• Talouskasvu vahvistuu yhteen prosenttiin tänä vuonna investointien ja yksityisen kulutuksen vetämänä ja edelleen 1,5 prosenttiin ensi vuonna.
• Iranin sota nostaa energian hintoja ja hidastaa euroalueen kasvua. Suomen vientikysyntä kasvaa, mutta viime vuotta hitaammin. Persianlahden sotatilan vaikutus voi olla arvioitua kielteisempikin.
• Kauppasota jatkuu, ja Yhdysvallat etsii uusia keinoja korvatakseen tullit, jotka korkeimman oikeuden päätös kumosi.
• Nettoviennin kehitys kääntyy, ja vaihtotaseen ylijäämä sulaa.
• Epävarmuus näkyy vielä yksityisessä kulutuksessa, joka kasvaa vain hitaasti. Samaan aikaan inflaatioennustetta on nostettu energiahintojen nousun vuoksi. Ostovoima ja säästämisaste nousevat tänä vuonna.
• Virallinen työttömyysaste antaa liian synkän kuvan työmarkkinoista.
• Investoinnit kääntyivät kasvuun viime vuonna ja jatkavat kasvussa ennusteperiodilla.
• Valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä ennustevuosina 2026–2028. Velkasuhde jatkaa nousua ennusteperiodilla, mutta hidastuvasti.

Suomen kansantalous oli vuoden vaihteessa hennossa kasvussa ja jäljessä euroalueen suhdannekehitystä. Maailmanpolitiikan ja -talouden uusi turbulenssi Persianlahdella uhkaa kuitenkin tätä orastavaa kehitystä. Epävarmuus maailmanmarkkinahintojen ja logistiikan hintakehityksestä on merkittävää. Näillä näkymin tilanne ei kuitenkaan ole verrattavissa Ukrainan sodan vaikutuksiin vuonna 2022.

Bruttokansantuotteen 0,2 prosentin kasvu viime vuonna oli nettoviennin ja investointien varassa. Kulutus ja varastokontribuutio sen sijaan heikensivät kasvua.

Tänä vuonna bkt kasvaa 1,0 prosenttia viime vuodesta erityisesti investointien ja vähäisemmässä määrin yksityisen kulutuksen vetämänä. Myös varastokontribuutio kääntyy positiiviseksi. Sen sijaan nettovienti painuu kasvua hidastavaksi. Tähän vaikuttavat tavaraviennin kasvun hidastuminen ja tavaratuonnin vahvistuminen. Jälkimmäinen johtuu kotimaisen kysynnän kasvun lisäksi F-35-hävittäjien ensimmäisen erän saapumisesta maahan vuoden lopulla. Se näkyy myös julkisten investointien merkittävänä kasvuna. Vuosina 2027–2028 bkt:n kasvu kiihtyy hieman.

Lataa Avaa

Olemme tehneet julkisuudessa olevien tietojen perusteella oletuksen hävittäjien saapumisesta maahan. Varsinainen aikataulu ei vaikuta bkt:hen, koska hävittäjät ovat julkisia investointeja ja tuontia, mutta näiden kahden yksittäisen tilastoerän kehitykseen sillä on vaikutusta.

Maailmanmarkkinahinnat ovat reagoineet Persianlahden sotaan vaihtelevasti, mutta osin voimakkaastikin. Suurin vaikutus on luonnollisesti ollut raakaöljyn ja öljyjalosteiden, mm. kaikkien liikennepolttoaineiden, hintoihin. Raakaöljyn hinnan lisäksi jalostamomarginaalit ovat nousseet huomattavasti. Tämä nostaa kaiken logistiikan kustannuksia. Maakaasun hinnan nousu ja lannoiteviennin estyminen Persianlahdelta nostavat lannoitteiden hintoja, jotka puolestaan vaikuttavat elintarvikkeiden hintoihin. Myös joidenkin metallien hinnat ovat nousseet. Hintojen nousu ei kuitenkaan ole ainakaan vielä ollut yhtä suurta kuin vuonna 2022. Hintahäiriö onkin nykyisellään jäämässä monessa suhteessa selvästi silloista vähäisemmäksi. Kriittinen tekijä kuitenkin on se, kuinka pitkään Hormuzinsalmen liikenne on pahasti häiriintynyt.

Taulukko: ETLA S26.1/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo, mrd. e2	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä	2025	2024	2025	2026E	2027E	2028E
Bruttokansantuote markkinahintaan	280,6	0,4	0,2	1,0	1,5	1,6
Tuonti	115,2	-0,8	1,7	3,2	2,8	3,8
Tavarat	72,0	-3,1	3,7	3,8	2,8	4,3
Palvelut	43,3	3,3	-1,4	2,2	2,9	3,0
Kokonaistarjonta	395,8	0,0	0,6	1,6	1,9	2,3
Vienti	118,8	1,8	3,4	1,7	2,1	3,2
Tavarat	80,2	-2,8	5,6	1,5	1,8	3,3
Palvelut	38,6	12,9	-0,9	2,1	2,8	3,0
Investoinnit	61,3	-5,0	0,8	5,1	3,7	4,5
Yksityiset	48,8	-8,2	0,4	3,9	3,4	3,6
Julkiset	12,5	10,2	2,4	9,6	4,9	7,7
Kulutus	215,6	0,5	-0,2	0,3	1,1	1,0
Yksityinen	142,4	-0,2	-0,2	0,6	1,8	1,6
Julkinen	73,1	2,0	-0,2	-0,3	-0,3	0,0
Varastojen muutos1	0,2	0,1	-0,5	0,2	0,1	0,0
Kokonaiskysyntä	395,8	0,0	0,6	1,5	1,8	2,2
Kotimainen kysyntä	277,0	-0,7	-0,6	1,6	1,8	1,8
Julkinen kysyntä	85,6	3,0	0,1	1,1	0,5	1,3
		Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä		2024	2025	2026E	2027E	2028E
Bruttokansantuote		0,7	1,5	1,3	2,0	2,1
Tuonti		-1,0	-1,2	3,0	0,1	0,5
Vienti		-2,7	-0,7	1,3	0,5	0,5
Investoinnit		0,3	-0,1	2,0	2,0	2,2
Kulutus		0,9	1,4	2,1	1,8	2,0
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Ennusteemme mukaan Iranin sota hidastaa maailman talouskasvua. Vaikutukset ovat selvimmät Aasissa ja euroalueella, mutta olemme laskeneet vähän myös USA:n kasvua sodan takia. Oletamme, että hintavaikutukset ovat ohimeneviä ja näin keskuspankit eivät reagoi tilapäiseen hintojen nousuun. Kansainväliseen kauppaan vaikuttaa edelleen myös kauppasota, joka ei ole laantunut, vaan Yhdysvaltain hallinto etsii nyt keinoja korvata tullit, jotka kumoutuivat kuluvan vuoden alussa maan korkeimman oikeuden päätöksellä. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä kuitenkin jatkaa kohtalaisessa kasvussa, vaikka tänä vuonna kasvu on viime vuotta hitaampaa. Kasvu kiihtyy taas vuosina 2027–2028.

Tavaraviennin määrä kasvoi viime vuonna jopa yli viisi prosenttia Yhdysvaltojen ailahtelevasta tullipolitiikasta huolimatta, mutta kehitykseen vaikutti matala vertailutaso. Tänä vuonna tavaraviennin määrän kasvu jää puoleentoista prosenttiin. Hyvästä kustannuskilpailukyvystä huolimatta kehitystä painavat Yhdysvaltojen tullipolitiikan aiheuttama vientikysynnän kasvun hidastuminen sekä uutena tekijänä Persianlahden tilanteen aiheuttama epävarmuus ja logistiikkakustannusten nousu. Tavaratuonnin määrä kasvaa nopeammin kuin tavaravienti koko ennusteajanjakson ajan.

Palvelujen vienti ja tuonti vähenivät viime vuonna. Ennusteemme mukaan ne kääntyvät molemmat tänä vuonna noin kahden prosentin kasvuun, ja tahti voi edelleen voimistua ensi vuonna.

Lataa Avaa

Investoinnit kääntyivät kasvuun viime vuonna. Asuinrakennusinvestoinnit ja maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat hieman, mutta muut talorakennusinvestoinnit veivät koko rakennusinvestointien kasvun nollaan. Ennustamme, että kaikki investointien alaerät kasvavat tänä vuonna. Hävittäjät nostavat kone- ja laiteinvestointeja ja julkisen sektorin määrärahat tukevat t&k-investointeja.

Yksityisellä kulutuksella on kaikki eväät alkaa taas kasvaa kolmen hyvin heikon vuoden jälkeen. Epävarmuuden kasvu ja energiahintojen nousu kuitenkin nakertavat tänä vuonna yksityisen kulutuksen näkymää verrattuna vuoden vaihteen tilanteeseen. Tämän vuoksi kulutus kasvaa tänä vuonna vain 0,6 prosenttia viime vuodesta. Ostovoima kasvaa hieman tätä nopeammin, ja siten kotitalouksien säästämisaste nousee ennusteen mukaan vielä hieman viime vuodesta. Olettaen, että maailmantalouden turbulenssi tasoittuu, yksityinen kulutus pääsee ensi vuonna vajaan kahden prosentin kasvuun, kun ostovoima kehittyy suotuisasti ja säästämisaste kääntyy pieneen laskuun.

Taulukko: ETLA S26.1/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2023	2024	2025	2026E	2027E	2028E
Kuluttajahintainflaatio, %	6,3	1,6	0,3	1,8	1,5	2,0
Ansiotason muutos, %	4,3	3,4	3,0	3,3	2,9	2,7
Työn tuottavuus, %	-1,4	1,3	1,4	0,1	1,1	1,2
Työttömyysaste, %	7,2	8,4	9,7	9,4	9,0	8,7
Työllisyysaste, %	77,8	76,7	75,9	76,4	76,7	76,9
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1	-0,3	4,5	1,6	-0,7	0,2	–
Vientikysyntä, %	-2,8	0,4	2,6	1,7	2,4	2,7
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta	-0,9	-0,4	1,3	-0,1	-0,2	-0,4
Teollisuustuotanto (tuotos), %	-5,0	-0,8	0,8	2,2	2,0	1,9
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta	-2,9	-4,4	-3,4	-3,5	-3,4	-3,2
Julkinen velka, % bkt:sta	77,0	82,4	88,5	91,4	92,5	93,0
Euribor 12 kk, %	3,9	3,3	2,2	2,3	2,2	2,4
Euroalueen bkt, %	1,0	0,9	1,5	1,3	1,6	1,6
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2	5,4	2,4	2,1	2,3	2,0	2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen.
2 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF, China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Tulli, Etla.

Työllisten määrä supistui vielä viime vuonna hieman, koska julkisen sektorin työllisten määrä väheni enemmän kuin yksityisen sektorin työllisten määrä kasvoi. Tästä huolimatta virallinen työttömyysaste on noussut korkeaksi, kun työvoima on kasvanut suurelta osin voimakkaana jatkuneen maahanmuuton seurauksena. Muut työttömyyden mittarit antavat työmarkkinoista maltillisemman kuvan.

Valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä ennustejaksolla 2026–2028. Alijäämää kasvattavat muun muassa ikäsidonnaiset palvelut, eläkkeet, korkomenot ja F-35-hävittäjät. Tulot taas kasvavat vain maltillisesti, koska Suomen talous kasvaa verrattain hitaasti. Velkasuhde jatkaa kasvua ennusteperiodilla, mutta alkaa kuitenkin taittua, kun sen kasvu hidastuu. Velkajarru-työryhmän alijäämätavoite vuodelle 2031 voidaan saavuttaa, mutta se vaatii seuraavalta hallitukselta määrätietoista sopeutuksen jatkamista. Hävittäjien vaikutus valtion alijäämään, velkaan ja investointeihin (sekä tuontiin) on niin suuri, että kirjautumisen ajoitus voi näiden osalta muuttaa vuosittaisia lukuja paljonkin.

Vaihtotaseen ylijäämä oli poikkeuksellisen suuri viime vuonna. Tänä vuonna ylijäämä sulaa ennusteemme mukaan kokonaan tuonnin vientiä voimakkaamman kasvun ja vaihtosuhteen heikkenemisen seurauksena.