Euroalueen talous on ollut kohtalaisessa kasvussa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Euroalueen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia, ja kasvu jatkuu kiihtyen hieman vuosina 2026–2027. Kasvua tukevat EKP:n koronlaskut, jotka ovat jatkuneet tänä vuonna, ja julkiset investoinnit infraan ja puolustukseen, joiden arvioidaan piristävät kasvua jonkin verran.

Maailmantalouden odotetaan kasvavan ennusteperiodilla noin 3 prosentin vauhdissa. Kevään ennustetta on laskettu hieman, koska arviot USA:n tullien vaikutuksesta maailmantalouteen ovat tarkentuneet. Tullien on arvioitu vaikuttavan heikentävästi erityisesti USA:n kasvuun mutta myös jonkin verran muiden kehittyneiden talouksien sekä kehittyvien talouksien kasvuun.

Globaali kauppasota on jatkunut, kun USA on käyttänyt tuontitulleja voimakeinona neuvotteluissa pyrkiessään muun muassa korjaamaan kauppataseensa kroonista alijäämää. Uhatut suuret tullit ovat kuitenkin monelta osin toteutuneet pienempinä, kun USA:n kanssa on neuvoteltu muista ehdoista. Näin myös tuontitulleja EU:lle korotetaan mutta USA:n aluksi uhkaamaa vähemmän. EU:n ja USA:n neuvottelut yksityiskohdista ovat vielä kesken, mutta EU ei ainakaan välittömästi ole asettamassa vastatulleja. Kaikkiaan USA:n arvaamattomuus ja jatkuvat uudet avaukset pitävät yleistä epävarmuutta koholla.

Lataa Avaa

Inflaatio on hidastunut monissa maissa, ja esimerkiksi ja FED ja EKP ovat laskeneet ohjauskorkojaan selvästi. Kauppasodan odotetaan kiihdyttävän ainakin USA:n inflaatiota, joten FED ei ole vielä tänä vuonna laskenut ohjauskorkoaan. Euroalueella inflaatio-odotukset ovat kuitenkin pysyneet EKP:n tavoitteessa. Oletettavaa on, että tullien vaikutus inflaation on ohimenevää, joten myös FEDin odotetaan laskevan korkoja vielä loppuvuonna.

Yhdysvallat on painostanut muita Nato-maita lisäämään puolustusmenojaan, jonka takia useat EU-maat aikovat tehdä merkittäviä puolustushankintoja. Esimerkiksi Saksassa tehtiin historiallinen päätös, jonka seurauksena puolustus- ja inframenot voivat ohittaa Saksan velkajarrun (julkisen velan suhde bkt:hen enintään 60 prosenttia). Saksa onkin investoimassa massiivisesti infraan ja aseisiin, ja myös muut suuret EU-maat ovat lisäämässä puolustushankintoja. Näiden julkisten investointien vaikutus EU:n kasvuun on oletettavasti kuitenkin vain kohtalainen. EU:n työttömyysaste on jo nyt matala, joten rajallinen kapasiteetti syrjäyttänee muuta tuotantoa. Lisäksi massiiviset julkiset investoinnit lisäävät inflaatiopainetta ja oletettavasti kasvattavat myös tuontia.

Taulukko: ETLA S25.2/k06t

Kansainvälisen talouden ennusteita

	2022	2023	2024	2025E	2026E	2027E
Bkt:n määrän muutokset alueittain, %
Maailma	3,5	3,4	3,3	3,0	3,1	3,3
Yhdysvallat	2,5	2,9	2,8	1,7	1,8	2,0
Euroalue	3,6	1,2	0,9	1,4	1,5	1,6
Saksa	1,4	-0,1	-0,2	0,5	1,5	1,6
Ruotsi	1,6	0,1	0,7	1,4	2,5	2,5
Kiina	3,1	5,4	5,0	4,5	4,3	4,0
Keskeisiä korkoja1, %
FED ohjauskorko	1,9	5,2	5,3	4,3	3,5	3,1
EKP ohjauskorko	2,0	4,0	3,0	2,2	1,8	2,0
Euribor 12 kk	1,1	3,9	3,3	2,1	1,9	2,0
Euroalueen inflaatio ja työttömyysaste, %
Inflaatio	8,4	5,4	2,4	2,0	2,0	2,0
Työttömyysaste	6,8	6,6	6,4	6,3	6,1	6,0
Keskeisiä valuuttakursseja1
Dollari / Euro	1,05	1,08	1,08	1,13	1,11	1,10
Ruotsin kruunu / Euro	10,63	11,48	11,43	11,10	11,20	11,30
1 Vuosikeskiarvo.
Lähteet: OECD, Eurostat, EKP, FED, European Money Markets Institute (EMMI), Macrobond, Etla.

Ukrainan sodan lopputulema voi vaikuttaa EU:n ja euroalueen talouteen. Rauhan toteutuessa ja riittävien turvatakuiden vallitessa Ukrainan jälleenrakentaminen, tuotannolliset investoinnit Ukrainaan ja yleisemminkin kauppa Ukrainan kanssa voivat piristää EU:n talouskasvua. Jälleenrakentamisen kasvuvaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska esimerkiksi idän tuhoutuneet alueet voivat jäädä Venäjän haltuun ja lännessä sodan tuhoja on jo osittain korjattu.

Suomen vientikysyntä kohenee tänä vuonna kauppasodasta huolimatta

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä USA:n talous supistui mutta toisella neljänneksellä se kasvoi taas selvästi. Tekninen taantuma, jota jotkut tahot odottivat tälle vuodelle, ei näytä enää todennäköiseltä. USA:n työllisyystilanne on pysynyt edelleen hyvänä, vaikka työttömyysaste onkin ollut pienessä nousussa. Tullit ovat nostaneet inflaatio-odotuksia tällä vuodelle huomattavasti, ja odotusten mukaan myös vuosien 2026 ja 2027 inflaatio olisi edelleen hieman yli Fedin kahden prosentin tavoitteen. Ennustamme USA:n talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna vajaan kahden prosentin vauhdilla.

Ensimmäisellä vuosipuolikkaalla euroalueen talous on kasvanut 1,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja ennusteperiodilla kasvun ennustetaan olevan samaa luokkaa. Kasvua tukevat edelleen rahapolitiikan löystyminen mutta myös kasvavat julkiset investoinnit. Avoimia työpaikkoja on selvästi viime vuotta vähemmän, mutta työttömyysaste ei ole noussut. Palveluinflaatio, joka muodostaa merkittävän osan pohjainflaatiosta, on tullut vuoden kuluessa alas ollen elokuussa 3,1 prosenttia. Palveluinflaatiota ajava voimakas palkkojen kasvu jatkaa hidastumistaan neuvoteltujen työehtosopimusten perusteella. Euroalueen inflaation ennustetaan olevan 2 prosenttia tänä vuonna, ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat ankkuroituneet EKP:n tavoitteeseen.

Lataa Avaa

EKP:n on jatkanut ohjauskoron laskemista tänä vuonna tehden jo neljä 0,25 prosenttiyksikön laskua talletuskorkoon. Odotamme vielä yhtä laskua tälle vuodelle, jonka jälkeen koronlaskut loppuvat. Vuodelle 2027 odotamme yhtä koronnostoa. FED laski viimeksi ohjauskorkoaan viime vuoden lopulla. Loppuvuodeksi odotetaan kahta 0,25 prosenttiyksikön laskua. Odotuksien mukaan euroalueen talletuskorko jäisi 2,0 prosenttiin pitkällä aikavälillä. FEDin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan vielä vuosina 2026–2027, jonka jälkeen korko asettuisi 3,1 prosenttiin.

Kiinan talouden odotetaan kasvavan 4,5 prosenttia tänä vuonna, ja kasvun odotetaan hieman hidastuvan seuraavina vuosina. Japanin talouden odotetaan kasvavan vajaan prosentin vauhdissa. Intian talouden kasvun odotetaan olevan ennusteperiodilla reilut 6 prosenttia. Aasian talouksien ennusteita on korjattu alaspäin keväästä USA:n tullipolitiikan vuoksi.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Saksan talouskasvu on ollut edelleen aneemista. Ennustamme kasvun olevan tänä vuonna 0,5 prosenttia. Ranskan sekä Italian talouksien odotamme kasvavan tänä vuonna vajaan prosentin vauhdissa. Ruotsilta odotamme 1,4 prosentin ja Britannialta reilun prosentin kasvua tänä vuonna. Baltian maiden ja erityisesti Liettuan odotetaan kasvavan tänä vuonna selkeästi. Kaikkiaan Suomen vientikysyntä (kauppakumppanien tuonnin kehitys painotettuna vientiosuuksilla) kasvaa tänä vuonna viime vuotta selkeästi nopeammin, ja kasvu kiihtyy vuosina 2026 ja 2027.