Yksityisellä kulutuksella on edellytykset elpyä, mutta globaalit tapahtumat voivat taas synkistää näkymiä. Hintapaineet eivät kuitenkaan ole yhtä pahoja kuin Ukrainan sodan alussa.
Yksityisen kulutuksen määrä aleni viime vuonna 0,2 prosenttia, eli saman verran kuin vuosina 2023 ja 2024. Kulutuksen määrä oli hieman alempi kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Reaalinen palkkasumma on kuitenkin kasvanut jatkuvasti vuotta 2020 lukuun ottamatta. Ostovoiman paraneminen on purkautunut säästämiseen korkeampien korkojen ja yleisen epävarmuuden seurauksena.
Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia viime vuodesta. Ennustetta on alennettu Iranin sodan aiheuttaman energian hintojen nousun ja lisääntyneen epävarmuuden vuoksi noin puoli prosenttiyksikköä. Arvioimme kuitenkin vaikutuksen olevan lyhytaikainen ja kohdistuvan tämän vuoden alkupuoliskoon. Riski heikommasta kehityksestä on kuitenkin olemassa, jos kotitaloudet rinnastavat nykyisen tilanteen Ukrainan sodan alkuun ja lisäävät varautumissäästämistään merkittävästi. Tilanne maailmanmarkkinoilla on kuitenkin tätä kirjoitettaessa selvästi rauhallisempi kuin vuonna 2022.
| Arvo, mrd.e | Määrän muutos edellisestä vuodesta, % | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulutuserä | 2025 | 2024 | 2025 | 2026E | 2027E | 2028E |
| Yksityiset kulutusmenot | 142,4 | -0,2 | -0,2 | 0,6 | 1,8 | 1,6 |
| Kestävät kulutustavarat | 9,8 | -1,7 | 0,5 | 0,3 | 2,4 | 3,1 |
| Puolikestävät tavarat | 9,9 | 0,0 | 1,0 | 0,5 | 2,4 | 2,3 |
| Lyhytikäiset tavarat | 40,5 | -0,5 | -0,5 | 0,3 | 0,7 | 0,7 |
| Palvelut | 76,7 | -0,1 | 0,1 | 0,4 | 2,2 | 1,8 |
| Muut1 | 5,5 | 1,8 | -1,4 | -0,3 | 0,2 | 0,0 |
| 1 Kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus. | ||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | ||||||
Ostovoima kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia viime vuodesta. Palkkasumman reaalinen kasvu on kuitenkin 1,8 prosenttia. Kotitalouksien muiden tulojen osalta, ml. nettotulonsiirrot julkisyhteisöiltä, kehitys on siten palkkasumman kehitystä heikompaa. Ennusteemme mukaan ostovoima kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin kulutuksen määrä. Siten kotitalouksien säästämisaste nousisi vielä hieman viime vuodesta. Jos Persianlahden sotatila ja kansainvälisen merenkulun kohtaamat ongelmat menevät pian ohitse, yksityinen kulutus voi elpyä vuoden lopulla hieman odotettua ripeämminkin. Merenkulku ei kuitenkaan palaudu välittömästi, kun iskut päättyvät.
Olettaen, että maailmantalous rauhoittuu, yksityinen kulutus voi alkaa kasvaa ripeämmin ensi vuonna, ennusteemme mukaan vajaan kahden prosentin tahtia. Ostovoima kasvaa yhden prosentin vauhtia, ja säästämisaste alenee. Epävarmuuden jatkuminen voisi pitää yllä korkeaa säästämisastetta ja siten hidastaa kulutuksen kasvua.
Yksityisen kulutuksen hinta (deflaattori) nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia. Arviota on kohotettu energiahintojen nousun vuoksi. Nousuvauhti on noin kaksinkertainen vuosiin 2024 ja 2025 verrattuna. Ensi vuonna öljyn hinta alenee ennusteemme mukaan, ja deflaattori nousee 1,5 prosenttia.
| Arvo, mrd. e | Muutos edellisestä vuodesta, % | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloerä | 2025 | 2024 | 2025 | 2026E | 2027E | 2028E |
| Palkat | 114,0 | 2,0 | 1,6 | 3,8 | 3,5 | 3,5 |
| Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut | 22,1 | -3,4 | 2,8 | 4,1 | 3,1 | 3,5 |
| Toimintaylijäämä | 9,8 | 4,7 | 3,4 | 2,1 | 2,1 | 2,2 |
| Sekatulo | 8,9 | 4,3 | -0,6 | -4,4 | 1,0 | 1,3 |
| Omaisuustulot, netto | 11,2 | -5,2 | 8,7 | -0,6 | 2,0 | 3,4 |
| Tulonsiirrot kotitalouksille | 60,1 | 4,5 | 0,1 | 0,9 | 1,3 | 1,9 |
| Tulonsiirrot julkiselle sektorille | 76,9 | 0,0 | 2,9 | 1,6 | 2,9 | 3,0 |
| Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot | 149,1 | 3,0 | 0,9 | 2,9 | 2,5 | 2,9 |
| Yksityisen kulutuksen hinta | 1,0 | 1,1 | 1,9 | 1,5 | 1,8 | |
| Reaalinen ostovoima1 | 1,9 | -0,2 | 0,9 | 1,0 | 1,0 | |
| Säästämisaste2 | 4,3 | 4,4 | 4,7 | 3,9 | 3,4 | |
| 1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä. | ||||||
| 2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Säästämisaste on säästöjen osuus käytettävissä olevista tuloista. | ||||||
| Lähteet: Tilastokeskus, Etla. | ||||||
Kansainvälisen talouden mahdolliset kielteiset vaikutukset näkyvät enemmän ylellisyys- kuin välttämättömyyshyödykkeiden kysynnässä.
Kulutuksen kestävyysluokista kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän määrä kääntyi viime vuonna pieneen kasvuun. Sitä ennen se ehti alentua 13 prosenttia vuoden 2021 huipustaan. Esimerkiksi henkilöautojen ensirekisteröinnit kuitenkin vähenivät edelleen viime vuonna, ja pieni lasku jatkui myös kuluvan vuoden alussa. Ensi vuonna kestokulutustavaroiden kysynnän määrä kiihtyy parin prosentin kasvuun.
Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) kysynnän määrä ei ole heikentynyt viime vuosina yhtä paljon kuin kestokulutustavaroiden. Viime vuonna kasvua kertyi yhden prosentin verran. Ennusteemme mukaan kasvu hieman hidastuu tänä vuonna ja piristyy reiluun kahteen prosenttiin ensi vuonna.
Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) kysynnän määrä on puolestaan vähentynyt neljä vuotta peräjälkeen. Ennusteemme mukaan sekin kääntyy kuitenkin tänä vuonna hentoon kasvuun, joka vahvistuu hieman ensi vuonna. Lyhyt-
ikäisten tavaroiden kysyntä ei kuitenkaan kokonaisuutena ottaen ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Kysyntä kasvaa kestävämmissä tavaroissa ja palveluissa.
Palvelujen (asuminen ja muut ostetut palvelut) kysynnän määrä kasvaa tänä vuonna noin 0,4 prosenttia ja vahvistuu parin prosentin kasvuun ensi vuonna. Asumiseen liittyvien palvelujen paino on tässä erässä suuri.
Vanhempi tutkija, VTL
050 410 1012
ville.kaitila@etla.fi
Suhdannevalikko