Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat keskimäärin 3,6 prosenttia vuosien 2025–2029 aikana, ennustaa Etla tuoreessa päästöennusteessaan (Etla Erikoisartikkeli 15). Päästöjen aleneminen on hieman hidastunut 2020-luvun alusta, mikä oli poikkeusaikaa.

Merkittävin osa kokonaispäästöjen vähenemisestä on kertynyt energiahuollosta, jossa on vähennetty voimallisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja tilalle on noussut tuuli- ja ydinvoimaa. Lisäksi kivihiilen käyttö päättyi tänä vuonna kokonaan, ja myös turpeen käyttö on vähentynyt selvästi. Energiahuolto on ollut aiemmin Suomen päästösyöppö, mutta nyt suurimmiksi päästöjen lähteiksi ovat nousseet liikenne ja maatalous, sillä niiden päästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin energiahuollon.

Kasvihuonekaasujen päästökehitys on Suomessa kuitenkin ristiriitaista. Samalla kun kokonaispäästöt ovat vähentyneet, ovat maankäyttösektorin päästöt päinvastoin kasvaneet. Viime vuonna Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 2,3 miljoonaa tonnia eli 5,6 prosenttia – mutta kun mukaan laskuihin otetaan mukaan maankäyttösektori, päästöt alenivatkin vain 1,4 prosenttia.

– Energiahuollon päästöjen aleneminen jatkuu ennusteemme mukaan tulevina vuosina, ja liikenteenkin päästöt laskevat päästökaupan laajenemisen myötä suuremmassa määrin viimeistään 2030-luvulla. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen esteenä on tällä hetkellä maankäyttösektori, joka on muuttunut merkittävästä hiilinielusta päästölähteeksi. Tähän ei näytä olevan tulossa muutosta lähivuosina, toteaa Etlan ennusteen laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Kasvaneet hakkuut selittävät päästölähdettä

Maankäyttösektorin muuttuminen hiilinielusta päästölähteeksi selittyy pitkälti hakkuiden kasvulla: erityisesti raakapuun käyttö energiahuollossa on lisääntynyt. Toisaalta ilmaston lämpeneminen lisää itsessään maaperän päästöjä, eikä Suomi voi itse siihen vaikuttaa. Tämä tulisi Kaitilan mukaan myös huomioida päästöjen tilastoinnissa.

– Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet hienosti kolmanneksella. Mutta kun maankäyttösektori otetaan huomioon, kokonaispäästöt ovat päinvastoin kasvaneet ja etäännymme asetetusta hiilineutraalisuustavoitteesta. Tähän kiteytyy tilanteen mahdottomuus. Maankäyttösektorikin olisi ehkä hyvä saada jonkinlaisen päästökaupan piiriin nielujen vahvistamiseksi, Kaitila pohtii.

Maankäyttösektorin hiilinielujen tulisi laskennallisesti vahvistua 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa, jotta Suomi saavuttaisi hiilineutraalisuustavoitteensa. Sen sijaan Etla ennustaa, että sektorin päästöt jatkavat yhä kasvuaan – kuluvan vuoden tammi-elokuussakin hakkuut kasvoivat viisi prosenttia vuodentakaisesta.

Etlan päästöennuste perustuu Etlan uusimpaan toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen sekä tuotannon päästöintensiivisyyden historialliseen kehitykseen ja arvioihin sen tulevasta kehityksestä eri toimialoilla. Etla julkaisee uuden toimialakohtaisen ennusteensa 5. marraskuuta 2025.