Suhdanne

Yksityinen kulutus

Yksityisellä kulutuksella on edellytykset elpyä, mutta globaalit tapahtumat voivat taas synkistää näkymiä. Hintapaineet eivät kuitenkaan ole yhtä pahoja kuin Ukrainan sodan alussa.

Yksityisen kulutuksen määrä aleni viime vuonna 0,2 prosenttia, eli saman verran kuin vuosina 2023 ja 2024. Kulutuksen määrä oli hieman alempi kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Reaalinen palkkasumma on kuitenkin kasvanut jatkuvasti vuotta 2020 lukuun ottamatta. Ostovoiman paraneminen on purkautunut säästämiseen korkeampien korkojen ja yleisen epävarmuuden seurauksena.

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia viime vuodesta. Ennustetta on alennettu Iranin sodan aiheuttaman energian hintojen nousun ja lisääntyneen epävarmuuden vuoksi noin puoli prosenttiyksikköä. Arvioimme kuitenkin vaikutuksen olevan lyhytaikainen ja kohdistuvan tämän vuoden alkupuoliskoon. Riski heikommasta kehityksestä on kuitenkin olemassa, jos kotitaloudet rinnastavat nykyisen tilanteen Ukrainan sodan alkuun ja lisäävät varautumissäästämistään merkittävästi. Tilanne maailmanmarkkinoilla on kuitenkin tätä kirjoitettaessa selvästi rauhallisempi kuin vuonna 2022.

Taulukko: ETLA S26.1/c02t
Yksityiset kulutusmenot
Arvo, mrd.e Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Kulutuserä 2025 2024 2025 2026E 2027E 2028E
Yksityiset kulutusmenot 142,4 -0,2 -0,2 0,6 1,8 1,6
Kestävät kulutustavarat 9,8 -1,7 0,5 0,3 2,4 3,1
Puolikestävät tavarat 9,9 0,0 1,0 0,5 2,4 2,3
Lyhytikäiset tavarat 40,5 -0,5 -0,5 0,3 0,7 0,7
Palvelut 76,7 -0,1 0,1 0,4 2,2 1,8
Muut1 5,5 1,8 -1,4 -0,3 0,2 0,0
1 Kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Ostovoima kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia viime vuodesta. Palkkasumman reaalinen kasvu on kuitenkin 1,8 prosenttia. Kotitalouksien muiden tulojen osalta, ml. nettotulonsiirrot julkisyhteisöiltä, kehitys on siten palkkasumman kehitystä heikompaa. Ennusteemme mukaan ostovoima kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin kulutuksen määrä. Siten kotitalouksien säästämisaste nousisi vielä hieman viime vuodesta. Jos Persianlahden sotatila ja kansainvälisen merenkulun kohtaamat ongelmat menevät pian ohitse, yksityinen kulutus voi elpyä vuoden lopulla hieman odotettua ripeämminkin. Merenkulku ei kuitenkaan palaudu välittömästi, kun iskut päättyvät.

Kulutus, ostovoima ja säästäminen,  %

Olettaen, että maailmantalous rauhoittuu, yksityinen kulutus voi alkaa kasvaa ripeämmin ensi vuonna, ennusteemme mukaan vajaan kahden prosentin tahtia. Ostovoima kasvaa yhden prosentin vauhtia, ja säästämisaste alenee. Epävarmuuden jatkuminen voisi pitää yllä korkeaa säästämisastetta ja siten hidastaa kulutuksen kasvua.

Yksityisen kulutuksen hinta (deflaattori) nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia. Arviota on kohotettu energiahintojen nousun vuoksi. Nousuvauhti on noin kaksinkertainen vuosiin 2024 ja 2025 verrattuna. Ensi vuonna öljyn hinta alenee ennusteemme mukaan, ja deflaattori nousee 1,5 prosenttia.

Taulukko: ETLA S26.1/c01t
Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot, ostovoima ja säästäminen
Arvo, mrd. e Muutos edellisestä vuodesta, %
Tuloerä 2025 2024 2025 2026E 2027E 2028E
Palkat 114,0 2,0 1,6 3,8 3,5 3,5
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 22,1 -3,4 2,8 4,1 3,1 3,5
Toimintaylijäämä 9,8 4,7 3,4 2,1 2,1 2,2
Sekatulo 8,9 4,3 -0,6 -4,4 1,0 1,3
Omaisuustulot, netto 11,2 -5,2 8,7 -0,6 2,0 3,4
Tulonsiirrot kotitalouksille 60,1 4,5 0,1 0,9 1,3 1,9
Tulonsiirrot julkiselle sektorille 76,9 0,0 2,9 1,6 2,9 3,0
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 149,1 3,0 0,9 2,9 2,5 2,9
Yksityisen kulutuksen hinta 1,0 1,1 1,9 1,5 1,8
Reaalinen ostovoima1 1,9 -0,2 0,9 1,0 1,0
Säästämisaste2 4,3 4,4 4,7 3,9 3,4
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Säästämisaste on säästöjen osuus käytettävissä olevista tuloista.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kansainvälisen talouden mahdolliset kielteiset vaikutukset näkyvät enemmän ylellisyys- kuin välttämättömyyshyödykkeiden kysynnässä.

Kulutuksen kestävyysluokista kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän määrä kääntyi viime vuonna pieneen kasvuun. Sitä ennen se ehti alentua 13 prosenttia vuoden 2021 huipustaan. Esimerkiksi henkilöautojen ensirekisteröinnit kuitenkin vähenivät edelleen viime vuonna, ja pieni lasku jatkui myös kuluvan vuoden alussa. Ensi vuonna kestokulutustavaroiden kysynnän määrä kiihtyy parin prosentin kasvuun.

Kontribuutio kotitalouksien tulojen muutokseen, %-yksikköä

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) kysynnän määrä ei ole heikentynyt viime vuosina yhtä paljon kuin kestokulutustavaroiden. Viime vuonna kasvua kertyi yhden prosentin verran. Ennusteemme mukaan kasvu hieman hidastuu tänä vuonna ja piristyy reiluun kahteen prosenttiin ensi vuonna.

Kontribuutio kotitalouksien kulutusmenojen muutokseen, %-yksikköä

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) kysynnän määrä on puolestaan vähentynyt neljä vuotta peräjälkeen. Ennusteemme mukaan sekin kääntyy kuitenkin tänä vuonna hentoon kasvuun, joka vahvistuu hieman ensi vuonna. Lyhyt-
ikäisten tavaroiden kysyntä ei kuitenkaan kokonaisuutena ottaen ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Kysyntä kasvaa kestävämmissä tavaroissa ja palveluissa.

Palvelujen (asuminen ja muut ostetut palvelut) kysynnän määrä kasvaa tänä vuonna noin 0,4 prosenttia ja vahvistuu parin prosentin kasvuun ensi vuonna. Asumiseen liittyvien palvelujen paino on tässä erässä suuri.

Kaitila Ville

Ville Kaitila

Vanhempi tutkija, VTL

050 410 1012

Scroll