Inflaatio kiihtyy tänä vuonna – ennusteen yllä leijuu nyt merkittävä epävarmuus, joka johtuu Persianlahden merikuljetusten häiriintymisestä.

Kansallinen kuluttajahintainflaatio kävi vuoden vaihteessa pitkästä aikaa nollassa muun muassa maksettujen lainakorkojen edelleen jatkuneen alenemisen vuoksi. Koko vuoden 2025 osalta inflaatio oli keskimäärin vain 0,3 prosenttia.

Tilanne kuitenkin muuttuu tänä vuonna, kun lainakorkojen kehitys on nyt tasoittunut. Lisäksi energia kallistuu, mikä nostaa liikenteen ja logistiikan sekä elintarvikkeiden hintoja. Toisaalta ennusteemme mukaan terveyteen ja viestintään liittyvien hintojen nousu hidastuu viime vuodesta. Kansallinen kuluttajahintainflaatio kiihtyy tänä vuonna keskimäärin 1,8 prosenttiin. Suurin vaikutus kokonaisinflaatioon on elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien, liikenteen sekä ravintoloiden ja hotellien hintojen nousulla.

Lataa Avaa

Energiaraaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat nousivat voimakkaasti, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin ja Hormuzinsalmen kriittinen logistiikka häiriintyi. Olemme olettaneet, että raakaöljyn hinta pysyy korkealla kevätkuukausina, mutta alenee niin, että vuoden lopussa hinta on viime vuodenvaihteen tasolla. Raakaöljyn ja yleisemmin energian arvaamaton hintakehitys on kuitenkin nyt selkeä ennusteriski. Polttoaineiden hintojen lisäksi maakaasun hinta vaikuttaa suoraan lannoitteiden hintoihin ja se puolestaan elintarvikkeiden tuotantokustannuksiin ja kuluttajahintoihin. Nykytilanne voi pitkittyä ja pahentua, mutta jos sotatila päättyy suhteellisen nopeasti tai ainakin riski Persianlahden meriliikenteelle väistyy, energiaraaka-aineiden hinnat voivat myös alentua ennusteessa oletettua nopeammin.

Ennusteessa on nostettu liikenteen ja elintarvikkeiden hintoja energian kallistumisen vuoksi. Arvioimme nousun kuitenkin olevan selvästi pienempi kuin vuosina 2022–2023, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti samanlaisia ongelmia maailmanmarkkinoilla. Elintarvikkeiden osalta yksi lisätekijä tällöin oli näiden maiden maataloustuotteiden viennin häiriintyminen Mustallamerellä. Tätä tekijää ei nyt ole, eikä nykyisen sodan ensivaikutus maakaasun hintaankaan ole ollut erityisen suuri. Riski olettamaamme suuremmista hintavaikutuksista on kuitenkin olemassa.

Lataa Avaa

Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Energia halpenee vuoden takaiseen verrattuna, mutta elintarvikkeiden hintojen nousu on edelleen kohtalaista. Muilta osin asumiskustannusten rooli inflaatiota kiihdyttävänä tekijänä korostuu uudelleen sen suuren painon vuoksi, kun korot tasoittuvat. Vuonna 2028 kuluttajahinnat nousevat kahden prosentin vauhtia.

EU-yhdenmukaistetussa kuluttajahintainflaatiossa eivät ole mukana erityisesti korot. Sen ja kansallisen inflaation välillä on suuri ero silloin, kun korot joko nousevat tai laskevat voimakkaasti. Ennusteemme mukaan yhdenmukaistettu inflaatio kiihtyy viime vuoden 1,8 prosentista kuluvan vuoden 2,3 prosenttiin. Ensi vuonna se hidastuu taas 1,7 prosenttiin.

Lataa Avaa

Kansallinen pohjainflaatio, josta on poistettu elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, puolestaan kiihtyy viime vuoden 0,5 prosentista tämän vuoden 1,1 prosenttiin ja edelleen noin kahteen prosenttiin ensi vuonna.

Perushintaindeksi on ennakoinut tavaroiden hintojen kehitystä kuluttajahintakorissa keskimäärin viidellä kuukaudella. Kuluvana vuonna perushintaindeksi nousee ennusteemme mukaan 1,8 prosenttia pitkälti energiatuotteiden vetämänä. Tahti hidastuu hieman ensi vuonna.

Taulukko: ETLA S26.1/p01t

Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä

	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tekijä	2023	2024	2025	2026E	2027E	2028E
1. Työn tuottavuus1	-1,4	1,3	1,4	0,1	1,1	1,2
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti	4,8	2,0	3,0	2,9	3,0	3,1
3. Ansiotaso	4,3	3,4	3,0	3,3	2,9	2,7
4. Yksikkötyökustannukset2	6,4	0,7	1,6	2,8	1,9	1,9
5. Bkt:n hintaindeksi	3,9	0,7	1,5	1,3	2,0	2,1
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut)	-2,5	-1,0	-1,2	3,0	0,1	0,5
7. Yksityisen kulutuksen hinta	4,3	1,0	1,1	1,9	1,5	1,8
8. Perushintaindeksi3	-1,7	-2,0	-1,2	1,8	1,3	1,7
9. Kuluttajahintainflaatio	6,3	1,6	0,3	1,8	1,5	2,0
10. Pohjainflaatio4	6,6	2,8	0,5	1,1	1,9	2,0
11. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio	4,3	1,0	1,8	2,3	1,7	2,0
12. Reaalinen ansiotaso [3]/[9]	-1,9	1,8	2,7	1,5	1,3	0,7
13. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5]	0,9	1,3	1,5	1,6	1,0	1,0
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit.
2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä.
3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille.
4 Inflaatio pl. energia ja elintarvikkeet.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Ansiotasoindeksin nousu kiihtyy hieman tänä vuonna ja hidastuu uudelleen ensi vuonna. Viime vuonna se nousi keskimäärin kolme prosenttia, mutta nousu vaihteli suuresti valtionhallinnon 2,0 prosentista yksityisen sektorin 2,7 prosenttiin ja edelleen hyvinvointialueiden 6,1 prosenttiin.

Työn tuottavuuden kasvu on ollut hyvin heikkoa jo vuodesta 2018 lähtien. Kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta ansioiden ja tuottavuuden kehityksen on oltava tasapainossa.

Lataa Avaa

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky heikkenee tänä vuonna 0,7 prosenttia viime vuodesta ja vahvistuu 0,2 prosenttia ensi vuonna. Kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen hyvä, mutta muita maita heikompi vaihtosuhdekehitys rasittaa kokonaiskuvaa.

Mittaamme kustannuskilpailukykyä ensisijaisesti nimellisten yksikkötyökustannusten kehityksellä kilpailijamaissa verrattuna Suomeen. Vertailussa on käytetty tätä Etlan uutta kevään ennustetta Suomelle ja Euroopan komission marraskuussa julkaisemia ennusteita muille maille. Kilpailukykyä seurataan seikkaperäisemmin Etlan Erikoisartikkelit-sarjassa.