Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna prosentin verran, mutta heikkenee ensi vuonna puoli prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etlan kilpailukykyennusteesta. Kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea, mutta jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys, muuttuu tilannekuva heikommaksi. Nyt Suomessa on paitsi heikko tuottavuuskehitys, myös muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Yhdistelmä on huolestuttava, toteaa tutkija. 

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky vahvistui viime vuonna ja pysyy suhteellisen vakaana jatkossakin. Ennusteen mukaan kustannuskilpailukyky vahvistuu edelleen tänä vuonna prosentin, ja heikkenee ensi vuonna puolisen prosenttia. Jos laskelmaan lisätään vaihtosuhdekorjaus, joka ottaa huomioon vienti- ja tuontihintojen kehityksen, molemmat luvut ovat kuitenkin melkein yhden prosenttiyksikön heikompia. 

Tuoreet luvut ilmenevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laatimasta kustannuskilpailukykyennusteesta. Etlan erikoisartikkelisarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky suhteellisen vakaa – vaihtosuhteen kehitys huonoa” (Etla Erikoisartikkeli 13) perustuu Suomen osalta Etlan maaliskuussa julkaistuun laajaan suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta EU-komission toukokuun lukuihin. 

Ennusteen on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija, VTL Ville Kaitila. Hänen mukaansa Suomen tuottavuuskehitys on ennustevuosina samassa tahdissa kuin kilpailijamaissa ja kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea. Tilannekuva muuttuu kuitenkin Kaitilan mukaan paljon heikommaksi, jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys.  

– Kun Nokia aikoinaan valmisti matkapuhelimia, Suomen vaihtosuhde heikkeni trendinomaisesti, mutta tällöin tuottavuuskehitys oli suhteellisen vahvaa. Nyt Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja lisäksi muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Tämä yhdistelmä on huolestuttava, Kaitila toteaa. 

Vaihtosuhteen kehitykseen pitääkin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, varoittaa Kaitila. Jos vaihtosuhde heikkenee, on kehityksellä myös aineellista elintasoa haastava vaikutus.  

– Suomen vaihtosuhdekehitys kääntyi viime vuonna selvästi 2010-luvun tasoa huonommaksi muihin maihin verrattuna. Ennusteiden mukaan aleneva suhteellinen kehitys vain jatkuu. Vaihtosuhteen kehitys on molempina ennustevuosina melkein yhden prosenttiyksikön heikompaa kuin kilpailijamaiden ryhmässä. 

Vaihtosuhteen heikkeneminen on myös kustannus välituotteita hankkiville yrityksille, Kaitila muistuttaa. Ongelma on pitkälti rakenteellinen.