Euroalueen talous kasvoi viime vuonna odotuksia vahvemmin, 1,4 prosenttia. Tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan 1,3 prosenttia, ja kasvu kiihtyy hieman vuosina 2027–2028. Kuluvan vuoden kasvua on supistettu hieman Iranin sodan nostamien energian hintojen takia. Toistaiseksi nousu vaikuttaa ohimenevältä, ja siksi EKP:lta ei odoteta reaktiota. Julkiset investoinnit infraan ja puolustukseen piristävät euroalueen taloutta ennusteperiodilla vähän.

Maailmantalous kasvoi viime vuonna noin 3,2 prosenttia, ja arvioimme, että kasvu on samaa luokkaa ennusteperiodilla. Viime vuoden alun kasvuodotukset olivat selvästi toteutunutta alemmat. USA:n uhkaamat suuret tullit toteutuivat suurelta osin aluksi esitettyä pienempinä, kun USA:n kanssa päästiin sopuun muista ehdoista. Näin maailmankauppa heikkeni aluksi pelättyä vähemmän. Nyttemmin USA:n korkein oikeus linjasi, että USA:n harjoittama tullipolitiikka on lainvastaista. Trumpin hallinto asetti aiempien tullien tilalle kaikille maille 10 prosentin lisätullin vedoten eri lakipykälään. Nämä tullit voisi nostaa korkeintaan 15 prosenttiin, ja tullit ovat maksimissaan voimassa 150 päivää ilman kongressin päätöstä jatkosta. USA:n hallinto etsiikin nyt muita tapoja korvata aiemmat tullit.

Lataa Avaa

Globaali kauppasota siis jatkuu, ja maailmankauppaa jäytävä epävarmuus ei hälvene. Uutena epävarmuutta lisäävänä tekijänä on Iranin sota, joka vaikuttaa merkittävästi energian hintoihin. Ukrainan sodan aiheuttamasta energian hintojen noususta jäädään oletettavasti kauas, mutta Hormuzinsalmen ollessa pitkään liikennöimätön, vaikutukset maailmantalouteen ja erityisesti euroalueeseen voivat olla merkittäviä.

Markkinoiden hermoilusta huolimatta EKP ei oletettavasti reagoi energian hintojen nousuun ennen kuin se arvioi, että hintojen nousu ei ole ohimenevää vaan alkaa leviämään muihinkin hintoihin, esimerkiksi palkkavaateiden kasvaessa, ja sitä kautta saa pitkänaikavälin inflaatio-odotukset nousemaan. Korkeat energian hinnat hidastaisivat myös itsessään euroalueen taloutta, koska esimerkiksi edellisestä kaasun hintapiikistä toipuva Saksan teollisuus voi ajautua uudelleen vaikeuksiin.

Taulukko: ETLA S26.1/k06t

Kansainvälisen talouden ennusteita

	2023	2024	2025	2026E	2027E	2028E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma	3,4	3,3	3,2	3,0	3,3	3,3
Yhdysvallat	2,9	2,8	2,0	2,2	2,0	2,0
Euroalue	1,0	0,9	1,5	1,3	1,6	1,6
Saksa	-0,7	-0,5	0,3	1,0	1,6	1,5
Ruotsi	0,0	0,8	1,6	2,3	2,2	2,0
Kiina	5,4	5,0	5,0	4,3	4,0	4,0
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko	5,2	5,3	4,4	3,5	3,1	3,1
EKP ohjauskorko	4,0	3,0	2,0	2,0	2,0	2,1
Euribor 12 kk	3,9	3,3	2,2	2,3	2,2	2,4
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio	5,4	2,4	2,1	2,3	2,0	2,0
Työttömyysaste	6,6	6,4	6,4	6,1	6,0	5,9
Keskeisiä valuuttakursseja1
Dollari / Euro	1,08	1,08	1,13	1,17	1,16	1,15
Ruotsin kruunu / Euro	11,48	11,43	11,07	10,80	11,00	11,20
1 Vuosikeskiarvo.
Lähteet: OECD, Eurostat, EKP, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Nato-maiden sovittua puolustusmenojen nostosta kesällä 2025 useat EU-maat aikovat tehdä merkittäviä puolustushankintoja. Esimerkiksi Saksa on investoimassa massiivisesti infraan ja aseisiin nyt, kun maassa päätettiin, että puolustus- ja inframenot voivat ohittaa Saksan velkajarrun. Näiden julkisten investointien vaikutus EU:n kasvuun on oletettavasti kuitenkin vain kohtalainen. EU:n työttömyysaste on jo nyt matala, joten rajallinen kapasiteetti syrjäyttänee muuta tuotantoa. Lisäksi massiiviset julkiset investoinnit lisäävät inflaatiopainetta ja oletettavasti kasvattavat myös tuontia.

Rauhanneuvotteluja, jotka päättäisivät Ukrainan sodan, on käyty, mutta näyttäisi siltä, että sota ei ole loppumassa lähiaikoina. Lopputulema voi vaikuttaa EU:n ja euroalueen talouteen. Riittävien turvatakuiden vallitessa Ukrainan jälleenrakentaminen, tuotannolliset investoinnit Ukrainaan ja yleisemmin, kauppa Ukrainan kanssa voivat piristää EU:n talouskasvua.

Maailman myllerrys ei pysäytä Suomen vientikysynnän kasvua

Viime vuonna erityisesti USA:n talous yllätti myönteisesti ja kasvoi noin kaksi prosenttia. Kasvu näyttäisi jatkuvan voimallisena myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä esimerkiksi Atlanta Fedin nowcast-mallin mukaan. Iranin sodan alkamisen jälkeen taantuman todennäköisyys on kuitenkin kasvanut, ja vaikka USA on energian nettoviejä, pitkään korkealla pysyvät öljyn ja kaasun hinnat oletettavasti hidastavat myös USA:n taloutta. Inflaatio-odotukset seuraavalle viidelle vuodelle ovat nousseet jonkin verran sodan alkamisen jälkeen, mutta eivät dramaattisesti. Ennustamme USA:n talouden kasvavan tänä vuonna hieman yli kaksi prosenttia ja ensi vuonna kahden prosentin vauhdilla.

Euroalueen talous yllätti ja kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia. Kasvuasteet eri jäsenmaiden välillä erosivat kuitenkin merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi Italia, Ranska ja Saksa kasvoivat koko aluetta selvästi hitaammin, kun taas esimerkiksi Espanjassa kasvu oli huomattavasti keskimääräistä vauhdikkaampaa. Ennustamme, että euroalue kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,6 prosentin vauhdissa vuosina 2027–2028. Ennustetta tälle vuodelle on laskettu hieman Iranin sodan nostamien energian hintojen vuoksi. Myös euroalueen inflaatioennustetta tälle vuodelle on nostettu hieman, mutta ennusteemme mukaan energian hintojen nousulla ei ole vaikutusta inflaatioon pidemmällä aikavälillä.

Lataa Avaa

EKP ei ole laskenut ohjauskorkoja viime kesän jälkeen, ja arviomme mukaan ohjauskorkoja ei enää lasketa lisää, vaan odotamme vuodelle 2027 yhtä koronnostoa. Fed laski viime vuoden toisella puoliskolla ohjauskorkoaan kolmesti 0,25 prosenttiyksikköä. Fedin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan vielä, jonka jälkeen korko asettuisi 3,1 prosenttiin.

Kiinan talouden odotetaan kasvavan 4,3 prosenttia tänä vuonna ja kasvun odotetaan hieman hidastuvan seuraavina vuosina. Japanin talouden odotetaan kasvavan vajaan prosentin vauhdissa. Intian talouden kasvun odotetaan olevan ennusteperiodilla 6 prosenttia. Iranin sodan on arvioitu hidastavan Aasian talouksien kasvua hieman.

Viime vuonna Saksan talous pinnisti juuri ja juuri kasvuun. Odotamme, että tänä vuonna Saksan talous kasvaa jo selvemmin, mutta energian hintojen nousu heikentää Saksan teollisuustuotantoa. Ranskan sekä Italian talouksien odotamme kasvavan tänä vuonna vajaan prosentin vauhdissa. Ruotsilta odotamme runsaan kahden prosentin ja Britannialta noin prosentin kasvua tänä vuonna. Baltian maiden ja erityisesti Liettuan odotetaan kasvavan tänä vuonna selkeästi. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä (kauppakumppanien tuonnin kehitys painotettuna vientiosuuksilla) kasvaa tänä vuonna, joskin vähän viime vuotta hitaammin. Vientikysynnän kasvu kiihtyy vuosina 2027 ja 2028.