Kuluttajahintojen vuosimuutos edelleen pientä

Kuluttajahintojen kehitys on ollut hyvin maltillista erityisesti raaka-aineiden edelleen alentuneiden hintojen ja vähittäiskaupan jatkuneen hintakilpailun vuoksi. Vuodentakaiseen verrattuna kuluttajahintainflaation odotetaan käynnistyvän vuoden lopulla. Ansiotason nousu on hyvin maltillista.

Raaka-aineet ovat painaneet tuontihinnat laskuun

Raakaöljyn hinnan aleneminen ylituotannon ja heikentyneiden kysyntänäkymien paineessa on ollut huomattavaa. Helmikuussa raakaöljyn Brent-laadun eurohinta oli 42 prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin ja 64 prosenttia alempi kuin kesäkuussa 2014. Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat alentuneet. Maailmantalouden hidas kasvu ja ylituotanto pitävät raaka-aineiden ja monen teollisuustuotteen hinnat edelleen laajalti heikkoina. Ylituotanto kuitenkin sulaa ajan myötä, ja hinnat kääntyvät maltilliseen nousuun kuluvan vuoden aikana.

Viime vuonna tavaroiden tuontihinnat Suomeen alenivat 6.0 prosenttia. Tämä johtui pitkälti energiaraaka-aineiden tuontihintojen laskusta. Muiden raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuontihinnat alenivat 1.1 prosenttia. Sen sijaan investointitavaroiden hinnat nousivat 2.2 prosenttia, kestokulutustavaroiden 1.4 prosenttia ja muiden kulutustavaroiden 0.9 prosenttia. Tammikuussa 2016 kestokulutustavaroiden ja muiden kulutustavaroiden tuontihintojen vuosimuutos oli kuitenkin painunut uudelleen aavistuksen negatiiviseksi. Tähän on vaikuttanut muun muassa euron efektiivisen kurssin aivan viimeaikainen vahvistuminen.

Ruoan maailmanmarkkinahinta euroissa mitattuna oli helmikuussa 11 prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin. Tämä yhdessä Suomen vähittäiskaupan kiristyneen hintakilpailun kanssa on alentanut elintarvikkeiden hintoja myös kuluttajille. Tammikuussa elintarvikkeiden hinnat olivat 2.3 prosenttia alemmat kuin vuotta aiemmin.

Ennusteemme mukaan tavaratuonnin hinnat alenevat kuluvana vuonna lisää, keskimäärin 4.8 prosenttia eli jopa enemmän kuin viime vuonna. Tämän jälkeen muun muassa raakaöljyn kallistumisesta johtuen hinnat alkavat nousta. Ensi vuonna tavaratuonnin hinnat nousevat 3.3 prosenttia.

Kuluttajahintainflaatio heräilee pikkuhiljaa

Vuoden 2015 keskimääräinen kuluttajahintainflaatio oli -0.2 prosenttia eli hintataso keskimäärin aleni aavistuksen. Suomi ei kuitenkaan ollut viime vuonna deflaatiossa, sillä negatiivinen etumerkki johtuu väliaikaisista tekijöistä. Ydininflaatio, josta elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien ja energian hintojen kehitys on poistettu, oli viime vuonna 0.6 prosenttia. Kuluvan vuoden kuluttajahintainflaatioennusteemme on 0.3 prosenttia. Suhteellisen hintakehityksen vuoksi ydininflaatio on edelleen tätä korkeampi, 1.3 prosenttia.

Suomen EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio, jossa ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa, oli viime vuonna -0.2 prosenttia. Euroalueen keskiarvo oli -0.1 prosenttia.

Joulukuussa Suomen yhdenmukaistettu vuosi-inflaatio oli kuitenkin 0.5 prosenttiyksikköä alempi kuin euroalueella keskimäärin. Maltillinen, kilpailukykyä hitaasti parantava ansiotulokehitys pitänee Suomen inflaation lähivuosina euroalueen keskimääräistä vauhtia hitaampana.

Näistä edelleen suhteellisen maltillisista lukemista inflaatio kuitenkin nousee vuoden 2017 aikana. Ensi vuoden kuluttajahintainflaatioksi ennakoidaan 1.1 prosenttia. Ydininflaatio on 1.4 prosenttia.

Hintapaineet maltillisia


Kuluttajahintainflaation odotettu piristyminen johtuu oletuksista, joiden mukaan muun muassa ruoan hinnan lasku pikkuhiljaa päättyy, raakaöljyn maailmanmarkkinahinta kääntyy nousuun, asuntojen hinnat alkavat hitaasti kohota alhaisten korkojen ja kasvukeskusten kysynnän vuoksi, terveydenhoidon kustannukset kuluttajalle nousevat edelleen keskimääräistä hintatasoa nopeammin ja markkinakorot alkavat nousta euroalueella vuoden 2017 lopussa.

Koska kotimaisen ansiotasokehityksen odotetaan olevan maltillista ja työllisyyden elpymisen hidasta, työmarkkinoilta ei synny suuria kustannus- ja hintapaineita. Toisaalta hyödykeveroja sekä maksuja, jotka vaikuttavat hintoihin, saatetaan ennusteperiodilla muuttaa. Jo tehtyjen päätösten mukaan ensi vuonna nousee esimerkiksi ajoneuvon perusvero.

Myös kansainväliset tekijät luovat epävarmuutta hintakehitykseen. Energian hinta saattaa heittelehtiä paljonkin, joskaan kovaa nousua ei ole odotettavissa, ja korkotason nostaminen euroalueella saattaa lykkääntyä. Odotettua heikompi kansainvälinen talouskehitys alentaisi inflaationäkymiä.

Asuntojen hintojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti ennustevuosina. Hitaasta ansiotulokehityksestä huolimatta niitä nostavat alhainen korkotaso ja kysyntäpaineet kasvukeskuksissa. Hintakehityksen eriytyminen Suomen sisällä jatkuu. Hintakehityksen hillitsemiseksi sekä talouskasvun ja yksityisen kulutuksen tukemiseksi asuntojen tarjontaa pitäisi kasvattaa siellä, missä niille on kysyntää.

Taulukko: Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä


Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä
Muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Tekijä 2015* 2016E 2017E 2018E 11-15* 16E - 20E
1. Ansiotaso 1.2 1.1 0.7 1.3 2.1 1.3
2. Työpanos 1) -0.2 0.1 0.4 0.6 -0.2 0.4
3. Työvoimakustannukset 1.1 1.4 0.3 0.9 2.1 1.1
- palkkasumma 0.8 1.2 0.8 1.5 2.0 1.4
- työnantajan sova-maksut 2.4 2.4 -1.7 -1.4 2.6 -0.3
4. BKT:n määrä 0.4 0.9 1.2 1.4 0.0 1.4
5. Yksikkötyökustannukset ([3] / [4]) 0.7 0.5 -0.9 -0.5 2.1 -0.3
6. Tuontihinnat -3.1 -3.0 2.8 2.2 0.4 1.0
7. Välilliset verot miinus tukipalkkiot, osuus kokonaiskysynnästä 3.7 0.0 -1.1 -1.5 3.2 -1.1
8. Kustannuspaine (0.7*[5] + 0.2*[6] + 0.1*[7]) 0.2 -0.2 -0.2 0.0 1.9 -0.1
9. Kysyntäpaine sekä viivästynyt hintapaine ([8] / [9]) 0.2 2.5 1.0 1.5 0.2 1.7
10. BKT:n hintaindeksi 0.4 2.3 0.8 1.5 2.0 1.6
11. Kulutuksen hinta 0.2 0.5 1.1 1.6 2.1 1.3
12. Reaaliansiotaso ([1] / [11]) 1.0 0.6 -0.4 -0.3 0.1 -0.1
13. Työn tuottavuus ([4] / [2]) 0.6 0.8 0.8 0.8 0.2 1.1
1) Tehdyt työtunnit.
Lähde: Tilastokeskus.
S16.1/p01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Teollisuuden tuottajahinnat laskeneet edelleen

Tammikuussa kotimarkkinoiden perushintaindeksi laski 2.3 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä johtuu enimmäkseen raaka-aineiden hintojen laskusta. Investointitavaroiden perushintaindeksi nousi 0.6 prosenttia ja kestokulutustavaroiden 1.1 prosenttia. Muiden kulutustavaroiden indeksi aleni 1.0 prosenttia.

Teollisuuden (ml. alkutuotanto) tuottajahintaindeksin arvioimme alenevan kuluvana vuonna 1.5 prosenttia viime vuodesta ja kääntyvän pieneen nousuun ensi vuonna. Rakennuskustannusten arvioimme nousevan kuluvana vuonna 0.9 prosenttia ja ensi vuonna 1.6 prosenttia.

Investointitavaroiden tuontihinnat nousevat 0.5 prosenttia kuluvana vuonna ja alenevat sen jälkeen hitaasti. Tuontiraaka-aineiden hinnat alenevat edelleen tänä vuonna, melkein 3 prosenttia, mutta kääntyvät ensi vuodesta alkaen hitaaseen nousuun. Kestokulutustavaroiden hinnat alenevat ennusteen mukaan kaikkina vuosina, tänä vuonna hieman yli yhden prosentin ja seuraavina vuosina vajaat 0.5 prosenttia vuodessa. Muiden kulutustavaroiden hintaennuste on hieman positiivinen kullekin vuodelle.

Kustannuskilpailukyky elpyy hitaasti

Kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, mitä mittaria, kilpailijamaaryhmää ja ajankohtaa tarkastellaan. Yhteiskuntasopimuksen myötä Suomen hintakilpailukyky alkaa hitaasti parantua. Koska kyseessä on suhteellinen käsite, siihen vaikuttaa se, miten työvoimakustannukset ja tuottavuus kehittyvät kilpailijamaissamme. Lisäksi tähän vaikuttaa valuuttakurssien kehitys. Valuuttakurssien merkitys on nykyisin kuitenkin todennäköisesti pienempi kuin aikaisemmin, koska tuotannossa käytetään enemmän tuontipanoksia. Viennin kilpailukyvyn kannalta myös kotimaisten palvelualojen kustannuskehitys on tärkeää, koska vientitavaroihin on sitoutunut myös paljon palvelualoilta ostettua arvonlisäystä.


Ville Kaitila

Ville Kaitila

Tutkija, VTL
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Reijo Mankinen

Reijo Mankinen

VTK
Alueet: yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö