja laitteiden sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti kasvaa melko tasaisesti ennustejaksolla. Myös kulkuneuvoteollisuuden tilanne on erittäin hyvä. Vuosina 2021–2026 toimitetaan joka vuosi yksi iso risteilijä. Lisäksi pienempiä aluksia valmistuu vientiin vuosina 2021–2024.
Öljytuotteiden viennin voimakas supistuminen tänä vuonna johtuu Nesteen öljynjalostamon pitkästä huoltoseisokista. Kemikaalien viennin kasvu kuitenkin jatkuu vahvana.
Matkailun ja kuljetusten osuus palveluviennistä oli hyvin merkittävä ennen koronapandemiaa, joten näiden palveluerien elpymistahti ohjaa koko palveluviennin kehitystä. Arvioimme, että palveluvienti jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin ja kasvaa noin 20 prosenttia vuonna 2022. Tavara- ja palveluvienti yhteensä lisääntyy tänä vuonna runsaat 4 prosenttia ja ensi vuonna runsaat 9 prosenttia.
Tuotannollisten palvelujen vienti lisääntyi arvoltaan selvästi vuoden alkupuoliskolla
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus palveluviennin arvosta oli viime vuonna 43,6 prosenttia. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 12,2 prosenttia. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osuus oli 10,3 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 10 prosenttia ja tuotannollisten palvelujen osuus oli 6,3 prosenttia. Viiden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palveluviennin arvosta oli siten 82,4 prosenttia. Vuonna 2019 matkailun osuus oli 10,8 prosenttia, mutta viime vuonna se oli enää 4,3 prosenttia.
Suomen palveluvienti putosi viime vuonna arvoltaan 16,1 prosenttia edellisvuodesta kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla palveluvienti putosi vielä arvoltaan 5,7 prosenttia vuoden takaisesta.
Tilastokeskuksen elokuun puolivälissä julkaiseman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan pikaennakon mukaan matkailu jäi vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 77 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, kun matkustaminen Suomeen edelleen pysyi lähes pysähdyksissä koronapandemian takia. Huolto- ja korjauspalvelut sekä tutkimus- ja kehityspalvelut laskivat 22 prosenttia tammi-kesäkuussa. Kuljetusten viennin arvo supistui 17 prosenttia ja teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen viennin arvo supistui 3 prosenttia.
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut sen sijaan lisääntyivät arvoltaan 13 prosenttia edellisvuodesta ja tuotannolliset palvelut kohosivat 12 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen, eli rojaltien ja lisenssimaksujen, viennin arvo kasvoi 3 prosenttia. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut nousivat niin ikään 3 prosenttia.
Arvioimme, että ulkomaalaisten matkustaminen Suomeen jää vuonna 2021 arvoltaan noin 2,5 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Laskelma kuitenkin perustuu oletukseen, että matkailu lähtee käyntiin kolmannella neljänneksellä rokotustodistusten myötä. Kuljetusten viennin odotetaan nousevan arvoltaan 15 prosenttia. Televiestintäsektorin vienti näyttää jäävän muutaman prosentin edellisvuotista pienemmäksi.
| Arvo1 | Määrän muutos, % 2 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Mrd. e | %-osuus | Edellisestä vuodesta | Keskimäärin | ||||||
| 2020 | 2020 | 2019 | 2020 | 2021E | 2022E | 2023E | 2016–20 | 2021–25E | |
| Maa-, metsä- ja kalatalous | 0,6 | 1,0 | -2,3 | -6,6 | 5,8 | 3,7 | 3,7 | -2,3 | 4,0 |
| Kaivannaistoiminta | 0,6 | 1,1 | 0,6 | -10,2 | 45,9 | -0,4 | 1,0 | 18,4 | 8,4 |
| Elintarviketeollisuus | 1,4 | 2,5 | 11,4 | -0,3 | 1,4 | 2,3 | 1,5 | 2,2 | 1,4 |
| Tevanaketeollisuus | 0,7 | 1,2 | 0,1 | -6,5 | 0,0 | 3,7 | 1,2 | 0,7 | 1,5 |
| Puutavarateollisuus | 2,4 | 4,2 | -4,6 | -4,7 | 15,5 | 1,8 | 3,0 | 0,1 | 4,7 |
| Paperiteollisuus | 7,9 | 13,7 | -4,4 | -11,8 | 9,6 | 0,9 | 1,3 | -2,7 | 3,2 |
| Öljynjalostus | 3,5 | 6,1 | 6,8 | -1,3 | -24,1 | 32,4 | 4,9 | 4,2 | 2,5 |
| Kemikaalit ml. lääkeaineet | 5,7 | 9,9 | 1,3 | 3,5 | 6,0 | 2,5 | 2,6 | -1,1 | 3,1 |
| Kumi- ja muovituotteet | 1,4 | 2,4 | -1,5 | -6,0 | 7,3 | 0,7 | 0,7 | -0,6 | 2,5 |
| Metallien jalostus | 7,5 | 13,2 | 2,4 | -8,0 | 7,9 | 1,1 | 2,0 | 2,6 | 3,5 |
| Metallituotteet | 1,3 | 2,3 | 0,2 | -4,3 | -0,3 | 2,6 | 1,9 | -1,1 | 1,6 |
| Sähkö- ja elektroniikkateoll. | 6,8 | 11,8 | -0,9 | -6,9 | 4,1 | 4,8 | 5,2 | 0,7 | 4,7 |
| Koneet ja laitteet | 8,6 | 15,0 | 4,5 | -5,6 | 3,9 | 3,0 | 3,0 | 1,5 | 3,7 |
| Kulkuneuvot | 4,9 | 8,5 | 20,4 | -20,9 | 15,9 | 12,6 | -2,4 | 4,5 | 4,5 |
| Muu teollisuus | 4,0 | 7,0 | |||||||
| Tavaravienti yhteensä 3 | 59,7 | 100,0 | 4,1 | -2,4 | 5,8 | 4,9 | 2,2 | 2,8 | 3,6 |
| Palveluvienti 3 | 25,8 | 13,2 | -15,8 | 0,2 | 20,6 | 6,2 | 2,6 | 7,6 | |
| Tavara- ja palveluvienti 3 | 85,5 | 6,8 | -6,7 | 4,2 | 9,3 | 3,4 | 2,7 | 4,8 | |
| 1 Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan. | |||||||||
| 2 Määrän muutokset, Etlan laskelma. | |||||||||
| 3 Kansantalouden tilinpidon mukaan. | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla. | |||||||||
Paperiteollisuuden vienti lähti hurjaan nousuun maaliskuussa
Koko paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä väheni viime vuonna 11,8 prosenttia, kun Tullin ilmoittama viennin arvo deflatoidaan Tilastokeskuksen vientihintaindeksillä. Metsäteollisuuden lakot vuoden alussa vaikuttivat tuntuvasti viennin laskuun. Kuluvan vuoden maaliskuussa paperiteollisuuden vienti lähti hurjaan nousuun ja on siitä lähtien pysynyt vahvoissa lukemissa. Arvioimme, että toimialan viennin määrä kasvaa tänä vuonna vajaat 10 prosenttia vuoden takaisesta.
Paperin, kartongin ja sellun uusien tilausten arvo kohosi tammi-kesäkuussa yhteensä 24 prosenttia vuoden takaisesta. Kesäkuussa tilausten arvo oli peräti 45 prosenttia edellisvuotista suurempi. Paperiteollisuuden vientihinnat (ml. kartonki ja sellu) nousivat kesäkuussa 7 prosenttia ja heinäkuussa 10 prosenttia viimevuotisesta.
Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan massa- ja paperiteollisuuden viennin määrä kasvoi 8,8 prosenttia tammi-kesäkuussa 2021. Paperin osuus oli 32,7 prosenttia, sellun 31,1 prosenttia ja kartongin 30,4 prosenttia. Kartongin viennin määrä nousi 14,4 prosenttia, sellun viennin määrä lisääntyi 12,8 prosenttia, mutta paperin vientimäärä kasvoi vain 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Sanomalehtipaperin vientimäärä puolittui.
Öljytuotteiden viennin voimakas kasvu ensi vuonna johtuu tämänvuotisesta huoltoseisokista
Öljytuotteiden viennin arvo putosi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 21 prosenttia vuodentakaisesta. Laskelmiemme mukaan viennin määrä väheni noin 40 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuodelle suunniteltu viiden vuoden välein pidettävä Nesteen suuri huoltoseisokki jouduttiin koronapandemian takia siirtämään tämän vuoden toiselle neljännekselle. Arvioimme, että öljytuotteiden viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 24 prosenttia seisokin seurauksena ja kasvaa vastaavasti noin 32 prosenttia ensi vuonna.
Kemianteollisuuden uusien tilausten arvo kohosi tammi-kesäkuussa arvoltaan 14 prosenttia edellisvuodesta. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lääkeaineet) viennin arvo lisääntyi 14 prosenttia ja lääkeaineiden ja lääkkeiden viennin arvo nousi 9 prosenttia. Arvioimme, että kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden viennin määrä kasvaa tänä vuonna 6 prosenttia viimevuotisesta. Kumi- ja muovituotteiden viennin odotetaan lisääntyvän 7 prosenttia.
Metallien jalostuksen vienti on tänä vuonna vahvassa kasvussa
Kansainvälinen teräsjärjestö (The World Steel Association) raportoi huhtikuussa 2021, että koko maailman teräksen kulutus supistui vain 0,2 prosenttia vuonna 2020 covid-19-kriisistä huolimatta. Syy tähän oli yllättävän vahva elpyminen Kiinassa. Muualla maailmassa kysyntä supistui 10 prosenttia. Järjestö arvioi huhtikuussa, että teräksen kysyntä kasvaa 5,8 prosenttia vuonna 2021 ja 2,7 prosenttia vuonna 2022. Huhtikuun ennuste perustuu oletukseen, että kulutus tärkeimmissä kysyntämaissa kohta normalisoituu rokotuskattavuuden noustessa. Pois lukien Kiina, koko maailman teräksen kulutus kasvaa tänä vuonna 9,3 prosenttia.
Vuonna 2020 Suomen metallien jalostuksen vientimäärä jäi 8 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Viennin laskuun vaikutti sekä koronakriisi että kaasuputkitoimitusten loppuminen. Kaasuputkitoimitukset Nord Stream 2 -hankkeeseen alkoivat vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä, jolloin metallien jalostuksen vienti kasvoi voimakkaasti. Vuonna 2019 kaasuputkia vietiin kaiken kaikkiaan 964 miljoonan euron arvosta.
Nord Stream 2 -hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä, mutta kaasuputkia rakentava sveitsiläisyhtiö keskeytti työt samana vuonna joulukuun lopulla ja vetäytyi kokonaan hankkeesta, kun se joutui Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi. Kaasuputken rakennustyöt jatkuivat pitkän tauon jälkeen kuluvan vuoden tammikuussa. Hanke valmistui lopulta syyskuussa 2021. Kaasutoimitukset Saksaan on tarkoitus aloittaa vuoden lopulla.
Suomen metallien jalostuksen vientimäärä nousi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 5,9 prosenttia vuoden takaisesta. Viime kuukausina kasvu on ollut erityisen vahvaa, joten arvioimme että alan vientimäärä kasvaa tänä vuonna noin 8 prosenttia edellisvuodesta. Metallien jalostuksen vientihinnat nousivat tammi-heinäkuussa keskimäärin 18 prosenttia viimevuotisesta.
Kulkuneuvoteollisuuden kysyntätilanne on hyvä
Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) uusien vientitilausten arvo kohosi huhti-kesäkuussa 89 prosenttia vuoden takaisesta ja 19 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilauskanta oli kesäkuun lopulla 5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja 6 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä. Telakoiden osuus tilauskannasta on suuri.
Koneiden ja laitteiden vienti lisääntyi tammi-kesäkuussa 5,2 prosenttia viimevuotisesta. Arvioimme, että koko vuoden kasvuluku asettuu noin 4 prosenttiin.
Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvosta oli kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 7,2 prosenttia. Vuonna 2021 koko kulkuneuvoteollisuuden viennin määrä kasvaa noin 16 prosenttia ja vuonna 2022 noin 13 prosenttia.
Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotanto aloitettiin helmikuussa 2017 ja Mercedes-Benz uuden A-sarjan autojen tuotanto käynnistyi heinäkuussa 2018. Uusi tuotantoennätys saavutettiin vuonna 2019, kun Uudenkaupungin tehtaalla valmistui 114 000 henkilöautoa. Vuoden 2022 alkupuoliskolla aloitetaan Lightyear One -sähköautojen tuotanto. Arviolta noin puolet autotehtaan tuotannosta menee Yhdysvaltoihin Saksan kautta.
Autonvalmistuksen lisäksi Valmet Automotive on panostanut 48 voltin akkujen tuotantoon, sarjatuotanto aloitettiin Salossa vuoden 2019 lopulla. Salon tehdasta on hiljattain laajennettu, ja tuotantoon tulevat vuoden lopulla myös autoteollisuuden korkeajänniteakut. Akkuliiketoiminta kasvaa ripeästi akkujen jatkuvasti kasvavan kysynnän myötä. Lisäksi Uudenkaupungin autotehtaalle valmistuu toinen akkutehdas loppuvuonna 2021. Lähivuosina akkujärjestelmien liikevaihto voi jopa saavuttaa ajoneuvovalmistuksen liikevaihdon.
Telakkateollisuudelle koronapandemia oli kova takaisku, varsinkin isoja risteilijöitä valmistaville telakoille Fincantieri ja Meyer Werft, jotka ovat markkinajohtajia. Meyer Turun telakan tilauskannassa on huomattava määrä aluksia. Meyer Turku on neuvotellut asiakkaidensa kanssa valmistumisajankohdan siirtämisestä eteenpäin. Tilauskirjat ulottuivat ennen koronapandemiaa vuoteen 2025 asti, mutta neuvottelujen tuloksena viimeinen tilauskannassa oleva risteilijä luovutetaan vuonna 2026. Ennen koronakriisiä telakan suunnitelmiin kuului rakentamistahdin nostaminen, jolloin vuodesta 2023 alkaen yhden risteilijän sijasta valmistuisi kaksi risteilijää vuodessa. Koronatilanne pakotti telakan siirtymään takaisin yhden risteilijän vuosiluovutustahtiin.
Costa Cruises varustamolle luovutettiin risteilyalus Costa Smeralda Turun telakalta joulukuussa 2019. Toinen Meyeriltä tilattu Suomessa rakennettava risteilijä Costa Toscana luovutetaan loppuvuonna 2021.
Carnival Corporation tilasi syyskuussa 2016 kolme LNG-risteilijää Meyeriltä, joista yksi Saksasta ja kaksi Turusta. Näistä ensimmäinen, Mardi Gras, luovutettiin joulukuussa 2020. Turun tilauskannassa oleva toinen alus Carnival Celebration valmistuu vuoden 2022 lopulla.
Royal Caribbean Cruises tilasi lokakuussa 2016 Turusta kaksi risteilijää, jotka myös käyttävät LNG:tä polttoaineena. Näistä ensimmäinen, Icon of the Seas, toimitetaan vuonna 2023 ja toinen luovutetaan näillä näkymin vuonna 2025. Varustamo tilasi heinäkuussa 2019 vielä kolmannen Icon-luokan risteilylaivan. Aluksen alkuperäinen luovutusajankohta oli vuonna 2025, mutta se siirtyy vuodelle 2026.
Saksalainen TUI Cruises tilasi puolestaan helmikuussa 2018 risteilyaluksen Turun telakalta. Toimitusajankohdaksi sovittiin tuolloin vuosi 2023, mutta luovutus siirtynee vuodelle 2024.
Helsingin telakan omistajavaihdoksen myötä telakka sai heti kaksi uutta tilausta kesällä 2019 ja kolmannen tilauksen lokakuussa 2020. Swan Hellenic varustamo (aiemmin Vodohod Ltd.) on sopinut kolmen luksustutkimusristeilyaluksen rakentamisesta Venäjän jokiristeilyjä varten. Ensimmäinen alus valmistuu syksyllä 2021, toinen keväällä 2022 ja kolmas syksyllä 2022.
AS Tallink Grupp ja Rauma Marine Constructions Oy ovat sopineet 250 miljoonan euron arvoisen matkustaja-autolautan rakentamisesta. Alus on tarkoitus toimittaa vuoden 2022 alussa. Tasmanialainen varustamo TT-Line Company tilasi kuluvan vuoden huhtikuussa kaksi matkustaja-autolauttaa Rauman telakalta. Niiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2022. Ensimmäinen alus valmistuu loppuvuonna 2023 ja toinen loppuvuonna 2024.
Lisäksi Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat allekirjoittaneet sopimuksen neljän taistelualuksen rakentamisesta. Ne rakennetaan vuosina 2022–2025 ja luovutetaan tilaajalle vuoteen 2028 mennessä. Sopimuksen arvo on noin 650 miljoonaa euroa. Koska alukset toimitetaan kotimaahan ne eivät näy vientitilastoissa. Hankintasopimukset monitoimikorvettien koneistosta on solmittu, ja niiden arvo on runsaat sata miljoonaa euroa. Laitteet tuodaan Saksasta ja Yhdysvalloista.
Elektronisten ja optisten laitteiden vienti kasvaa ripeästi
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) uusien vientitilausten arvo jäi huhti-kesäkuussa prosentin pienemmäksi kuin edellisvuoden toisella neljänneksellä. Uusien vientitilausten arvo nousi kuitenkin 12 prosenttia kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä. Kesäkuun lopussa kertyneen tilauskannan arvo oli prosentin edellisvuotista pienempi. Edellisestä neljänneksestä kertyi silti 6 prosenttia kasvua.
Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) osuus koko tavaraviennin arvosta oli vuoden alkupuoliskolla 5,4 prosenttia. Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus oli 6,0 prosenttia.
Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vientimäärä (toimiala C26) kohosi tammi-kesäkuussa laskelmiemme mukaan peräti 17 prosenttia vuoden takaisesta. Arvioimme, että kasvuvauhti on hidastumassa ja alan vienti kasvaa noin 10 prosenttia tänä vuonna. Mittaus-, testaus- ja navigointilaitteet ovat elektroniikkatuotteiden (toimiala C26) suurin alatoimiala.
Sähkölaitteiden viennin määrä (toimiala C27) kasvoi tammi-kesäkuussa 3,9 prosenttia. Alan viennin arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän vajaat 3 prosenttia.
| Arvo, milj. e | Osuus, % | Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Suomen koko tavaravienti | 31 227 | 100,0 | 14 |
| EU27 | 17 163 | 55,0 | 13 |
| Saksa | 4 228 | 13,5 | 18 |
| Ruotsi | 3 251 | 10,4 | 8 |
| Alankomaat | 1 925 | 6,2 | -1 |
| Viro | 1 010 | 3,2 | 2 |
| Belgia | 991 | 3,2 | 18 |
| Ranska | 987 | 3,2 | 11 |
| EU15 | 17 163 | 55,0 | 13 |
| Euroalue | 11 948 | 38,3 | 15 |
| Vienti EU:n ulkopuolelle | 14 064 | 45,0 | 15 |
| Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) | 4 074 | 13,0 | 17 |
| Kiina | 1 827 | 5,8 | 25 |
| Japani | 703 | 2,3 | 19 |
| Etelä-Korea | 378 | 1,2 | 0 |
| Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) | 3 697 | 11,8 | 21 |
| Venäjä | 1 793 | 5,7 | 26 |
| Iso-Britannia | 1 172 | 3,8 | 16 |
| Pohjois-Amerikka | 2 527 | 8,1 | 15 |
| USA | 2 105 | 6,7 | 10 |
| EFTA-maat | 1 482 | 4,8 | 15 |
| Norja | 842 | 2,7 | 4 |
| Afrikka | 670 | 2,1 | 7 |
| Etelä-Amerikka | 586 | 1,9 | -4 |
| Brasilia | 234 | 0,7 | -2 |
| Lähi- ja Keski-itä | 409 | 1,3 | -8 |
| Lähde: Tulli. | |||
Tuonti
Koko tuonti kasvaa ensi vuonna lähes 8 prosenttia palvelutuonnin elpyessä
Etlan laskelmien mukaan tavaratuonti lisääntyy tänä vuonna 2,4 prosenttia tavaraviennin toipuessa koronakriisistä. Ensi vuonna tavaratuonnin kasvuvauhti voimistuu 3,8 prosenttiin. Yleensä tavaratuonti seuraa suurelta osin tavaraviennin kehitystä, koska noin kaksi kolmasosaa tavaratuonnista käytetään vientitavaroiden tuotantopanoksina. Tavara- ja palvelutuonti lisääntyy tänä vuonna yhteensä 2,2 prosenttia. Arvioimme, että palvelutuonnin määrä kasvaa tänä vuonna vain 1,7 prosenttia mutta kohoaa ensi vuonna 16 prosenttia, kun koronapandemiasta pahasti kärsineet matkailu ja kuljetukset elpyvät. Koko tuonti kasvaa siten ensi vuonna 7,7 prosenttia.
Matkailu ulkomaille jää vielä tänä vuonna edellisvuotista pienemmäksi
Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen osuus palvelutuonnin arvosta oli viime vuonna 19,5 prosenttia. Kuljetusten osuus oli 16,9 prosenttia ja televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen osuus oli 16,1 prosenttia. Tutkimus- ja kehityspalvelujen osuus oli 10,8 prosenttia ja asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen osuus oli 10,4 prosenttia. Tuotannollisten palvelujen osuus oli 7,1 prosenttia. Kuuden suurimman palveluerän yhteenlaskettu osuus palvelutuonnin arvosta oli siten 86,1 prosenttia. Matkailun osuus oli viime vuonna vain 5,3 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 15,5 prosenttia.
Palvelutuonti supistui viime vuonna arvoltaan 14,5 prosenttia kansantalouden tilinpidon elokuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla palvelutuonti laski 7,7 prosenttia vuoden takaisesta.
Tilastokeskuksen julkaiseman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan pikaennakon mukaan matkailu sukelsi vuoden alkupuoliskolla arvoltaan 83 prosenttia vuoden takaisesta, kun suomalaisten matkustaminen ulkomaille oli jäissä edelleen. Teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palvelujen tuonnin arvo laski 9 prosenttia. Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelujen tuonnin arvo puolestaan supistui prosentin. Kuljetusten tuonnin arvo jäi tammi-kesäkuussa edellisvuoden lukemiin.
Tutkimus- ja kehityspalvelujen tuonti lisääntyi arvoltaan prosentin. Myös televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen tuonnin arvo oli prosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna. Rahoituspalvelujen tuonti nousi 2 prosenttia ja henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut 17 prosenttia.
Arvioimme, että suomalaisten matkailu ulkomaille jää vuonna 2021 vielä arvoltaan 6 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, vaikka yhteiskunta onkin syksyllä avautumassa koronarokotusten ansiosta. Laskelmiemme mukaan kuljetusten ja televiestintäsektorin tuonti lisääntyy arvoltaan noin 9 prosenttia. Tutkimus- ja kehityspalvelujen tuonnin arvon odotetaan nousevan noin 6 prosenttia tänä vuonna. Palvelutuonti kokonaisuudessaan kasvaa arvoltaan noin 4 prosenttia vuonna 2021.
| Arvo 1 | Määrän muutos, % 2 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Mrd. e | %-osuus | Edellisestä vuodesta | Keskimäärin | ||||||
| BEC-tavaraluokitus | 2020 | 2020 | 2019 | 2020 | 2021E | 2022E | 2023E | 2016–20 | 2021–25E |
| Teollisuuden tuotantotarvikkeet | 21,9 | 36,9 | -4,3 | -4,5 | 6,5 | 2,5 | 2,3 | 3,0 | 2,8 |
| Poltto- ja voiteluaineet | 6,2 | 10,4 | -0,5 | -8,2 | -4,7 | 8,7 | 2,3 | -2,0 | 2,2 |
| Investointitavarat & kuljetusvälineet | 14,6 | 24,5 | 1,2 | -3,9 | 4,1 | 4,7 | 3,9 | 1,1 | 3,9 |
| Kulutustavarat | 16,8 | 28,1 | 2,4 | -1,4 | 7,5 | 3,0 | 2,7 | 1,4 | 3,3 |
| Kestokulutustavarat ml. henkilöautot | 4,2 | 7,0 | 4,5 | -4,0 | 19,0 | 3,0 | 3,9 | 3,1 | 5,8 |
| Puolikestävät ja kertakulutustavarat | 12,6 | 21,1 | 1,0 | 0,4 | 0,1 | 3,1 | 1,8 | 0,4 | 1,6 |
| Tavaratuonti yhteensä 3 | 56,7 | 100,0 | -0,1 | -2,5 | 2,4 | 3,8 | 3,1 | 2,5 | 2,7 |
| Palvelutuonti 3 | 27,9 | 7,3 | -14,0 | 1,7 | 16,1 | 6,9 | 1,6 | 6,4 | |
| Tavara- ja palvelutuonti 3 | 84,6 | 2,3 | -6,4 | 2,2 | 7,7 | 4,4 | 2,2 | 4,0 | |
| 1 Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo tullitilaston (c.i.f.) mukaan. | |||||||||
| 2 Määrän muutokset Etlan laskelma. | |||||||||
| 3 Kansantalouden tilinpidon mukaan. | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Etla. | |||||||||
Tuotantotarvikkeiden tuonti kasvaa tänä vuonna reippaasti
Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti kohosi tammi-kesäkuussa 9,3 prosenttia edellisvuotisesta. Hyödykeryhmän tuonnin määrän arvioidaan tänä vuonna kasvavan vajaat 7 prosenttia teollisuustuotannon elpyessä.
Investointitavaroiden ja kuljetusvälineiden tuonnin määrä lisääntyi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Niiden tuonnin odotetaan kasvavan reippaasti myös vuoden jälkipuoliskolla.
Finnair on tilannut yhteensä 19 kappaletta Airbus A350 -lentokonetta, joista ensimmäinen toimitettiin vuonna 2015 ja kuudestoista kone tuotiin viime vuoden syyskuussa. Lentokoneet, jotka Finnair tuo Suomeen, kirjataan kaikki investointitavaroiden tuontina. Kansantalouden tilinpidossa omaan omistukseen hankitut koneet on kirjattu investointeihin, mutta myynti- ja takaisinvuokraussopimuksella hankitut koneet on kirjattu vientiin.
Koronapandemian aiheuttaman lentoliikenteen voimakkaan supistumisen takia, kolmen viimeisen lentokoneen toimitusaikaa on siirretty eteenpäin. Neuvottelujen tuloksena seitsemästoista Airbus A350 -lentokone tuodaan Suomeen vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Finnair on kuitenkin päättänyt siirtää sen osto-oikeuden kolmannelle osapuolelle ja takaisinvuokraa lentokoneen omaan käyttöönsä. Seuraava kone tuodaan vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä ja viimeinen lentokone tuodaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.
Fennovoima odottaa saavansa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisluvan vuonna 2022, jolloin rakentaminen voi alkaa kesällä 2023. Hallintorakennuksen rakentaminen aloitettiin kuitenkin jo viime kesänä. Itse ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen edellyttää, että Säteilyturvakeskus ensin antaa myönteisen turvallisuusarvion. Ydinvoimalan vaikutus investointitavaroiden tuontiin näkynee vasta vuodesta 2023 eteenpäin. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkaa näillä näkymin vuonna 2029.
Kestokulutustavaroiden ml. henkilöautojen tuonti kasvaa viisivuotisjaksolla 2021–2025 keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa. Puolikestävien ja kertakulutustavaroiden tuonti kasvaa yleensä yksityisen kulutuksen tahdissa. Vuosina 2021–2025 niiden tuonti lisääntyy keskimäärin 1,6 prosentin vuosivauhtia.
Maksutase
Vaihtotase pysyy lähivuosina ylijäämäisenä
Vaihtotase oli peräti 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2020. Edellisen kerran vaihtotase oli ylijäämäinen vuonna 2010. Etla arvioi, että vaihtotase pysyy ennustejaksolla edelleen ylijäämäisenä vahvan kauppataseen ansiosta.
Tavaraviennin arvo kasvaa tänä vuonna 16 prosenttia, kun vientihinnat nousevat keskimäärin 9,6 prosenttia. Muutamien toimialojen vientihinnat ovat kuluvana vuonna nousseet ennennäkemättömän korkealle. Puuteollisuuden vientihinnat kohosivat tammi-heinäkuussa keskimäärin 21 prosenttia vuoden takaisesta. Metallien jalostuksen vientihinnat nousivat 18 prosenttia, metallituotteiden 14 prosenttia ja kemikaalien sekä kemiallisten tuotteiden vientihinnat keskimäärin 8 prosenttia edellisvuodesta. Tavaratuonnin arvo kohoaa tänä vuonna 12 prosenttia viimevuotisesta, kun tuontihinnat nousevat keskimäärin 9,4 prosenttia vuoden takaisesta. Energiatuotteet kallistuivat tammi-heinäkuussa keskimäärin 44 prosenttia edellisvuodesta ja raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuontihinnat kohosivat 9 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä kasvaa siten tänä vuonna 5,7 miljardiin euroon. Ylijäämä kasvaa vielä jonkin verran vuonna 2022.
Palvelutase on ollut alijäämäinen vuodesta 1982 lähtien. Alijäämä oli syvimmillään 6,8 miljardia euroa vuonna 2007. Vuonna 2020 alijäämä oli 2,1 miljardia euroa. Viime vuonna alijäämä palvelujen ulkomaankaupassa oli suurin teknisissä kaupankäyntiin liittyvissä ja muissa liike-elämän palveluissa, tutkimus- ja kehityspalveluissa, kuljetuksissa sekä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluissa. Tänä vuonna palvelutaseen alijäämä nousee noin 2,6 miljardiin euroon, mutta vuonna 2022 se pienenee selvästi vajaaseen 2 miljardiin euroon.
Tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämä kohoaa tänä vuonna 0,9 miljardista eurosta 3,1 miljardiin euroon. Vuonna 2022 ylijäämä nousee vielä 4 miljardiin euroon.
Tuotannontekijäkorvausten nettomääräisesti suurimmat erät ovat korot, osingot, suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulo. Tulonsiirroista suurin erä on arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvat EU:n omat varat. Tämä erä on voimakkaasti alijäämäinen, mikä tuntuvasti heikentää tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase oli tämänhetkisten tietojen mukaan viime vuonna 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Ennustevuosina 2021–2023 se jää alijäämäiseksi.
| 2019 | 2020 | 2021E | 2022E | 2023E | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tavaroiden vienti (fob) | 64,9 | 59,7 | 69,2 | 74,1 | 74,6 |
| Tavaroiden tuonti (fob) | 62,6 | 56,7 | 63,5 | 68,1 | 70,7 |
| Kauppataseen ylijäämä | 2,3 | 3,0 | 5,7 | 6,0 | 3,9 |
| Palveluvienti | 30,7 | 25,8 | 26,4 | 32,1 | 34,4 |
| Palvelutuonti | 32,6 | 27,9 | 29,0 | 34,1 | 36,8 |
| Palvelutaseen ylijäämä | -1,9 | -2,1 | -2,6 | -2,0 | -2,4 |
| Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen ylijäämä | -1,1 | 0,8 | -2,4 | -1,4 | -0,8 |
| Vaihtotaseen jäämä | -0,8 | 1,7 | 0,7 | 2,6 | 0,7 |
| Vaihtotaseen jäämä/bkt, % | -0,3 | 0,7 | 0,3 | 1,0 | 0,2 |
| Vaihtotaseen jäämä/viennin arvo, % | -0,8 | 2,0 | 0,7 | 2,5 | 0,6 |
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | |||||
Vuonna 2020 ulkomailta saadut omaisuustulot olivat ennakkotietojen mukaan 3,3 miljardia euroa suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Nettomääräisesti korot ovat olleet alijäämäinen erä vuodesta 2008 lähtien, toisin sanoen ulkomaille on maksettu enemmän korkoja kuin Suomeen on saatu. Alijäämä oli 0,6 miljardia euroa vuonna 2020. Osinkojen suunnat ovat nettomääräisesti usein vaihtuneet vuodesta toiseen. Vuonna 2020 osinkoja maksettiin 1,1 miljardia vähemmän ulkomaille kuin Suomeen maksettiin.
Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot pysyivät Suomen näkökulmasta nettomääräisesti ylijäämäisinä vuosina 2018–2020. Vuonna 2019 uudelleensijoitettujen voittojen erä oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen ja vuonna 2020 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen.
Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot voivat sekä tulo- että menopuolella olla joko plus-merkkinen tai miinus-merkkinen erä. Se on laskennallinen erä kansantalouden tilinpidossa eikä siten kuvasta todellisia rahavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.
Nettomääräiset palkansaajakorvaukset, tukipalkkiot sekä sijoitusrahastojen osuudenomistajien sijoitustulot ovat vuoteen 2020 asti kaikki olleet ylijäämäisiä eriä.
Birgitta Berg-Andersson
Tutkija, KTL
044 465 0153
birgitta.berg-andersson@etla.fi
Suhdannevalikko
