Katsaus suhdannekehitykseen 1/2016

  • Euroalueen ja Yhdysvaltojen kasvu jatkuu viimevuotista vauhtia, vaikka epävarmuus on lisääntynyt. Kiinan kasvu hidastuu hallitusti.
  • Suomen kokonaistuotanto kasvaa 0.9 prosenttia vuonna 2016. Vuosina 2017 ja 2018 kasvu vahvistuu edelleen 1.2 ja 1.4 prosenttiin.
  • Ennusteessa oletetaan, että ns. yhteiskuntasopimus toteutetaan ja tuloveroja alennetaan 500 milj. eurolla vuonna 2018 ja vuonna 2019.
  • Vienti kasvaa vajaan prosentin vuonna 2016 ja runsaat 3 prosenttia vuonna 2017, kun yhteiskuntasopimus kohentaa kilpailukykyä.
  • Ostovoiman vaatimattoman lisäyksen vuoksi yksityinen kulutus kasvaa hitaasti koko ennustejakson ajan.
  • Investoinnit kääntyvät matalalta tasolta lähes 4 prosentin kasvuun vuosina 2016 ja 2017, seuraavina vuosina kasvu hidastuu hieman.
  • Työllisyyteen yhteiskuntasopimus alkaa vaikuttaa vasta vaalikauden lopulla ja työttömyysaste on 9.2 prosenttia vielä vuonna 2018.
  • Kuluttajahintojen nousu jää 0.3 prosenttiin tänä vuonna, ensi vuonna inflaatio kohoaa 1.1 prosenttiin.
  • Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta sopeutustoimista huolimatta.

Maailmantalous: lisääntynyt epävarmuus hidastaa kasvua

Koko maailman kokonaistuotannon kasvu säilyy vuonna 2016 suunnilleen viimevuotisissa 3 prosentin lukemissa. Vuonna 2017 kasvu nopeutuu hieman. Ns. nousevien talouksien kasvua jarruttaa Kiinan kasvun hidastuminen ja ulkomaisten pääomavirtojen heikentyminen Yhdysvaltojen rahapolitiikan odotetun kiristymisen vuoksi.

Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2–2.5 prosenttia vuosina 2016–2018. Ennustetta on korjattu hieman alaspäin viimesyksyisestä. Kasvu pohjautuu kotimaiseen kysyntään, joka on kuitenkin ollut jonkin verran odotettua vaimeampaa.

Koko EU-alueen BKT nousee 1.9 prosenttia tänä vuonna ja 1.7 prosenttia vuonna 2017. Öljyn hinnan yhä jatkunut lasku elvyttää energiaa paljon käyttäviä ja sitä tuovia talouksia.

Venäjällä kokonaistuotanto supistuu pari prosenttia vuonna 2016. Kotimainen kysyntä vähenee huomattavasti BKT:ta jyrkemmin. Heikko kasvu aiheutuu matalasta energian hinnasta, Ukrainan kriisin vuoksi asetetuista pakotteista ja talouden uudistusvauhdin hitaudesta. Vuonna 2017 Venäjän talous kääntyy prosentin kasvuun öljyn hinnan noustessa.

Kiinan BKT lisääntyy kuluvana vuonna 6.4 prosenttia, mikä on aiempaa selvästi vähemmän. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, pyrkimys voimakkaasti kasvaneen velkaantumisen hillintään, edellisen elvytyksen jäljiltä syntynyt talouden suuri ylikapasiteetti sekä kysynnän painopisteen siirtyminen vientiteollisuudesta palveluihin jarruttavat tuotannon kasvua. Vuonna 2017 kasvu hidastuu 6 prosenttiin.

Viime vuonna maailman kokonaistuotanto kasvoi 3.0 prosenttia. Yhdysvalloissa kokonaistuotannon kasvu oli ennakkotietojen mukaan 2.4 prosenttia. Kasvuvauhti vaihteli vuoden mittaan mm. sääolojen vuoksi. EU-maissa kokonaistuotanto kasvoi 1.8 prosenttia. Neljänneksestä toiseen mitattu BKT:n kasvu hidastui hieman vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä kasvuvauhti oli 0.3. Kokonaislukuja heikensi Saksan ja Italian suhdanteen heikkeneminen. Isossa-Britanniassa kasvuvauhti pysyi 0.4–0.5 prosentissa koko vuoden.

Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ruotsissa kokonaistuotanto on jo selvästi ohittanut vuoden 2008 tason, ja koko euroalueellakin suunnilleen saavuttanut sen. Suomessa BKT oli sen sijaan vielä viime vuonna 5.5 prosenttia vuoden 2008 tasoa matalampi.

Kiinassa kokonaistuotannon kasvu oli viime vuonna 6.9 prosenttia. Maan teollisuustuotannon nousu on hidastunut, ja kysynnän kasvun painopiste on siirtymässä kotimaisiin palveluihin. Samalla BKT:n kasvuvauhti on hidastumassa.

Riski maailmantalouden ennustettua huonommastakin kehityksestä on yhä suuri. Viime aikoina erityistä huolta ovat herättäneet Kiinan kasvun hidastuminen ja sen rahoitusmarkkinoihin liittyvät riskit, vaikka Kiina pyrkii massiivisella elvytyksellä niitä torjumaan. Usean euroalueen maan velkataso on korkea, mikä voi synnyttää kriisejä. Yhdysvalloissa tärkeää on yksityisen sektorin luottamuksen säilyminen. Lähestyvät presidentinvaalit voivat synnyttää talouspoliittisia jännitteitä.

Itä-Ukrainaan on muodostunut ns. jäätynyt konflikti. Pakotteita ei lähiaikoina pureta, ja kriisi jarruttaa Venäjän ja länsimaiden taloussuhteita useita vuosia. Epävarmuutta lisää myös Syyriassa ja sen naapurustossa vellova sota. Pahimmillaan uhkana on sotilaallinen konflikti, johon Venäjä ja länsivallat avoimesti osallistuisivat. Tiiviiden taloussuhteiden vuoksi Suomi on erityisen haavoittuva Venäjän kehitykselle ja eri taloustoimiin kohdistuville sanktioille. Myös EU-maiden investointitoiminnan elpymisen lykkääntyminen jarruttaisi Suomen viennin kasvua. Lue lisää kansainvälisestä suhdannekehityksestä.

Euroalue: elpyminen on hidastunut

Euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan 1.6 prosenttia sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Kasvu nopeutuu 1.7 prosenttiin vuonna 2018. Kasvuvauhdeissa on eurotalouksien välillä eroja myös vuonna 2016. Irlannissa BKT:n kasvu on 4 prosenttia ja Espanjassa 3 prosenttia. Saksassa ja Ranskassa kasvu on 1.5 prosentin ja Italiassa 1 prosentin tuntumassa. Perää pitää Kreikka, jossa kokonaistuotannon ei ennusteta kasvavan lainkaan. Suomen kasvu on toiseksi heikointa. Vaihtotaseiden alijäämät jatkavat pienenemistään ja julkisen talouden velkaantuminen hidastuu, joskaan ei kovin nopeasti. Suuri julkinen velka tekee monen EU-maan talouden haavoittuvaksi.

Vuonna 2015 euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1.5 prosenttia. Kasvu nopeutui selvästi edellisestä vuodesta, jolloin kokonaistuotanto lisääntyi vain 0.9 prosenttia. Viime vuoden jälkipuoliskolla kasvuvauhti kuitenkin hidastui heijastellen kansainvälisen kysynnän heikkenemistä ja siihen liittyviä epävarmuuksia. Tämä kehitys näkyi alueen suurissa maissa Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Ostopäällikköindeksit viittaavat siihen, että vaisu kehitys on jatkunut kuluvan vuoden tammi-helmikuussa. Elpymisen jatkuminen riippuu jatkossa keskeisesti siitä, miten yritysten ja kotitalouksien luottamus kehittyy. Jyrkästi alentunut öljyn hinta tukee energiaa tuovien eurotalouksien kasvua. Heikentynyt euron kurssi vahvistaa niiden vientiä.

Heikkojen talousuutisten vuoksi Euroopan keskuspankki alensi 10. maaliskuuta 2016 ohjauskorkonsa 0.00 prosenttiin ja pudotti pankkien yli yön -talletuskoron -0.4 prosenttiin. Lisäksi EKP nostaa jälkimarkkinoilta tehtävien arvopaperiostojen mittaluokan 80 miljardiin euroon kuukaudessa. 3. joulukuuta 2015 julkistetun päätöksen mukaan ostot jatkuvat ainakin maaliskuuhun 2017 asti. Senkin jälkeen niitä jatketaan, kunnes inflaatio on pysyvästi kohonnut kohti keskuspankin hieman alle 2 prosentin inflaatiotavoitetta.

Maaliskuussa EKP ilmoitti myös käynnistävänsä neljä uutta pitkän aikavälin uudelleenrahoitusoperaatiota (TLTRO II), joiden kunkin maturiteetti on neljä vuotta. Arvopaperiostoilla ja muilla ns. epätavanomaisilla rahapoliittisilla toimilla keskuspankki pyrkii lisäämään kokonaiskysyntää ja nostamaan inflaation lähemmäs tavoitettaan.

EKP:n kevyen rahapolitiikan välitön vaikutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Korkojen mataluus ja runsas likviditeetti tukevat osakekurssien nousua. Vuoden 2015 lopulla ja vuoden 2016 alussa osakekursseissa on kuitenkin tapahtunut selvä korjausliike alaspäin. Joissakin maissa kevyen rahapolitiikan seurauksena voi olla asuntojen hintojen epäterve nousu.

Kreikan akuutti rahoituskriisi on tällä haavaa saatu rauhoitetuksi. Sen vaikutukset muualle euroalueelle jäivät vähäisiksi, koska alueen kriisinhallintamekanismeja on vahvistettu, eikä muiden maiden yksityisellä sektorilla enää ole paljon saatavia Kreikan valtiolta. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin ohi, koska Kreikan poliittiselta johdolta vaaditaan jatkuvaa sitoutumista sopeutusohjelman toteuttamiseen. Kreikan taloustilannetta heikentää myös mittava pakolaisten tulo Kreikan kautta muihin EU-maihin. Lisäriskin euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakaudelle muodostaa Kreikkaa isompien euromaiden, erityisesti Italian, korkea julkisen velan taso. Jos isot maat ajautuisivat rahoitusongelmiin, euroalueen uudetkaan kriisinhallintamekanismit eivät välttämättä olisi riittäviä. Lue lisää euroalueen suhdannekehityksestä.

Suomi: kokonaistuotannon kasvu nopeutuu hieman

Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kohoavan 0.9 prosenttia vuonna 2016. Syyskuussa 2015 ennustimme 1 prosentin kasvua. Ennustetta on korjattu hieman alaspäin, koska viennin arvioidaan kehittyvän aiemmin ennakoitua heikommin. Tämä johtuu maailmankaupan ja sen seurauksena EU-maiden investointitoiminnan heikkenemisestä viime vuoden lopulta alkaen. Kotimaiset investoinnit sen sijaan ovat aiemmin ennustettua selvemmässä kasvussa, tosin matalalta vertailutasolta. Vuoden jälkipuoliskolla viennin arvioidaan hieman virkistyvän euroalueen investointien elpymisen myötä. Heikot työllisyysnäkymät ja maltilliset palkkaratkaisut jarruttavat yksityisen kulutuksen kasvua.

Kasvu nopeutuu hieman vuodesta 2015, jolloin kokonaistuotanto lisääntyi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan 0.4 prosenttia. Kasvu painottui viime vuonna alkuvuoteen. Koko viennin määrä oli suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Vientiin vaikutti negatiivisesti Venäjän-viennin arvon väheneminen kolmanneksella edellisvuotisesta. Myös Nesteen öljynjalostamon huoltoseisokki alensi vientiä. Palvelujen vienti oli sen sijaan selvässä kasvussa. Yksityinen kulutus lisääntyi runsaan prosentin. Kulutusta tukivat matala inflaatio, pankkien kanssa sovitut asuntolainojen lyhennysvapaat ja autojen romutuspalkkio. Työttömyysasteen nousu ja kuluttajien heikohko luottamus vaikuttivat vastakkaiseen suuntaan. Investointien alamäki jatkui. Kuluttajahinnat alenivat hieman.

Vuonna 2017 BKT:n kasvu nopeutuu hieman 1.2 prosenttiin viennin tukemana. Vientiä voimistavat EU-maiden investointien viriäminen ja ns. yhteiskuntasopimuksen tukema kilpailukyvyn asteittainen paraneminen. Yksityinen kulutus ei kasva lainkaan. Reaaliansiot alenevat hieman, työllisyyskehitys on heikko ja yhteiskuntasopimus kasvattaa palkansaajien työvoiman sivukuluja. Vuoden 2018 BKT:n kasvuksi ennustamme 1.4 prosenttia. Kasvu nojaa edelleen vientiin ja investointeihin. Tämä edellyttää maltillisten palkkasopimusten jatkumista ja kilpailukyvyn kohenemista sekä vientimarkkinoiden elpymistä. Yksityinen kulutus kasvaa hieman, jos tuloverotusta kevennetään olettamallamme tavalla. Lue lisää kokonaistuotannon kehityksestä

Vienti: EU-maiden investointien vähäisyys jarruttaa kasvua

Viennin määrä kasvaa vuonna 2016 vajaan prosentin. Tavaravienti kasvaa vielä kansainvälistä vientikysyntää hitaammin, ja lisääntyy vain 0.4 prosenttia. Palvelujen vienti kasvaa vajaat kaksi prosenttia. Paperiteollisuuden vienti säilyy viimevuotisella tasolla. Puutavaran vienti lisääntyy hieman. Kemianteollisuuden vienti lisääntyy tuntuvasti öljynjalostamon palattua normaalitilaan viimevuotisen huoltoseisokin jälkeen. Myös koneiden ja laitteiden sekä metallien jalostuksen viennin odotetaan loppuvuonna elpyvän hieman investointikysynnän vahvistuessa. Kasvu jää kuitenkin jonkin verran aiemmin arvioitua pienemmäksi. Moottoriajoneuvojen vienti vähenee tilapäisesti koottavan automallin vaihtuessa. Länsiviennin kasvun arvioidaan vahvistuvan öljyn hinnan laskun ja euron heikkenemisen avustamana. Vienti Venäjälle vähenee yhä arvoltaan muutaman prosentin.

Tavaraviennin piristymisen ansiosta vienti kasvaa tänä vuonna enemmän kuin vuonna 2015, jolloin koko viennin määrä kohosi 0.4 prosenttia. Tavaroiden viennin määrä supistui viime vuonna 1.4 prosenttia, ja palvelujen vienti lisääntyi 5 prosenttia. Suomen tavaravienti ei päässyt mukaan kansainvälisten markkinoiden imuun. Eniten vaisuun kehitykseen vaikutti öljynjalostusteollisuuden viennin voimakas supistuminen. Öljytuotteiden vientimäärä putosi yllättäen jyrkästi jo ensimmäisellä neljänneksellä, kun toimitukset alan tärkeimpään vientimaahan Ruotsiin vähenivät merkittävästi. Toiselle neljännekselle ajoittunut öljynjalostusteollisuuden suuri huoltoseisokki oli sen sijaan tiedossa.

Tavaroiden vientihinnat laskivat viime vuonna kansantalouden tilinpidon helmikuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan keskimäärin 1.6 prosenttia vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi putosi 1.3 prosenttia edellisvuodesta.

Vuonna 2017 koko viennin määrän ennustetaan kasvavan 3.4 prosenttia. Tavaravienti kasvaa kansainvälisten markkinoiden tahdissa ja kohoaa 3.8 prosenttia. Kasvuprosenttia nostavat suuret laiva- ja moottoriajoneuvotoimitukset. Vienti länsimaihin lisääntyy niiden investointitoiminnan vahvistumisen myötä. Vienti Venäjälle pääsee jo pieneen kasvuun, jos öljyn hinta vahvistuu odotetusti. Vuonna 2018 viennin määrä lisääntyy kolmisen prosenttia. Lue lisää viennin kehityksestä

Investoinnit: selvä käänne näköpiirissä

Yritykset ovat jarrutelleet investointejaan, kun sekä viennin että yksityisen kulutuksen näkymät ovat olleet epävarmat. EK:n investointitiedustelu viittaa kuitenkin siihen, että yritysten investointihalut olisivat nyt lisääntymässä. Jos yhteiskuntasopimus saadaan voimaan odotetulla tavalla, vientialojen investointitoiminnan voi olettaa vahvistuvan. Vuonna 2016 investointien ennustetaan kasvavan lähes 4 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät runsaat 5 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit kääntyvät noin 2.5 prosentin nousuun.

Investoinneissa on siis tapahtumassa selvä käänne. Viime vuonna investoinnit vähenivät 1.1 prosenttia edellisvuodesta. Yksityiset investoinnit supistuivat 1.4 prosenttia. Julkiset investoinnit säilyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Asuinrakentaminen väheni 2.4 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2015 teollisuuden tuotantokapasiteetista oli käytössä 77.8 prosenttia. Lukema oli 0.9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Ensi vuonna investoinnit lisääntyvät samaa tahtia kuin kuluvana vuonna, eli lähes 4 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät hieman vähemmän eli 4 prosenttia. Asuinrakennusinvestointien kasvu on vuonna 2017 samaa suuruusluokkaa kuin kuluvana vuonna eli noin 2.5 prosenttia. Vuonna 2018 kokonaisinvestoinnit kasvavat 2.5 prosenttia. Yritykset tarvitsevat lisää tuotantokapasiteettia. Asuinrakentamisen kasvu jatkuu maltillisena runsaassa parissa prosentissa. Asuntojen tarve säilyy suurena kasvukeskuksissa, mutta kotitalouksien vaatimaton ostovoiman lisäys ja yhä korkea työttömyys jarruttavat kasvua. Lue lisää investointien kehityksestä.

Kulutus: ostovoiman hidas lisääntyminen jarruttaa kasvua

Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0.7 prosenttia. Inflaatio kohoaa, ansiotaso nousee vaatimattomasti ja työllisyys paranee vain vähän.

Kulutuksen kasvu hidastuu vuodesta 2015, jolloin matala inflaatio ja asuntolainojen lyhennysvapaat lisäsivät kulutukseen käytettävissä olevia kotitalouksien reaalituloja, ja yksityinen kulutus kasvoi 1.3 prosenttia.

Lähivuosina julkisen sektorin sopeutustoimet, maltilliset palkkaratkaisut, heikko työllisyyskehitys ja jonkin verran nopeutuva inflaatio jarruttavat yksityisen kulutuksen kasvua. Vuonna 2017 yksityinen kulutus ei kasva lainkaan. Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo alenee sopimuspalkkojen nollakorotusten, inflaation kiihtymisen ja yhteiskuntasopimukseen liittyvien palkansaajien työvoiman sivukulujen korotusten vuoksi.

Vuonna 2018 yksityinen kulutus kasvaa 0.5 prosenttia. Kulutusta tukee tuloverojen oletettu 500 miljoonan euron kevennys. Palkansaajien maksamien työvoiman sivukulujen nosto ja kohoava inflaatio vaikuttavat toisaalta negatiivisesti kotitalouksien reaaliseen ostovoimaan. Lue lisää kulutuksen kehityksestä.

Työllisyys: yhteiskuntasopimuksen vaikutus näkyy hallituskauden lopulla

Työttömyys lisääntyi useita vuosia suhteellisen maltillisesti BKT:n jyrkkään alenemiseen verrattuna. Tämä johtui siitä, että tuotanto supistui merkittävältä osin korkean tuottavuuden vientitoimialoilla ja että työikäisen väestön määrä väheni ikääntymisen vuoksi. Viime aikoina on kuitenkin myös kotimainen kysyntä heikentynyt, ja mm. kauppa on vähentänyt työvoimaa. Lisäksi työvoiman tarjonta on kasvanut tuntuvasti, kun työvoiman ulkopuolella olleita on siirtynyt työmarkkinoille. Nämä tekijät ovat nostaneet työttömyysastetta viime vuosina.

Vuonna 2016 työttömyysaste on 9.4 prosenttia eli sama kuin viime vuonna. Sen jälkeen työttömyysaste alenee vain 0.1 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2018 työttömyysaste on yhä 9.2 prosenttia ja työllisyysaste 69.8 prosenttia. Yhteiskuntasopimus parantaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä asteittain seuraavina vuosina. Toisaalta turvapaikanhakijoita siirtyy vähitellen työvoimaan, mikä kohottaa työttömyysastetta muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Vuoden 2020 työllisyysasteeksi arvioidaan 71 prosenttia ja työttömyysasteeksi 8.9 prosenttia. Lue lisää työllisyyden kehityksestä

Inflaatio: öljyn hinnan laskun vaikutus vaimenee

Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 0.3 prosenttia vuonna 2016. Inflaatiota nopeuttaa kuluvan vuoden aikana hieman ennakoitu öljyn hinnan maltillinen nousu.

Vuonna 2015 kuluttajahinnat alenivat 0.2 prosenttia edellisvuotisesta. Kansainvälinen inflaatio hidastui, kun öljyn hinta aleni jyrkästi. Kotimaassa ansiotaso kohosi maltillisesti.

Vuonna 2017 öljyn hinnan nousun ennakoidaan jatkuvan, ja kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1.1 prosenttia. Vuonna 2018 kuluttajahinnat kohoavat 1.7 prosenttia. Tällöin korkotason arvioidaan jo olevan nousussa, mikä osaltaan nostaa kuluttajahintoja. Lue lisää hintojen ja kustannusten kehityksestä.

Julkinen talous: sopeutukset ja uudistukset vaikuttavat hitaasti

Vuonna 2014 koko julkisen sektorin alijäämä oli 3.2 prosenttia BKT:sta ja ylitti siten 3 prosentin EMU-rajan. Valtion vaje oli 3.7 prosenttia ja kuntien 0.8 prosenttia BKT:sta. Vuotta 2015 koskevia lukuja ei ole vielä tätä kirjoitettaessa julkaistu. Oman arviomme mukaan EMU-alijäämä oli 3.1 prosenttia BKT:sta. Julkisen sektorin ns. rakenteellinen alijäämä oli arviomme mukaan 1.6 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Sen EMU-normi on maksimissaan 0.5 prosenttia, mutta siinä on omat joustomekanisminsa. Koko julkisen talouden bruttovelka oli arviomme mukaan 62.6 prosenttia BKT:sta.

Vuonna 2016 julkisen sektorin alijäämä supistuu hallituksen päättämien sopeutustoimien ansiosta 2.7 prosenttiin BKT:sta ja vuonna 2017 edelleen 2.6 prosenttiin. Taloudellisen kasvun nopeutuminen vaikuttaa vajetta pienentävästi. Alenemista jarruttavat turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot. Vuonna 2018 sitä hidastaa olettamamme tuloveron kevennys. Velka kohoaa kuluvana vuonna 64 prosenttiin ja ensi vuonna lähes 65 prosenttiin.

EU:n komission menetelmällä ETLAn ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 1.5 prosenttia BKT:sta vuonna 2016, 1.6 prosenttia vuonna 2017 ja 1.8 prosenttia vuonna 2018. Arvioimme Suomen täyttävän vuonna 2016 vakaus- ja kasvusopimuksen vajetta koskevat vaatimukset, jos turvapaikanhakijoiden noin 0.2–0.3 prosentin BKT:sta aiheuttama kustannus otetaan arvioita tehdessä huomioon. Vuosille 2017 ja 2018 arvioitu rakenteellisen vajeen nousu ei sen sijaan ole helposti perusteltavissa. (Ks. erityisteema rakenteellisesta budjettialijäämästä.)

Julkinen bruttovelka ylitti jo viime vuonna 60 prosentin rajan, mutta EMU-kriteeristössä otetaan huomioon lieventävänä seikkana euroalueen kriisimaille annettu tuki, jonka suuruuden komissio arvioi olevan 2.9 prosenttia BKT:sta vuonna 2015. Lisäksi otetaan huomioon suhdannetilanne ja uutena kriteerinä otettaneen huomioon turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen. Suomi ei siten joutune lähivuosina EU:n sanktioiden piiriin velkakriteerin pohjalta.

Ennusteemme mukaan koko julkisen sektorin alijäämä on uusista sopeutustoimista huolimatta 1.9 prosenttia vielä vuonna 2020. Julkisen bruttovelan BKT-osuus on silloin kohonnut 68 prosenttiin. Velka ei kasva aivan valtion ja kuntien vajeen määrällä, koska arvioimme julkisen sektorin sisälle kuuluvien eläkeyhtiöiden ostavan valtion obligaatioita suunnilleen entiseen tahtiin. Myös yksityistämiset jarruttavat velan kasvua. Kun Suomen suhdannetilanne aikaa myöten kohenee ja suhdannekorjaus poistuu, Suomi voi tällöin rikkoa velkakriteeriä – mahdollisesti myös vajekriteeriä. Velan suhde BKT:hen alkaa kuitenkin vakaantua ja se voi alentua vuoden 2020 jälkeen, jos taloudellinen kasvu jatkuu kohtuullisena.

Noudattaakseen vakaus- ja kasvusopimusta ja välttääkseen velan hallitsemattoman kasvun Suomi joutuu noudattamaan tiukkaa julkista menokuria seuraavallakin vaalikaudella. Hallitusohjelman mukaan sovitut sopeutustoimet ”vahvistavat julkista taloutta 4 miljardia euroa vuoden 2019 tasolla”. Meno- ja tulosopeutuksen ohella tarvitaan rakenteellisten uudistusten toteuttamista sekä laadullisen ja kustannuskilpailukyvyn vahvistamista. (Ks. artikkeli talouspolitiikasta.)

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2015* 2015* 2016E 2017E 2018E 2019E 2020E 2011-15 2016-20
Bruttokansantuote markkinahintaan 187.2 0.4 0.9 1.2 1.4 1.7 1.9 0.0 1.4
Tuonti 74.9 -1.2 1.8 2.1 2.3 3.1 3.0 1.4 2.5
- tavarat 53.1 -1.4 2.4 2.6 2.1 3.2 3.1 1.5 2.7
- palvelut 21.8 -0.9 0.0 1.0 2.8 2.8 2.8 1.0 1.9
Kokonaistarjonta 262.1 0.0 1.2 1.5 1.7 2.1 2.2 0.4 1.7
Vienti 75.2 0.4 0.8 3.4 3.2 4.5 4.1 0.8 3.2
- tavarat 54.8 -1.4 0.4 3.8 3.0 4.8 4.2 1.2 3.2
- palvelut 20.4 5.3 1.8 2.2 3.7 3.7 3.7 -0.5 3.0
Investoinnit 38.3 -1.1 3.7 3.7 2.5 2.6 2.8 -1.3 3.1
- yksityiset 30.6 -1.4 3.8 4.0 2.6 3.2 3.3 -2.2 3.4
- julkiset 7.7 0.2 3.7 2.6 2.1 0.3 1.0 2.3 1.9
Kulutus 149.4 0.8 0.5 0.1 0.4 0.5 1.0 0.7 0.5
- yksityinen 104.3 1.3 0.7 0.1 0.5 0.7 1.4 0.9 0.7
- julkinen 45.1 -0.3 0.1 0.2 0.1 0.0 0.1 0.2 0.1
Varastojen muutos 1) -0.7 -1.0 0.2 -0.1 0.2 0.1 0.0 0.0 0.0
Kokonaiskysyntä 262.1 -0.3 1.2 1.5 1.7 2.1 2.2 0.4 1.7
Kotimainen kysyntä 186.9 -0.6 1.3 0.7 1.0 1.1 1.4 0.2 1.1
Julkinen kysyntä 52.8 -0.2 0.7 0.6 0.4 0.1 0.2 0.5 0.4
1) Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Vuoden 2010 hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus.
S16.1/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2013 2014* 2015* 2016E 2017E 2018E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1.5 1.0 -0.2 0.3 1.1 1.7
Ansiotason muutos, % 2.1 1.4 1.2 1.1 0.7 1.3
Työttömyysaste, % 8.2 8.6 9.4 9.3 9.3 9.2
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa BKT:hen -1.9 -1.2 0.1 0.3 0.6 1.1
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -3.2 -1.3 -1.0 1.4 2.4 2.7
Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2.6 -3.2 -3.1 -2.7 -2.6 -2.4
Suomen EMU-velka, % BKT:sta 55.4 59.3 62.6 63.9 65.9 67.1
Euribor 3 kk, % 0.2 0.2 0.0 -0.2 0.0 0.5
EU28-maiden BKT:n muutos, % 0.2 1.4 1.9 1.8 1.9 2.0
- Euroalue -0.3 0.9 1.6 1.6 1.7 1.7
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 1.6 0.4 0.0 0.2 1.5 1.8
- Euroalue1) 1.4 0.4 0.0 0.2 1.4 1.8
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.
S16.1/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2016E 2017E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2016E 2017E
Euron hinta
USD 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10
JPY 128 128 128 128 128 128 128 128 128 128
GPB 0.76 0.76 0.76 0.76 0.76 0.76 0.76 0.76 0.76 0.76
Ohjauskorot
FED 0.50 0.50 0.50 1.00 1.25 1.25 1.50 2.00 0.63 1.50
EKP 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.01 0.00
Markkinakorot
Libor 3kk 0.60 0.60 0.60 1.10 1.35 1.35 1.60 2.10 0.73 1.60
Euribor 3kk -0.19 -0.20 -0.20 -0.10 -0.05 -0.05 0.03 0.03 -0.29 0.00
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 35.0 40.0 40.0 45.0 45.0 50.0 55.0 55.0 37.0 49.0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % -13.8 -6.3 0.7 4.5 3.4 2.4 3.6 2.9 -10.0 3.5
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S16.1/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy niin paljon epävarmuutta, että Suomessakin on syytä hahmotella perusennusteelle vaihtoehtoisia kehitysuria. Olemme rakentaneet Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman kokonaistuotannolle kolme uraa.


Maailman teollisuustuotanto Suomen vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2015 2016 2017 2018 2019 2020
Nopea kasvu 0.9 2.7 3.1 3.0 2.2 2.1
Perusvaihtoehto 0.9 1.9 2.2 2.3 2.2 2.1
Hidas kasvu 0.9 0.9 1.2 1.5 2.2 2.1
S16.1/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erot voivat syntyä monista lähteistä. Kunkin riskin tarkkaa suuruutta tai vaikutusta ei pystytä mittamaan. Tärkeää on kuitenkin antaa kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa.

Perusvaihtoehto on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet alkavat elpyä perusvaihtoehdossa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tämä vaatii myös kansainvälisten kriisien uhkan pienenemistä. Hyväkään vaihtoehto ei voi olla kovin optimistinen, koska euroalue joutuu sopeutumaan korkeisiin julkisen talouden velkoihin vielä usean vuoden ajan. Öljyn hinta vaikuttaa vastakkaisilla tavoilla länsimarkkinoihin ja Venäjään. Matala öljyn hinta on nettomääräisesti positiivinen asia Suomen viennille. Venäjän taloudellista kasvua rajoittavat kuitenkin myös Ukrainan kriisin vuoksi asetetut sanktiot sekä institutionaalisten muutosten hitaus. Kiinassa maan rakenteelliset ongelmat estävät nopean paluun aiemmalle kasvutrendille.

Kuvattu hitaan kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Tällä hetkellä tunnistettavia riskejä ovat muun muassa Kiinan talousongelmien vaikeutuminen, rahoitusmarkkinoiden rauhattomuudet (mm. Italian pankkien riskit), Ukrainan kriisin uusi kärjistyminen, Kreikan taloudellisen ja poliittisen tilanteen mahdollinen uusi heikkeneminen ja useiden suurten euromaiden korkea velan taso. Euroalue on aiempaa paremmin varustautunut rahoituskriiseihin, mutta jos vaikeudet leviäisivät sen suuriin jäsenmaihin, tukijärjestelmien laajuus ei olisi riittävä. Kriisien kärjistymisellä olisi jo hyvin lyhyellä aikavälillä vaikutus epävarmuuden kasvun kautta.

Suomen omista riskeistä mainittakoon tekijät, jotka vaikuttavat Suomen vientimenestykseen sekä kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Näidenkin vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida alla esitettyjen Suomen BKT-urien pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin. Paljon suurempikin on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden urat vaikuttavat Suomen kansantalouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. valuuttakursseista, koroista, lainojen riskipreemioista sekä kotimaisten yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta.

Kokonaistuotannon kasvu 1.2 – 1.7 %

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2016–2020 perusvaihtoehdossa keskimäärin 1.4 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1.7 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1.2 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Suurimmat kasvuerot on ajateltu syntyvän ajanjakson alussa. Tällä valinnalla on haluttu tarkastella lähivuosia koskevan epävarmuuden vaikutusta. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu sama hallitusohjelman mukainen julkisen talouden päätösperäinen sopeutus.

Työttömyysaste pysyy perusvaihtoehdossa tänä vuonna viimevuotisessa 9.4 prosentissa ja alenee 8.9 prosenttiin vuonna 2020. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 9.1 ja 8.2 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on tänä vuonna 9.6 prosenttia ja palaa samaan lukemaan vuonna 2020 oltuaan välillä kymmenessä prosentissa.

Julkinen velka 67.9 – 65.4 % v. 2020

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi voimakkaasti taloudelliseen kasvuun. Perusvaihtoehdossa rahoitusjäämä on -3.7 prosenttia BKT:sta vuonna 2016 ja -2.5 prosenttia BKT:sta vuonna 2020. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -3.6 ja -2.3 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -3.7 ja -2.7 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EMU-rahoitusjäämän suhde BKT:hen on perusennusteessa -2.7 prosenttia vuonna 2016 ja -1.9 prosenttia vuonna 2020. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -2.6 prosenttia ja -1.5 prosenttia vuonna 2020. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-rahoitusjäämä on -2.9 prosenttia vuonna 2016 ja -2.4 prosenttia vuonna 2020. Rakenteellisen alijäämän mittariin vaikuttaa merkittävästi tuotannon suhdannekomponentin suuruus kunakin vuonna. (Ks. artikkeli talouspolitiikasta ja erityisteema rakenteellisesta budjettitasapainosta)

Valtion ja kuntien alijäämät kasvattavat ajan myötä myös julkisen talouden ns. EMU-velkaa (EDP-velka). Perusvaihtoehdossa EMU-velan BKT-suhde on 63.9 prosenttia vuonna 2016. Velka jatkaa kasvuaan ja saavuttaa 67.9 prosenttia vuonna 2020. Nopean kasvun vaihtoehdossa EMU-velka on 63.5 prosenttia vuonna 2016, ja se nousee 65.4 prosenttiin vuonna 2020. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-velka on 64.4 prosenttia BKT:sta vuonna 2016 kasvaen vajaaseen 71 prosenttiin vuonna 2019. Lyhyellä aikavälillä liiallisen alijäämän menettelyltä vältytään, koska EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2.5–3 % BKT:sta) alennetaan velasta 60 prosentin EMU-kriteeriä sovellettaessa ja koska velalle tehdään suhdannekorjaus. Keskipitkällä aikavälillä velka kasvaa kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa niin suureksi, että uhkana on vakaus- ja kasvusopimuksen rajojen ylittyminen.

Markku Kotilainen

Markku Kotilainen

Tutkimusjohtaja, VTT
Alue: talouspolitiikka