Työmarkkinatilanne on pysynyt kohmeisena vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Työllisyys ei ole enää heikentynyt rakentamisessa ja teollisuudessa vaan osassa palvelualoista. Ennusteemme mukaan työllisyys alkaa vähitellen kohentua tänä vuonna mutta supistuu edelleen vuositasolla. Ensi vuonna työllisyys kasvaa. Samalla myös työttömyys alkaa supistua, vaikkakin hitaasti.

Työllisten määrän ennustetaan vähenevän hieman yli puoli prosenttia tänä vuonna. Alkuvuonna työllisten määrä on vähentynyt vajaan prosentin verran, mutta loppuvuodelle odotetaan pientä parannusta. Työttömien määrä on jatkanut kasvussa tänä vuonna, ja tilanteen ei odoteta helpottavan oleellisesti vielä vuoden lopulla. Vuosina 2026–2027 työllisten määrä kasvaa ja työttömien määrä vähenee.

Työttömyysaste nousi viime vuonna 8,4 prosenttiin. Ennusteemme mukaan työttömyysaste on tänä vuonna 9,3 prosenttia. Työllisiä oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 21 tuhatta vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä oli 33 tuhatta enemmän. Työttömiä on siis edelleen tullut alkuvuonna työvoiman ulkopuolelta osaksi työvoimaa, ja samalla myös työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut 5 tuhannella. Näyttäisi siltä, että alkuvuonna heikon työmarkkinatilanteen takia väestön kasvu on jatkanut valumistaan sekä työttömiin että työvoiman ulkopuolelle. Ulkomaalaisten osuus työttömistä työnhakijoista on kasvanut viime vuosina ollen nyt noin 17 prosenttia.

Lataa Avaa

Alkuvuonna työllisyys ei ole enää heikentynyt teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta työllisyys on heikennyt palvelualoilla. Selvimmin työllisten määrä on vähentynyt ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa ja julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä on laskenut lisää tänä vuonna. Avoimia työpaikkoja on edelleen hieman enemmän kuin vuosina 2015–2016. Lomautettuja on ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi viime vuonna selvästi, ja kasvu on jatkunut tänä vuonna.

Taulukko: ETLA S25.2/e03t

Työvoimatase

	Määrä	Vuosimuutos, %
	2024	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Työvoima (1 000 henk.)	2841	0,8	0,3	0,4	0,1	0,1
Työlliset (1 000 henk.)	2602	0,3	-1,0	-0,6	0,7	0,6
Työttömät (1 000 henk.)	238	7,4	16,7	11,8	-5,7	-5,1
Tehdyt työtunnit (milj.)	4247	0,1	-0,9	-0,8	0,9	0,4
	Osuudet, %
Osallistumisaste1, %	68,4	68,6	68,4	68,4	68,4	68,3
Työllisyysaste2, %	76,7	77,8	76,7	75,9	76,4	76,7
Työttömyysaste3, %	8,4	7,2	8,4	9,3	8,8	8,3
1 Työllisten ja työttömien osuus työikäisestä väestöstä (15–74-vuotiaat).
2 20–64-vuotiaat.
3 15–74-vuotiaat.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Kansantalouden tilinpidon mukaan tehdyt työtunnit supistuivat yli 2 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tehdyt tunnit supistuivat selvästi voimakkaammin julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Ennusteemme mukaan tehdyt työtunnit supistuvat prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna tunnit kasvavat selvästi, jonka jälkeen kasvu maltillistuu.

Vuosien 2026 ja 2027 työllisyyden kasvu selittyy valtaosin Suomen talouden kasvulla, mutta työllisyysennustettamme nostavat myös hallitusohjelmassa esitetyt työmarkkinoihin kohdistuvat toimet. Ennusteemme mukaan kaavaillut toimet vaikuttavat työmarkkinoihin niin, että uusia työllisiä tulee sekä työttömistä, että työvoiman ulkopuolelta. Oletamme, että maahanmuutto jatkuu aiemmin arvioitua suurempana, minkä takia työikäinen väestö kasvaa vuosina 2026–2027.