Tavarakaupan taseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna osittain poikkeustekijöiden vuoksi ja alkaa pienetä ensi vuodesta alkaen. Samalla vaihtotaseen poikkeuksellinen ylijäämä alkaa sulaa.
Nettovienti, eli viennin ja tuonnin erotus, kehittyi viime vuonna positiivisesti, kun tavaratuonti oli alamaissa heikon kotimaisen kysynnän vuoksi ja palvelujen vienti ampaisi reippaaseen kasvuun toissavuoden heikon kehityksen jälkeen. Tilannetta kuitenkin synkensi satamaliiketoimintaa keväällä 2024 haitannut lakko, joka vaikutti enemmän vientiin kuin tuontiin. Taustalla oli siis tekijöitä, jotka kokonaisuutena ottaen eivät ole erityisen myönteisiä tai pysyviä.
Nettoviennin hyvä imu jatkuu tänä vuonna, joskin hieman viimevuotista hitaampana. Kehityksen taustalla on kuitenkin edelleen poikkeustekijöitä. Tavaraviennin kasvua tukee laskennallisesti se, ettei nyt ole ollut sitä haittaavaa lakkoa. Lisäksi viime vuonna ei valmistunut suuria risteilyaluksia, jollainen on tänä vuonna jo toimitettu. Tällaisen Icon-luokan aluksen arvo on hieman yli kaksi prosenttia tavaraviennistä.
Vientiä tukee tänä vuonna hyvä kustannuskilpailukyky (ks. Hinnat ja kustannukset -osio), mutta sitä rasittavat muun muassa Saksan edelleen vaisu talouskehitys sekä Yhdysvaltojen epävarmuutta lietsonut tullipolitiikka, joka nyt näyttää asettuneen uuteen uomaan, yleiseen ja yksipuoliseen 15 prosentin tuontitulliin kaupassa Euroopan unionin kanssa. Tämä tullitaso on korkea, sillä aiemmin efektiivinen tulli oli keskimäärin parin prosentin luokkaa. Lisäksi epävarmuus ei ole kokonaan poistunut presidentti Trumpin arvaamattomuuden vuoksi. Vaikka Yhdysvaltojen kauppakumppaniyritykset esimerkiksi Suomessa todennäköisesti jonkin verran tinkivät omista katteistaan, yhdysvaltalaiset tuontiyritykset maksavat tuonnistaan tullit ja siirtävät ne lopulta enimmäkseen paikallisten kuluttajien maksettaviksi. Hintojen nousu vähentää tuontituotteiden kysyntää Yhdysvalloissa ja siten niiden tuontia. Olemme ottaneet tämän huomioon alentamalla muuten arvioitua tavaravientiä Yhdysvaltoihin noin 15 prosentilla siten, että vaikutus osuu enimmäkseen vuoteen 2025 ja osittain vuoteen 2026.
Lisäksi dollari on heikentynyt huomattavasti, mikä osaltaan painaa vientiä Yhdysvaltoihin. Koko viennin näkökulmasta efektiivinen nimellinen vaihtokurssi, joka on laskettu painottamalla valuuttakurssien kehitystä Suomen vientimaaosuuksilla, on vahvistunut Trumpin kauden alusta syyskuun alkuun mennessä pari prosenttia.
Koko tavaraviennin määrä kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna 4,2 prosenttia, mutta tavaratuonnin määrä kasvaa heikon kotimaisen kysynnän painamana vain noin prosentin. Tehdasteollisuuden uusien tilausten määrä tuottajahinnoilla deflatoituna on piristynyt tänä vuonna selvästi, ja lisäksi liikevaihto ulkomailta on kehittynyt huomattavasti paremmin kuin kotimaasta.
Palvelujen viennin määrä sen sijaan alenee ennusteemme mukaan tänä vuonna kolmisen prosenttia viime vuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Palvelujen viennissä tärkein tuoteryhmä ovat televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut, joiden viennin arvo on heilahdellut voimakkaasti tehden näin ennustamisesta haasteellista. Alkuvuosi oli kuitenkin joka tapauksessa viime vuotta heikompi. Myös palvelujen tuonnin kehitys on ollut alamaissa tänä vuonna.
Palvelujen osuus koko ulkomaankaupasta on kasvanut ajan myötä selvästi. Viime vuonna niiden osuus kokonaistuonnista oli 38 prosenttia ja viennistä 34 prosenttia. Arvioimme, että palvelujen osuus jatkaa edelleen kasvuaan. Palvelutuotteita vievät sekä teollisuus- että palvelualan yritykset.
Ensi vuonna vientimarkkinoiden odotetaan vahvistuvan lisää, mikä tukee myös Suomen vientiä. Tavaraviennin kasvu kuitenkin hidastuu kuluvan vuoden tahdista, koska ensi vuodelta puuttuvat ne tekijät, jotka kiihdyttävät kasvua tänä vuonna. Ensi vuonnakin Turun telakka on toimittamassa Icon-luokan risteilyaluksen, mutta se ei tuo kasvua kuluvasta vuodesta. Helsingin telakan jäänmurtajakauppa Kanadaan tukee viennin kehitystä, mutta toimituksen tarkempi ajankohta ei ole tiedossa.
Tavaratuonnin määrä kasvaa ensi vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien virotessa, mutta myös F-35-hävittäjätoimitusten alkamisen myötä. Siten tavaratuonti kasvaa vientiä nopeammin. Myös kokonaisuutena ottaen tuonnin määrä kasvaa ensi vuonna selvästi enemmän kuin viennin määrä. Vuonna 2027 kehitys tasapainottuu, mutta tuonti kasvaa vielä hieman enemmän kuin vienti.
Maailmanmarkkinahinnat ovat käyttäytyneet suhteellisen vakaasti viime aikoina, eikä näköpiirissä ole merkittävää maailman talouskasvun piristymistä, mikä lisäisi kysyntää ja nostaisi raaka-aineiden hintoja. Niinpä myös Suomen vienti- ja tuontihintojen kehitys on ennusteessa arvioitu maltilliseksi. Palvelukaupan hintojen nousu on keskimäärin yhden prosentin tuntumassa ja tavaroiden nollassa. Mahdolliset geopoliittiset jännitteet ja kriisit voivat ainakin väliaikaisesti nostaa raaka-aineiden hintoja, mikä vaikuttaisi myös ulkomaan tavarakaupan hintoihin. Kestävämpi vaikutus olisi kuitenkin maailman talouskasvun vahvistumisella. On myös muistettava, että raaka-aineiden tuotanto reagoi hintojen muutoksiin jollain aikaviipeellä ja tasapainottaa markkinoita.
Kokonaisuutena ottaen vaihtosuhde, eli vienti- ja tuontihintojen suhde, on ennusteessamme aavistuksen heikkenevä vuosina 2025–2027.
Ulkomaankaupan määrien ja hintojen ennustettu kehitys on sellainen, että tavarakaupan taseen ylijäämä on tänä vuonna viime vuotta suurempi ja kasvaa noin kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta supistuu ensi vuodesta alkaen pitkälti tavaratuonnin piristymisen seurauksena. Palvelukaupan taseen alijäämä on vajaat kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kun näihin lisätään tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase, eli nettoensitulo ja tulojen uudelleenjako ulkomailta, saadaan vaihtotase. Ennusteemme mukaan vaihtotaseen ylijäämä on tänä vuonna 0,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta alenee sen jälkeen nollaan ennustejakson lopulla.
Vanhempi tutkija, VTL
050 410 1012
ville.kaitila@etla.fi
Suhdannevalikko