Yksityisen kulutuksen virkoamiselle on edellytykset. Kuluttajien luottamus on kuitenkin alamaissa, ja vuositasolla elpyminen siirtyy taas ensi vuoteen.

Yksityisen kulutuksen määrä on supistumassa kolmatta vuotta peräjälkeen ja on tänä vuonna jäämässä vuoden 2018 tasolle. Kotitalouksien koko käytettävissä oleva yhteenlaskettu reaalitulo – eli ostovoima – on kuitenkin kasvanut kunakin kolmena vuonna, samoin kuin reaalinen palkkasummakin. Mutta muun muassa epävarmuus työmarkkinoiden kehityksestä ja hallituksen säästötoimenpiteistä – sekä ajoittain ehkä myös huoli geopoliittisten tapahtumien vaikutuksista talouteen – ovat heikentäneet luottamusta ja lisänneet säästämistä enemmän kuin aiemmin korkeiden korkojen aikana. Siten kulutuksen kasvustartti on viivästynyt.

Edellytykset yksityisen kulutuksen elpymiselle ovat kuitenkin olemassa. Kansantalouden tasolla kotitalouksien kulutuksen vahvistumista tukevat ostovoiman kasvu, korkotason aleneminen, säästöjen kertyminen ja matala inflaatio.

Lataa Avaa

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus alenee kuitenkin tänä vuonna keskimäärin puoli prosenttia viime vuodesta. Huonoon lukuun vaikuttaa se, että viime vuodelta kertyy iso –0,9 prosenttiyksikön kasvukontribuutio. Eli jos kulutus jäisi viime vuoden lopun tasolle, se alenisi keskimäärin noin paljon tänä vuonna. Siten ennusteessa on supistumisesta huolimatta odotuksena, että kulutus vahvistuu hieman vuoden mittaan. Riski heikommastakin kehityksestä on olemassa.

Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvaa kokonaisuutena ottaen tänä vuonna 1,3 prosenttia. Palkkasumman osalta kasvu on kuitenkin hieman maltillisempaa, noin 0,8 prosenttia. Merkittävä osuus ostovoiman kehityksestä selittyy netto-omaisuustulojen kasvulla. Niissä säästämisalttius on korkeampi kuin palkkatuloissa, mikä puolestaan osaltaan selittää säästämisasteen nousua. Lisäksi nettotulonsiirrot kotitalouksilta julkisyhteisöille kasvavat selvästi läpi ennustevuosien, mikä rajoittaa kulutuksen kasvua.

Taulukko: ETLA S25.2/c02t

Yksityiset kulutusmenot

	Arvo, mrd.e	Määrän muutos edellisestä vuodesta, %
Kulutuserä	2024	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Yksityiset kulutusmenot	141,2	0,0	-0,4	-0,5	1,3	1,5
Kestävät kulutustavarat	9,7	-2,8	-2,4	-0,5	1,2	2,5
Puolikestävät tavarat	10,3	-3,1	-1,1	0,4	1,0	1,5
Lyhytikäiset tavarat	40,2	-1,7	-0,6	-1,0	0,7	0,5
Palvelut	75,3	1,7	-0,2	-0,3	1,6	2,0
Muut1	5,7	-5,0	1,8	-1,1	0,9	-0,5
1 Kotitalouksien nettokulutusmenot ulkomailla sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Ensi vuonna työllisyyden ja tehtyjen työtuntien määrän kasvu tukee palkkasumman kehitystä ja luottamusta talouteen, mikä kääntää myös yksityisen kulutuksen kasvuun. Samalla säästämisaste alkaa alentua.

Yksityisen kulutuksen hinnat (deflaattori) nousevat ennusteen mukaan tänä vuonna 1,6 prosenttia, eli puolisen prosenttiyksikköä nopeammin kuin viime vuonna. Lähivuosina tahti on 1,5–2 prosenttia vuodessa. Palvelujen hintojen nousu on 1,5–2 prosenttia vuodessa, kestokulutus- ja puolikestävien tavaroiden yhden prosentin ympärillä – jälkimmäinen kiihtyvällä uralla – sekä lyhytikäisten tavaroiden hintojen nousu energian painamana vain hieman positiivinen tänä vuonna mutta noin kaksi prosenttia vuosina 2026–2027.

Taulukko: ETLA S25.2/c01t

Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot, ostovoima ja säästäminen

	Arvo, mrd. e	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tuloerä	2024	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Palkat	112,2	5,1	1,9	2,4	3,6	3,6
Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut	21,5	4,9	-3,3	5,3	3,6	3,6
Toimintaylijäämä	9,5	-2,0	5,6	1,9	2,2	2,4
Sekatulo	8,9	-2,5	4,4	2,0	1,1	1,5
Omaisuustulot, netto	10,3	-3,8	-3,5	13,5	-8,8	-3,0
Tulonsiirrot kotitalouksille	60,1	6,4	4,5	1,7	0,9	1,7
Tulonsiirrot julkiselle sektorille	74,7	3,4	-0,1	3,2	2,5	3,0
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot	147,8	4,8	3,1	2,8	1,9	2,5
Yksityisen kulutuksen hinta		4,3	1,0	1,6	1,6	1,8
Reaalinen ostovoima1		0,5	2,1	1,3	0,3	0,6
Säästämisaste2		2,0	4,3	6,0	5,1	4,3
1 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.
2 Säästämisaste: kotitaloudet ja niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Säästämisaste on säästöjen osuus käytettävissä olevista tuloista.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kulutuksen kestävyysluokista kestokulutustavaroiden (mm. autot, huonekalut, tietokoneet ja puhelimet) kysynnän määrä supistuu nyt neljättä vuotta peräjälkeen. Ennusteemme mukaan kysyntä kääntyy noin prosentin kasvuun ensi vuonna. Kasvutahti jää kuitenkin hitaammaksi kuin ennen pandemiaa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, etteivät tuotteiden hinnat ole enää samalla tavalla alentuneet kuin aikaisemmin.

Lataa Avaa

Puolikestävien tavaroiden (mm. vaatteet, autojen varaosat ja urheiluvälineet) kysynnän määrä on sekin alentunut kolmen vuoden ajan. Ennusteemme mukaan kysyntä kääntyy tänä vuonna puolen prosentin kasvuun ja piristyy hieman lisää ensi vuonna.

Lyhytikäisten tavaroiden (mm. elintarvikkeet, polttoaineet ja sähkö) kysynnän määrä ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut. Se kuitenkin alittaa tällä hetkellä pandemiaa edeltäneen tasonsa, ja odotamme sen palautuvan hitaasti. Ensi vuodesta alkaen arvioimme kysynnän määrän kasvavan puolisen prosenttia vuodessa. Tätä arviota tukee myös väestön kasvaminen, mikä vaikuttaa välttämättömyyshyödykkeiden kysyntään. Toisaalta esimerkiksi polttoaineiden kysyntä vähenee.

Lataa Avaa

Palvelujen (asuminen ja muut ostetut palvelut) kysynnän määrä on ollut pitkällä aikavälillä vakaammassa kasvussa kuin tavaroiden. Tähän vaikuttaa kuitenkin osaltaan asumiseen liittyvien palvelujen kehitys. Palvelujen kysyntä alenee tänä vuonna hieman ja kääntyy sitten kasvuun. Asumispalvelujen kysyntä kasvaa ennusteessa hitaammin kuin muiden palvelujen.