Tavaraviennin kasvu hidastuu, ja tuonti piristyy. Vaihtosuhde heikkenee. Tämän seurauksena vaihtotaseen ylijäämä sulaa tänä vuonna tasapainoon.

Tavaraviennin määrä kasvoi viime vuonna yli viisi prosenttia ja sen arvo neljä prosenttia edellisvuodesta. Viennillä meni hyvin, mutta tuo luku antaa liian myönteisen kuvan kehitystrendistä.

Vuoden 2024 vientiä supistivat satamalakko ja Nesteen Porvoon jalostamon huoltoseisokki, eikä silloin viety suurta Icon-luokan risteilyalusta. Viennin vertailutaso oli siten matalahko. Näiden kumoutuneiden tekijöiden positiivinen vaikutus viennin arvoon oli viime vuonna Tullin vientitilastojen perusteella arviolta 2,5 miljardia euroa, eli jopa 3,4 prosenttia edellisvuoden viennistä. Toiseen suuntaan kuitenkin vaikutti Yhdysvaltojen tuontitullien nostaminen. Laivatoimitus pois lukien viennin arvo Yhdysvaltoihin väheni noin miljardilla eurolla vuodesta 2024. Merkittävin syy tähän olivat tulleihin liittynyt epävarmuus ja tullien nostaminen, joskin muillakin tekijöillä saattoi olla vaikutusta. Tämä miljardi euroa alensi koko tavaraviennin arvoa kaavamaisesti 1,4 prosenttia. Kun Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo nousi viime vuonna 3,1 prosenttia, em. tekijöistä ”oikaistu” tavaraviennin arvon kasvu olisi ollut vain noin 1,1 prosenttia, ja Tilastokeskuksen vientihintaindeksin kanssa viennin määrän kasvu noin 2,1 prosenttia.

Lataa Avaa

Palvelujen viennin määrä puolestaan supistui viime vuonna vajaan prosentin. Palvelujen vienti heittelehtii enemmän kuin tavaroiden, mutta on kasvanut pitkällä aikavälillä keskimäärin paljon ripeämmin.

Tänä vuonna tavaraviennin kasvu hidastuu aiempaa korkeamman vertailutason vuoksi. Siihen vaikuttavista ulkoisista tekijöistä voidaan erityisesti mainita Yhdysvaltojen tavaratuonnin ennustettu supistuminen tuontitullien seurauksena. Tullitasoon liittyy kuitenkin edelleen epävarmuutta, mikä itsessään voi vähentää vientiä. Suomen kustannuskilpailukyky on hyvä ja se tukee viennin tasoa, mutta vientikysyntä on viime vuotta heikompaa. Toisaalta tiedot tehdasteollisuuden uusien tilausten kehityksestä vuoden vaihteessa olivat myönteisiä erityisesti metalliteollisuuden osalta. Ennusteemme mukaan tavaraviennin määrä kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia. Negatiivisena riskinä on kuitenkin helmikuussa alkanut sota Persianlahdella. Sotatoimialue ei ole Suomen viennin kannalta suoraan tärkeä. Vaikutus voikin tulla ensisijaisesti kohonneiden energiahintojen alentaman vientikysynnän kautta.

Palveluviennin kehitystä on vaikeampi ennakoida, mutta arvioimme sen piristyvän heikon viime vuoden jälkeen reilun kahden prosentin kasvuun. Kokonaisvienti kasvaisi siten vajaat kaksi prosenttia viime vuodesta.

Lataa Avaa

Lataa Avaa

Vuonna 2027 tavaraviennin 1,8 prosentin kasvua tukee vientikysynnän yleinen vahvistuminen. Tässä on painotettu Suomen vientimaajakaumalla IMF:n lokakuun 2025 ennusteita. Kanadaan toimitettava jäänmurtaja tukee vientiä. Toisaalta olemme olettaneet tälle vuodelle julkisuudessa olevien tietojen pohjalta Nesteen seuraavan huoltoseisokin, joka vaikuttaa myös tuontiin.

Vuonna 2028 tavaraviennin kasvu on vielä selvästi tätä ripeämpää, koska tällöin toimitetaan nykytietojen mukaan kolme jäänmurtajaa Yhdysvaltoihin. Suurten alusten toimitushetki heiluttaa vientilukuja, mutta toisaalta ei bkt:ta, koska rakennusvaiheessa alukseen sitoutunut arvonlisäys kertyy kansantalouden tilinpidon varastoihin, jotka purkautuvat vientihetkellä.

Lataa Avaa

Heikosta kotimaisesta kulutus- ja investointikysynnästä huolimatta tavaratuonti kasvoi viime vuonna 3,3 prosenttia. Vienti kehittyi kuitenkin suosiollisemmin kuin tuonti sekä tavaroissa että palveluissa. Nettovienti tuki siten talouskasvua kolmatta vuotta peräjälkeen. Tilanne muuttuu tänä vuonna sekä ennustetun kotimaisen kysynnän vahvistumisen että F-35-hävittäjähankintojen myötä. Jälkimmäiset näkyvät tilinpidossa julkisina investointeina, mutta myös tavaratuontina niin, ettei niillä ole vaikutusta bkt:n kasvuun. Hävittäjät toimitetaan nykytietojen mukaan vuosina 2026–2030, ja olemme tehneet julkisuudessa olevien tietojen pohjalta oletuksen niiden saapumistahdista maahan. Koneiden kokonaisarvo on niin suuri, että se heiluttaa tuontia. Nettovienti vaikuttaa talouskasvuun ennusteemme mukaan negatiivisesti koko ennustejakson ajan.

Vuoden 2026 alkuun on kasautunut epävarmuutta sekä Yhdysvaltojen ailahtelevan tullipolitiikan että Persianlahden sotatilan vuoksi. Viennin kannalta on tärkeää yrittää löytää uusia vientimarkkinoita, mitä EU:n solmimat merkittävät uudet vapaakauppasopimukset ajan myötä edistävät, sekä pitää kiinni hyvästä kustannuskilpailukyvystä (ks. Hinnat ja kustannukset -osio).

Lataa Avaa

Palvelujen ulkomaankauppa kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna noin kaksi prosenttia ja sitten kolmen prosentin tahtia. Viime vuosina merkittävin palveluviennin kasvu on tullut tutkimus- ja kehityspalveluiden sekä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluiden viennistä, kun aiemmin kasvua oli televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluissa. Ennusteen mukaan palvelujen viennin määrä kasvaa aiempaa hitaammin.

Lataa Avaa

Energiaraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu vuoden 2026 alussa nostaa myös ulkomaankaupan hintoja sekä tavara- että palvelukaupassa. Oletuksemme kuitenkin on, että häiriö on selvästi pienempi kuin kesällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tilanne vaikuttaa lähinnä alkuvuoden hintoihin, ja nousu menee ohi vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna energiaraaka-aineiden hinnat siten jo laskisivat nykyisestä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta vaihtosuhde, eli vienti- ja tuontihintojen suhde, heikkenee selvästi tänä vuonna ja paranee hieman ensi vuonna.

Vaihtotaseen huomattava ja poikkeuksellinen ylijäämä viime vuonna sulaa tänä vuonna ennusteemme mukaan kokonaan tavaratuonnin voimakkaan kasvun ja vaihtosuhteen heikkenemisen seurauksena. Hävittäjätoimitusten tarkan ajoittumisen osalta on kuitenkin epävarmuutta. Vuosina 2027–2028 vaihtotase on lähellä tasapainoa, mutta hieman alijäämäinen.