Kansallisen ja EU-yhdenmukaistetun inflaation välillä on tänä vuonna suuri ero. Korkokehityksen tasaantuessa tämä ero poistuu ensi vuoden lopulla.

Kansallinen kuluttajahintainflaatio on hidastunut kuluvan vuoden mittaan, ja kesällä se oli vain aavistuksen positiivinen vuoden takaiseen verrattuna. Inflaatiota on painanut alaspäin ennen kaikkea korkojen aleneminen, joka näkyy asunto- ja kulutusluottojen korkojen kautta kuluttajahintainflaatiossa. Tämä inflaatiomittari pysyy nollan tuntumassa loppuvuoden ajan ja alkaa nousta hitaasti ensi keväänä. Koko vuoden osalta kansallinen kuluttajahintainflaatio on keskimäärin vain 0,4 prosenttia. Korkokehityksen tasaantuminen johtaa kansallisen kuluttajahintainflaation kiihtymiseen.

Lataa Avaa

Toinen tekijä, joka on nyt vaikuttanut kuluttajahintoihin, oli arvonlisäverojen nostaminen syyskuussa 2024 ja tammikuussa 2025. EU-yhdenmukaistetussa inflaatiossa, jossa eivät ole ennen kaikkea korot mukana, alv-muutosten inflaatiota nostava vaikutus on ollut yksi prosenttiyksikkö. Tämän tekijän poistuminen vuosi-inflaatiosta puolestaan hidastaa inflaatiota nyt syksyllä ja ensi vuoden puolella.

Lataa Avaa

Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys on ollut suhteellisen tasaista. Euro on puolestaan vahvistunut selvästi tänä vuonna dollarin suhteen. Tämä jälkimmäinen vähentää raaka-aineiden kautta tulevia hintapaineita.

Maailmanmarkkinoiden kehitys ei tällä hetkellä aiheuta suurempia paineita raaka-aineiden hinnoille tai inflaatiolle. Tämä voi toki yllättäen muuttua ainakin väliaikaisesti yksittäisten tuotteiden kohdalla muun muassa geopoliittisten tapahtumien tai sääolosuhteiden vaihdellessa.

Presidentti Trumpin laajalti asettamat tuontitullit voivat periaatteessa alentaa EU:n tuontihintoja, kun Yhdysvaltojen tuonti vähenee ja maailmankaupan tuotevirrat etsivät uusia markkinoita.

Lataa Avaa

Ensi vuonna kansallinen kuluttajahintainflaatio on 1,2 prosenttia, mistä suurin osa kertyy asumisen, elintarvikkeiden sekä alkoholin ja tupakan tuote-eristä.

Lataa Avaa

Muiden tuote-erien kuin asumisen (ml. vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet) vaikutus kansalliseen kuluttajahintainflaatioon oli viime vuonna sekä ennusteemme mukaan vuosina 2025–2027 suunnilleen yksi prosenttiyksikkö joka vuosi. Asumisen hinnat puolestaan alenevat tänä vuonna, nousevat maltillisesti ensi vuonna ja jo selvästi ripeämmin vuonna 2027.

EU-yhdenmukaistettu inflaatio on puolestaan nyt selvästi kansallista mittaria korkeammalla, koska korkokehitys puuttuu siitä. Korkojen poistaminen on perusteltua, koska ne liittyvät enemmän omaisuustuloihin ja -menoihin kuin kulutukseen. Ennusteemme mukaan yhdenmukaistettu inflaatio on tänä vuonna 1,9 prosenttia ja hieman tätä matalampi ensi vuonna. Alv-korotuksen vaikutus poistuu, mutta muut hintatekijät vaikuttavat toiseen suuntaan. Yhdenmukaistettu inflaatio käy kuitenkin ensi vuoden mittaan nykyistä alemmalla tasolla noin 1,5 prosentissa.

Kansallinen pohjainflaatio, josta on poistettu elintarvikkeiden ja energian volatiilit hinnat, on tänä vuonna puoli prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Hieman erilaisen nykytilanteen ja kehitysuran jälkeen kaikki em. inflaatiomittarit konvergoituvat ensi vuoden lopulla ja ovat keskimäärin noin kaksi prosenttia vuonna 2027.

Perushintaindeksi aleni viime vuonna kaksi prosenttia, mikä näkyi tavaroiden kuluttajahintojen alenemisena. Perushintaindeksi on ennakoinut tavaroiden hintojen kehitystä kuluttajahintakorissa keskimäärin viidellä kuukaudella. Kuluvana vuonna perushintaindeksi alenee edelleen hieman, mikä hillitsee tavaroiden hintojen nousua.

Ansiotasoindeksi nousee tänä vuonna vajaat kolme prosenttia viime vuodesta. Kuntasektorin ja hyvinvointialueiden ripeän ansiotasonousun sekä yksityisen ja valtiosektorin maltillisemman nousun välillä on indeksissä kuitenkin suuri ero. Ensi vuonna ansiotasoindeksi nousee hieman tätä ripeämmin noin kolmen prosentin vauhtia.

Taulukko: ETLA S25.2/p01t

Hinta- ja kustannustason kehitys ja siihen vaikuttavia tekijöitä

	Muutos edellisestä vuodesta, %
Tekijä	2022	2023	2024	2025E	2026E	2027E
1. Työn tuottavuus1	-1,7	-1,0	1,3	1,6	0,5	0,8
2. Työvoimakustannukset työtuntia kohti	4,1	4,9	2,0	3,7	2,7	3,2
3. Ansiotaso	2,4	4,3	3,1	2,8	3,1	2,8
4. Yksikkötyökustannukset2	6,0	6,0	0,6	2,1	2,2	2,4
5. Bkt:n hintaindeksi	6,2	3,5	0,7	0,8	1,9	2,2
6. Tuontihinnat (tavarat ja palvelut)	18,6	-2,7	-1,0	-1,0	0,1	0,3
7. Yksityisen kulutuksen hinta	6,5	4,3	1,0	1,6	1,6	1,8
8. Perushintaindeksi3	21,0	-1,7	-2,0	-1,2	0,7	1,2
9. Kuluttajahintainflaatio	7,1	6,3	1,6	0,4	1,2	1,9
10. Pohjainflaatio4	4,1	6,6	2,8	0,5	1,2	2,0
11. EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio	7,2	4,3	1,0	1,9	1,7	2,0
12. Reaalinen ansiotaso [3]/[9]	-4,4	-1,9	1,5	2,4	1,9	0,8
13. Reaalinen tuntityövoimakustannus [2]/[5]	-1,9	1,4	1,2	2,8	0,8	1,0
1 Bkt:n määrä per tehdyt työtunnit.
2 Työvoimakustannukset per bkt:n määrä.
3 Mittaa kotimaisten ja tuontitavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille.
4 Inflaatio pl. energia ja elintarvikkeet.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna 1,3 prosenttia viime vuodesta ja on suunnilleen muuttumaton ensi vuonna. Tämä nimellinen kustannuskilpailukyky on historiallisesti ottaen oikein hyvällä tasolla, mutta kuva muuttuu keskinkertaiseksi, jos otetaan huomioon vaihtosuhteen kehitys tai jos tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia.

Mittaamme kustannuskilpailukykyä ensisijaisesti nimellisten yksikkötyökustannusten kehityksellä kilpailijamaissa verrattuna Suomeen. Vertailussa on käytetty tätä Etlan uutta syksyn ennustetta Suomelle ja Euroopan komission toukokuussa julkaisemia ennusteita muille maille. Kilpailukykyä seurataan seikkaperäisemmin Etlan Erikoisartikkelit-sarjassa.