Valtio, paikallishallinto ja muut sosiaaliturvarahastot pysyvät alijäämäisinä ennustejaksolla 2025–2027. Valtion alijäämä on revennyt yli 10 miljardiin euroon. Kasvavista eläkemenoista huolimatta työeläkelaitosten tulot ylittävät niiden menot vuodesta toiseen. Vaikka eläkemenot eivät pääasiassa valtiota velkaannuta, ovat eläkemaksut osa työnantajien ja palkansaajien kokonaisverorasitusta.

Julkinen talous oli viime vuonna peräti 12,5 miljardia euroa alijäämäinen eli 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämää oli lähes yhtä paljon kuin pandemiavuonna 2020. Valtion ja paikallishallinnon suuret, yli kymmenen miljardin alijäämät eivät enää rajoitu poikkeusvuosiin. Jo kolmatta vuotta jatkuvan heikon suhdannetilanteen, monien yhä kasvavien menojen sekä korkeamman lainarahan hinnan vuoksi suuria alijäämiä nähdään vielä koko ennustejakson eli vuosina 2025-2027.

Väestön ikääntymisen myötä eläkemenot ovat kasvaneet suureksi julkisyhteisöjen menoeräksi. Inflaatiosta johtuvien indeksikorotusten myötä eläkemenojen kasvu on ollut huomattavaa. Menojen kasvusta huolimatta työeläkelaitokset pysyvät ylijäämäisinä. Julkisen velan kertymisen kannalta merkitystä on kuitenkin vain valtion, paikallishallinnon ja muiden sosiaaliturvarahastojen tilanteella. Paikallishallinnon monivuotinen palkkaohjelma purettiin, mutta sovitut palkankorotukset ovat ns. yleistä linjaa korkeampia, ja lisäävät paikallishallinnon menoja merkittävästi lähivuosina.

Lataa Avaa

Hallitus päätti kevään 2025 kehysriihessä mittavasta toimenpidekokonaisuudesta talouskasvun vauhdittamiseksi sekä lisäsopeutuksesta syksyn 2026 budjettiriihessä. Hallitus mm. keventää ansiotuloverotusta ja kiristää haittaveroja. Työllisyysrahaston hallitus esitti elokuun lopussa työttömyysvakuutusmaksun korotusta yhteensä 0,6 prosenttiyksiköllä ensi vuonna. Korotus vahvistaa sosiaaliturvarahastojen ja siten koko julkisyhteisöjen rahoitusasemaa, vaikka ei velkaantuvien sektoreiden eli valtion ja paikallishallinnon tilannetta autakaan. Vakuutusmaksun nosto kuitenkin vähentää ansiotuloverotuksen kevennyksen hyötyä kotitalouksille.

Julkiset investoinnit ovat tukeneet taloutta tänäkin vuonna, kun muu kysyntä on ollut heikkoa. Hävittäjähankintojen vaikutus valtion alijäämään, velkaan ja investointeihin on suuri, mutta ajoittuminen vielä hyvin epävarmaa. Ajoittumiseen vaikuttaa se, miten Tilastokeskus käsittelee hävittäjiä kansantalouden tilinpidossa. Ensimmäisten hävittäjien odotetaan saapuvan Suomeen vasta ensi vuoden lopussa. Vaikka osa investoinneista näkynee tilastoissa jo kuluvan vuoden puolella, oletamme vaikutusten näkyvän pääasiallisesti vasta vuodesta 2026 alkaen.

Hallitus on lisäksi päättänyt nostaa puolustusmenot 3 prosenttiin suhteessa bkt:seen vuoteen 2029 mennessä. Jo aiemmin on parlamentaarisesti päätetty kasvattaa valtion t&k-menoja 1,2 prosenttiin suhteessa bkt:seen vuoteen 2030 mennessä. Molemmat menolisäykset ovat mittavia ja vailla lisärahoitusta. Yhdessä eläke-, korko- ja palkkamenojen kasvun kanssa on selvää, että sopeutettavaa riittää myös tuleville hallituksille.

Lataa Avaa

Tänä vuonna julkisen rahoitusaseman ennustetaan kohenevan viime vuoden -4,5 prosentista -4 prosenttiin suhteessa bkt:een ja vahvistuvan -3,3 prosenttiin vuonna 2027. Julkinen velkasuhde nousee 88 prosenttiin ennustejakson lopulla vuonna 2027. Velkasuhteen vakautuminen riippuu sopeutustoimien lisäksi suuresti bruttokansantuotteen kehityksestä.

Lataa Avaa