Valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä ennustejaksolla 2026–2028. Alijäämää kasvattavat muun muassa ikäsidonnaiset palvelut, eläkkeet, korkomenot ja hävittäjähankinnat. Toisaalta tulot kasvavat maltillisesti, koska Suomen talous kasvaa verrattain hitaasti. Velkajarru-työryhmän alijäämätavoite vuodelle 2031 voidaan saavuttaa, mutta se vaatii määrätietoista sopeutuksen jatkamista.

Julkinen talous oli viime vuonna 9,6 miljardia euroa alijäämäinen, mikä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämää oli odotettua selvästi vähemmän, ja verrattuna vuoteen 2024, jolloin alijäämä oli 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen, julkisen talouden voi katsoa kohentuneen hieman. Tilanne ei kuitenkaan ole oleellisesti helpottunut, sillä vuosina 2026–2028 alijäämät ovat luokkaa 10 miljardia. Alijäämää kasvattavat muun muassa ikäsidonnaiset palvelut, eläkkeet, korkomenot ja hävittäjähankinnat. Toisaalta tulot kasvavat maltillisesti, koska Suomen talous kasvaa verrattain hitaasti.

Viime vuonna niin kutsuttu velkajarru-työryhmä, johon kuuluivat edustajat hallitus- ja oppositionpuolueista, sopi yhteisistä tavoitteista (vasemmistoliitto ei sitoutunut tavoitteeseen), joilla velkaantuminen saataisiin kuriin ja EU:n komission liiallisen alijäämän menettelyn ankarimmilta vaiheilta vältyttäisiin. Työryhmä asetti tavoitteeksi, että seuraavan hallituskauden lopulla 2031 valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä olisi 2,0–2,5 prosenttia bkt:sta. Ennusteemme valossa tavoitetta voi pitää mahdollisena, mutta se vaatii seuraavalta hallitukselta määrätietoista sopeutuksen jatkamista. Arviomme mukaan vuonna 2028 valtion ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämän suhde bkt:hen on vielä 4,5 prosenttia koko julkisen talouden alijäämän ollessa runsaat 3 prosenttia.

Lataa Avaa

Lataa Avaa

Julkisen talouden vuositason arviointia vaikeuttavat nyt erityisesti hävittäjähankinnat. Päätökset hankinnoista on tehty aikaa sitten, mutta hävittäjät kirjautuvat kansantalouden tilinpitoon oletettavasti vasta, kun omistussuhde virallisesti muuttuu ja koneet saapuvat Suomeen. Hävittäjähankintojen vaikutus valtion alijäämään, velkaan ja investointeihin (sekä tuontiin) on niin suuri, että kirjautumisen ajoitus voi näiden osalta muuttaa vuosittaisia ennusteita paljonkin. Olemme päivittäneet hävittäjien saapumisaikataulua julkisten lähteiden perusteella. Ensimmäisten hävittäjien odotetaan saapuvan Suomeen tämän vuoden lopulla.

Lataa Avaa

EDP:n velan määrä nousi viime vuonna yli 20 miljardia, ja näin velkasuhde nousi jo 88,5 prosenttiin. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä oli vajaat 12 miljardia. Velkaa on siis otettu huomattavasti tätä enemmän. Tätä selittävät muun muassa käteisvakuudet, hyvinvointialueiden jälkikäteistarkistus ja hävittäjien ennakkomaksut, joita varten on otettu uutta velkaa, mutta jotka eivät vaikuttaneet viime vuoden alijäämään. Arviomme mukaan velkasuhde jatkaa kasvua ennusteperiodilla, mutta alkaa kuitenkin taittua, kun velkasuhteen kasvu hidastuu.

Ennusteemme mukaan julkisen kulutuksen kasvu on ennusteperiodilla nollan tuntumassa, koska sopeutusta jatketaan vuosina 2026–2028. Tästä poiketen investoinnit jatkavat kasvussa hävittäjien, investointiohjelman ja t&k-rahoituksen takia. Investoinnit kasvoivat huomattavasti jo vuosina 2024–2025 ja elvyttivät näin rakentamista ja taloutta.