• Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia. Ensi vuonna Suomen bkt kasvaa 1,4 prosenttia.
• Suomen vientikysyntä kasvaa tänä vuonna kauppasodasta huolimatta. Tavarakaupan ylijäämä kasvaa silti osittain poikkeustekijöiden vuoksi ja pienenee ensi vuodesta alkaen. Samalla vaihtotaseen poikkeuksellinen ylijäämä alkaa sulaa.
• Investoinnit kääntyivät alkuvuonna kasvuun. Julkiset investoinnit jatkavat voimakkaassa kasvussa, kun taas yksityisten investointien kasvu on maltillista.
• Yksityisen kulutuksen virkoamiselle on edellytykset. Kuluttajien luottamus on kuitenkin alamaissa, ja vuositasolla elpyminen siirtyy taas ensi vuoteen.
• Ennusteen riskit liittyvät tullien vaikutuksiin. Kotitalouksien kulutus voi puolestaan yllättää positiivisesti.
• Työttömyysaste nousee tänä vuonna 9,3 prosenttiin ja laskee ensi vuonna 8,8 prosenttiin.
• Kansallisen ja EU-yhdenmukaistetun inflaation välillä on tänä vuonna suuri ero. Korkokehityksen tasaantuessa tämä ero poistuu ensi vuoden lopulla.
• Julkinen alijäämä ei ehdi laskea 3 prosentin alapuolelle suhteessa bkt:hen vuoteen 2027 tultaessa, jolloin velkasuhde saavuttaa 88 prosenttia.

Suomen taloudessa on ristiriita. Talous kääntyi suhdannekuopan pohjalta kasvuun viime vuoden alussa. Tilastotarkistuksessa selvisi, että talous kasvoikin vajaan puoli prosenttia viime vuonna. Kahden heikon vuoden jälkeen kasvun edellytykset ovat sittemmin vain vahvistuneet. Silti kasvu-uraan näyttää tämän vuoden puolella tulleen katkos – melko yllättäen. Siksi olemme tarkistaneet kuluvan vuoden kasvuennustettamme alaspäin 0,8 prosenttiin.

Suhdannekäänteen edellytykset ovat kyllä yhä olemassa. Kansainvälistä kauppaa varjostanut epävarmuus on toistaiseksi väistynyt, kun Yhdysvallat ja EU pääsivät sopuun tulleista. Yhdysvaltojen tullipolitiikan pahimmat skenaariot eivät ole toteutuneet, ja maailmantalous jatkaa kolmen prosentin kasvussa. Erityisesti kehittyvät maat pitävät vetoa yllä, mutta myös Yhdysvaltojen talous pysyy tukevassa kasvussa tulleista huolimatta. Euroalueella kasvu pysyy vakaana, noin puolessatoista prosentissa. Suurten eurooppalaisten maiden massiiviset panostukset puolustukseen ja infrastruktuuriin voivat vahvistaa hyvää kehitystä myös odotettua enemmän. Suomen vienti hyötyy kauppakumppaneiden talouksien piristymisestä, mikä tukee teollisuutta ja työllisyyttä.

Ulkomaankauppa ei kuitenkaan kertaheitolla käännä Suomen taloutta kasvuun. Vaikka viennin kehitys on tänä vuonna vahvaa, on taustalla pääasiassa kertaluonteisia tekijöitä, kuten risteilyalusten toimituksia. Tavaravienti kasvaa yli neljä prosenttia, kun taas palveluvienti hieman hiipuu.

Bruttokansantuotteen kannalta merkitystä on kuitenkin nettoviennillä eli viennin ja tuonnin erotuksella. Tuonti on toistaiseksi pysynyt vaisuna heikon kotimaisen kysynnän vuoksi, mutta ensi vuonna tilanne muuttuu. Kulutuksen ja investointien elpyminen sekä hävittäjätoimitusten käynnistyminen lisäävät tuontia selvästi. Näin vaihtotaseen tämänvuotinen ylijäämä alkaa pienentyä ja painuu vuoteen 2027 tultaessa lähelle nollaa. Nettoviennistä ei siten ole talouskasvun kiihdyttäjäksi lähivuosina. Siksi ennustamme ensi vuoden talouskasvun yltävän vain melko maltilliseen 1,4 prosenttiin.

Hyvä uutinen on se, että investoinnit ovat kääntyneet kasvuun kahden laskuvuoden jälkeen. Tänä vuonna ne lisääntyvät noin 2,5 prosenttia ja ensi vuonna lähes kuusi. Julkinen sektori vauhdittaa kehitystä panostamalla useana vuotena tutkimukseen, kehitykseen ja infraan. Suuret puolustushankinnat nostavat kokonaisuutta. Julkisen talouden sopeuttaminen herättää monissa huolen siitä, että kasvulle tärkeistä investoinneista leikataan. Nyt näin ei ole tapahtumassa, vaan julkiset investoinnit pysyvät korkealla tasolla. Rakentaminen toipuu kuopan pohjalta, mutta ei yllä edellisten vuosien huipuille. Kone- ja laitehankinnat kasvavat varovaisesti, ja vihreät investoinnit voivat toteutuessaan tuoda merkittävän lisän.

Kuluttajat varovaisia, vaikka ostovoima vahvistunut

Kuluttajien kannalta myönteistä on se, että kotimaassa hinnat nousevat vain vähän. Tänä vuonna inflaatio jää lähes nollaan, kun korkojen lasku keventää asumis- ja lainakuluja. Ensi vuonna vauhti kiihtyy hieman yli prosenttiin, mutta pidemmällä aikavälillä inflaatio asettuu noin kahteen prosenttiin. Tämä pitää kotitalouksien ostovoiman hyvällä tasolla. Palkat nousevat kolmen prosentin tuntumassa, ja Suomen kustannuskilpailukyky säilyy kansainvälisesti hyvänä. Korkea inflaatio ei kuitenkaan näytä poistuneen kansalaisten mielistä.

Lataa Avaa

Kotitalouksien kulutus onkin kuluvan vuoden heikoin lenkki. Yksityinen kulutus vähenee kolmatta vuotta peräkkäin ja painuu vuoden 2018 tasolle, vaikka ostovoima on vahvistunut. Epävarmuus työpaikoista, säästötoimista ja kansainvälisistä kriiseistä on pitänyt kotitaloudet varovaisina. Monet ovat lisänneet säästämistään, mikä näkyy kulutuksen supistumisena.

Ensi vuonna on kuitenkin odotettavissa käänne: työllisyys ja palkkasumma vahvistuvat, korot pysyvät alhaalla ja säästöjä on kertynyt. Tämä antaa kulutukselle kasvupohjaa – jopa ennustettua enemmän. Erityisesti kestokulutustavaroiden kysyntä, kuten autojen ja kodinkoneiden hankinnat, lähtee pikkuhiljaa uudelleen kasvuun. Palvelujen kysyntä kasvaa tasaisesti.

Työmarkkinat pysyivät vielä alkuvuonna kohmeisina: työllisten määrä väheni ja työttömyys kasvoi, etenkin palvelualoilla. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna 9,3 prosenttiin, mutta ensi vuonna sen odotetaan kääntyvän taas laskuun. Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut nousuaan, vaikka lomautuksia on vähemmän kuin viime vuonna. Työtunnit vähenevät tänä vuonna prosentin, mutta alkavat kasvaa jälleen 2026–2027, jolloin talouden elpyminen ja hallituksen työmarkkinatoimet tukevat työllisyyttä.

Sopeutettavaa riittää tulevillekin hallituksille

Tulevasta suhdannekäänteestä ja elpyvästä talouskasvusta huolimatta julkinen talous pysyy suurena huolenaiheena. Hallituksen sopeutustoimet näkyivät jo alkuvuoden tilastoissa julkisten kulutusmenojen vähenemisenä. Monet eri hallinnonalojen menoleikkauksista ovat kohdistuneet juuri julkisiin kulutusmenoihin. Julkisen kulutuksen kasvu on tyypillisesti ollut bkt:n kasvua tukevaa, mutta nyt tilanne on toinen.

Valtion ja paikallishallinnon yhteenlasketun alijäämän odotetaan silti pysyvän yli 10 miljardissa eurossa eli yli neljässä prosentissa suhteessa talouden kokoon myös lähivuosina. Velka kasvaa nopeasti ja nousee 88 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2027 mennessä.

Taulukko: ETLA S25.2/y01t

Suomen huoltotase

	Arvo, mrd. e2	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä	2024	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bruttokansantuote markkinahintaan	276,0	-0,9	0,4	0,8	1,4	1,2
Tuonti	114,4	-6,7	-1,0	0,1	3,2	3,1
Tavarat	70,6	-12,0	-3,3	1,1	3,4	2,9
Palvelut	43,8	5,4	3,2	-1,6	2,8	3,5
Kokonaistarjonta	390,4	-2,7	0,0	0,6	1,9	1,7
Vienti	115,6	-0,4	1,7	1,7	1,9	2,4
Tavarat	76,8	0,3	-2,9	4,2	1,4	1,7
Palvelut	38,8	-2,4	12,9	-3,1	3,0	3,8
Investoinnit	60,7	-7,4	-5,0	2,5	5,7	3,3
Yksityiset	48,6	-8,3	-7,7	1,9	4,4	4,7
Julkiset	12,1	-3,1	7,7	4,8	10,7	-1,7
Kulutus	213,1	1,2	0,3	-0,6	0,8	0,9
Yksityinen	141,2	0,0	-0,4	-0,5	1,3	1,5
Julkinen	71,9	3,9	1,7	-0,9	-0,3	-0,3
Varastojen muutos1	1,0	-3,1	0,2	0,0	0,0	0,0
Kokonaiskysyntä	390,4	-2,7	0,0	0,6	1,9	1,7
Kotimainen kysyntä	274,8	-3,6	-0,7	0,0	1,8	1,4
Julkinen kysyntä	84,0	2,9	2,5	-0,1	1,3	-0,5
		Hinnan muutos edellisestä vuodesta, %
Huoltotase-erä		2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bruttokansantuote		3,5	0,7	0,8	1,9	2,2
Tuonti		-2,7	-1,0	-1,0	0,1	0,3
Vienti		-4,8	-2,7	-0,7	-0,2	0,1
Investoinnit		4,8	0,3	-0,8	2,0	2,0
Kulutus		4,5	1,0	1,9	2,0	2,4
1 Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2 Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Investointien lisäksi myös muut suuret julkiset menoerät kuten eläkkeet, palkkamenot ja korkomenot kasvavat yhä. Monivuotisen investointiohjelman lisäksi hallitus on sitoutunut lisäämään panostuksia puolustukseen sekä tutkimus- ja kehitysmenoihin. Vaikka erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistetut menot vahvistavat talouden kasvupohjaa pitkällä aikavälillä, lisäävät ne lyhyellä aikavälillä menoja ja velkaantumista. Sopeutustarve säilyy siten suurena myös tuleville hallituksille.

Lataa Avaa

Taulukko: ETLA S25.2/y02t

Eräitä keskeisiä ennusteita

	2022	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Kuluttajahintainflaatio, %	7,1	6,3	1,6	0,4	1,2	1,9
Ansiotason muutos, %	2,4	4,3	3,1	2,8	3,1	2,8
Työn tuottavuus, %	-1,7	-1,0	1,3	1,6	0,5	0,8
Työttömyysaste, %	6,8	7,2	8,4	9,3	8,8	8,3
Työllisyysaste, %	78,1	77,8	76,7	75,9	76,4	76,7
Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, %1	-0,6	-0,2	4,5	1,3	-0,2	–
Vientikysyntä, %	3,7	-2,4	0,5	1,4	2,2	2,6
Vaihtotaseen jäämä, % bkt:sta	-2,4	-0,8	0,0	0,9	0,3	0,0
Teollisuustuotanto (tuotos), %	1,3	-5,2	-0,7	1,6	1,4	1,1
Julkinen rahoitusasema, % bkt:sta	-0,2	-2,9	-4,5	-4,0	-3,5	-3,3
Julkinen velka, % bkt:sta	74,0	77,1	84,1	85,6	87,1	88,0
Euribor 12 kk, %	1,1	3,9	3,3	2,1	1,9	2,0
Euroalueen bkt, %	3,6	1,2	0,9	1,4	1,5	1,6
Euroalueen kuluttajahintainflaatio, %2	8,4	5,4	2,4	2,0	2,0	2,0
1 Nimelliset yksikkötyökustannukset kilpailijamaissa suhteessa Suomeen.
2 Yhdenmukaistettu indeksi.
Lähteet: AMECO (Euroopan komissio), Eurostat, European Money Markets Institute (EMMI), OECD, IMF, China National Bureau of Statistics (NBS), Tilastokeskus, Tulli, Etla.