Katsaus suhdannekehitykseen

  • Suomen talouskasvu jatkuu tänä vuonna vahvana mutta hidastuu ensi vuonna. Kokonaistuotanto kasvaa 2,8 prosenttia tänä vuonna, jolloin ylitetään myös vuoden 2008 tuotannon taso. Kasvun odotetaan olevan 2,2 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 prosenttia vuonna 2020. Ilman merkittäviä kriisejä kansainvälisessä taloudessa kasvuvauhti on vuonna 2021 tuotantopotentiaalin mukaista, eli noin 1,5 prosenttia vuodessa.
  • Hyvän talouskehityksen keskeinen syy on maailmantalouden vahva veto, jonka hyödyntämistä kohentunut kilpailukyky tukee. Hidastuva talouskasvu on ensi vuodesta lähtien nykyistä enemmän riippuvaista yksityisen kulutuksen kasvusta.
  • Suurimmat riskit liittyvät kauppasodan laajenemiseen, kehittyvien maiden ongelmiin Fedin kiristäessä rahapolitiikkaansa sekä euroalueen yhtenäisyyden pitämiseen poliittisessa paineessa.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia mutta nopeutuu ensi vuonna 3,6 prosenttiin ennen kaikkea laivatoimitusten ansiosta.
  • Yksityinen kulutus kasvaa 2,0 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna. Ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Kotitalouksien säästämisaste kohenee hitaasti.
  • Investointien kasvu on nopeaa tänä vuonna mutta hidastuu ensi vuonna asuinrakentamisen kasvun pysähtyessä. Investointien ennustetaan kasvavan hieman alle 4 prosenttia tänä vuonna ja puolitoista prosenttia ensi vuonna.
  • Työttömyysaste on laskenut tänä vuonna jyrkästi. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan
    7,7 prosenttia ja ensi vuodelle 7,4 prosenttia. Vuoden 2020 työttömyysasteeksi ennustetaan 7,1 prosenttia. Työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen on jatkossa entistä tärkeämpää, jottei työvoiman saatavuudesta muodostu kasvun estettä.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,1 prosenttia tänä vuonna, 1,4 prosenttia vuonna 2019 ja 1,8 prosenttia vuonna 2020.
  • Julkistalouden alijäämäksi ennustetaan ensi vuodelle -0,3 prosenttia bkt:sta. Vuonna 2020 julkistalouden ennustetaan olevan tasapainossa, ts. alijäämä olisi 0,0 prosenttia bkt:sta.

Maailmantalouden kasvu hidastuu

Maailmantalous elää yhä noususuhdannetta, mutta hiipuvaa sellaista. Maailmantalouden kasvu saa lisää vauhtia Yhdysvaltojen taloudesta, jonka arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Sen jälkeen maan kasvun odotetaan hidastuvan selvästi. Kasvu Yhdysvalloissa perustuu kansainvälisen kysynnän lisäksi presidentti Trumpin finanssipoliittisen elvytyksen antamaan lisäpotkuun ja edelleen vahvaan yksityiseen kulutukseen. Samalla Trumpin protektionistinen kauppapolitiikka on iso riski koko maailmantalouden kasvulle.

Koko EU-alueen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna, 1,8 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 prosenttia vuonna 2020. Olemme alentaneet kuluvan ja ensi vuoden kasvuennustetta, sillä monissa keskeisissä Euroopan maissa kuten Saksassa ja Ranskassa alkuvuoden kasvu oli odotuksiin nähden pettymys. Monen euroalueen maan talouskasvu perustuu vientiin, joka reagoi herkästi kaupan esteiden lisääntymiseen. Britannia kasvaa selvästi hitaammin kuin ennen brexit-äänestystä. Jos sopimukseton brexit toteutuu, Britannian ja euroalueen kasvu hidastuu enemmän kuin perusennusteessamme. Venäjän talouden ennustetaan kasvavan hieman yli 1,5 prosentin vauhtia vuosina 2018–2019 öljyn hinnan nousun tukemana. Keskipitkällä aikavälillä Venäjän kasvunäkymät ovat kuitenkin heikot. Kiinan bkt:n kasvu hidastuu asteittain mutta pysyy kuitenkin selvästi yli 6 prosentissa vuoteen 2020 asti.

Tänä vuonna maailman kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 3,7 prosenttia eli vain 0,1 prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Maailman talouskasvu on kuitenkin hidastumaan päin, sillä ensi vuonna maailmantalouden ennustetaan kasvavan enää 3,4 prosenttia ja vuonna 2020 3,1 prosenttia.

Riskit ennustettua huonommasta kehityksestä ovat viime aikoina kasvaneet. Kauppasota on jo käynnissä ja uhkaa kiihtyä Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Tällä hetkellä maat ovat asettaneet vastavuoroisia tulleja yhteensä 100 miljardin dollarin arvoisen tuonnin edestä. EU:lle Yhdysvallat asetti alumiini- ja terästullit kesäkuussa, joihin EU-vastasi asettamalla tulleja valikoiduille yhdysvaltalaisille kulutustuotteille. Yhdysvaltojen ja EU:n välisissä kauppaneuvotteluissa tilanne on tälle hetkellä vakaa, mutta riski tilanteen huononemiseen on kohtalaisen suuri.

Maailmantalouden kehitystä varjostavat myös joidenkin kehittyvien talouksien kuten Turkin ja Argentiinan velanhoito-ongelmat, jotka ovat kärjistyneet Fedin kiristäessä rahapolitiikkaansa. Turkin ja Argentiinan valuuttojen lisäksi myös sellaisten maiden kuten Brasilian, Intian ja Indonesian valuutat ovat devalvoituneet selvästi dollariin nähden. Myös Venäjän ja Kiinan valuutat ovat devalvoituneet, edellisen tapauksessa Yhdysvaltojen asettamien uusien sanktioiden ja jälkimmäisen tapauksessa kauppasodan ja talouskasvun hidastumisen takia. Riskinä on kehittyvien ongelmien leviäminen laajemmalle ja heijastuminen myös kehittyneisiin talouksiin.

Politiikka muodostaa riskin myös euroalueen sisällä, sillä Italiaan keväällä muodostettu hallitus on varsin haluton noudattamaan yhdessä EU-tasolla sovittuja sääntöjä budjettialijäämistä. Ongelmaa kasvattaa se, että Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, jonka julkinen velka on yli 130 prosenttia bkt:sta. Rahoitusmarkkinoilla Italia-riskiä on hinnoiteltu alkukesästä lähtien, mikä on näkynyt Italian valtionlainakorkojen selvänä nousuna: maan 10 vuoden valtionlainakorko on tällä hetkellä lähes 3,2 prosentissa, kun se vielä huhtikuussa liikkui 1,8 prosentin tasolla.

Euroalueen kasvu hidastuu mutta pysyy positiivisena

Euroalueen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut viime vuoden lopun 0,7 prosentin vauhdista edelliseen neljännekseen nähden kuluvan vuoden 0,4 prosenttiin edelliseen neljännekseen verrattuna. Hidastumista selitettiin ensi kylmällä talvella, lakoilla ja jopa influnssaepidemialla, mutta sen syyt liittynevät todennäköisesti enemmän kauppapolitiikan jännitteiden lisääntymiseen maailmassa. Euron vahvuus alkuvuonna heijastui myös todennäköisesti negatiivisesti viennistä riippuvaisen talousalueen kehitykseen.

Ennustamme euroalueen bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna. Kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin vuonna 2020, joka on lähellä alueen potentiaalista kasvuvauhtia.

Kaikkien eurotalouksien ennustetaan kasvavan, mutta kasvuluvuissa on eroja. Kuluvana vuonna kasvu on voimakasta Espanjassa ja Hollannissa, lähempänä 3 prosenttia. Saksan talous kasvaa 2 prosentin ja Ranskan talous hieman alle 2 prosentin vauhtia. Saksassa julkinen sektori on jo selvästi ylijäämäinen ja muidenkin euromaiden julkisen sektorin rahoitusasemat paranevat. Huolia tuovat joidenkin maiden, kuten Italian, Kreikan ja Portugalin korkeat julkisen velan tasot suhteessa bkt:hen, jotka supistuvat hitaasti jos lainkaan. Tällaiset velan tasot tekevät maista haavoittuvaisia seuraavan taantuman iskiessä.

Euroalueen rahapolitiikka pysyy toistaiseksi kevyenä mutta alkaa kiristyä asteittain kuluvan vuoden loppua kohden. Arvopapereiden netto-ostot puolitetaan 30 miljardista 15 miljardiin lokakuusta eteenpäin, jonka jälkeen ne lopetetaan kokonaan ensi vuoteen tultaessa. Ohjauskorkojen ennustetaan nousevan nollatasolta vasta ensi vuoden lopulla, sillä inflaatio on euroalueella tänä vuonna yhä alle keskuspankin tavoitteen (hieman alle 2 prosenttia).

Euroalue on yhä haavoittuvainen paitsi poliittisen riskin myös pankkiriskien takia. Italiassa ja muutamassa muussa lähinnä Etelä-Euroopan maassa on pankkeja, joiden vakavaraisuus on heikko. Tämä perustelee euroalueen rahoitusmarkkinoita ja pankkisektoria koskevien reformien, erityisesti pääomaunion, viemistä eteenpäin.

Suomen bkt kasvaa tänä vuonna yhtä nopeasti kuin viime vuonna

Suomen kokonaistuotanto kasvoi kansantalouden tilinpidon tarkistettujen tietojen mukaan viime vuonna 2,8 prosenttia. Vienti kasvoi jopa 7,5 prosenttia. Tuonnin kasvaessa samanaikaisesti 3,5 prosenttia kontribuoi nettovienti voimakkaasti talouskasvuun. Yksityinen kulutus lisääntyi tarkistetuissa tiedoissa hitaammin kuin ennakkotiedoissa, lopulta 1,3 prosenttia. Kulutusta tukivat reaalisen ostovoiman kasvu ja vahva kuluttajaluottamus. Investoinnit lisääntyivät 4,0 prosenttia.

Bkt kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2018, 2,2 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 prosenttia vuonna 2020

Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 2,8 prosenttia tänä vuonna. Kasvuluku on siten sama kuin mitä ennustimme viime maaliskuussa. Kasvun rakenteen suhteen näkemys on kuitenkin hieman muuttunut, sillä odotamme kasvun tulevan tänä vuonna suuremmalta osin kotimaisesta kysynnästä kuin mitä vielä maaliskuussa ennustimme. Yksityinen kulutus ja investoinnit lisäävät bkt:n kasvua tänä vuonna voimakkaasti. Viennin kasvu jää sen sijaan reiluun 2 prosenttiin, lähinnä tosin laivatoimitusten rytmityksen takia. Ensi vuonna Suomen kokonaistuotannon kasvu hidastuu 2,2 prosenttiin kansainvälisen talouden ja rakentamisen vedon hiipuessa. Yksityinen kulutus kuitenkin lisää bkt:n kasvua myös ensi vuonna, sillä käytettävissä olevien reaalitulojen kehitys pysyy varsin hyvänä. Myös vienti kasvaa ensi vuonna 3,6 prosentin vauhtia laivatoimitusten tukemana. Vuonna 2020 odotamme Suomen bkt:n kasvun hidastuvan 1,6 prosenttiin, joka on jo lähellä potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia. Kotimainen kysyntä ylläpitää yhä selvemmin talouden kasvua vuonna 2020.

Kysyntä, parantunut kilpailukyky ja tehdyt kapasitetti-investoinnit vahvistavat vientiä

Vuonna 2018 viennin määrän ennustetaan kasvavan 2,3 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa 2,6 prosenttia, palvelujen jonkin verran hitaammin. Vientiä tukevat aktiviteetin kasvu vientimaissa, kilpailukykysopimuksen parantama hintakilpailukyky sekä investointien myötä kasvava vientiteollisuuden kapasiteetti. Erityisesti sellun viennin kasvu on voimakasta Äänekosken biotuotetehtaan uuden kapasiteetin ansiosta. Ylipäänsä metsäteollisuuden vienti kasvaa tänä vuonna voimakkaasti. Sitäkin nopeammin lisääntyy moottoriajoneuvojen vienti Uudenkaupungin autotehtaan laajennuksen ansiosta. Muiden kulkuneuvojen (lähinnä laivojen) viennin arvioidaan vähenevän viime vuoteen nähden. Koneiden ja laitteiden viennin ennustetaan kasvavan hyvää vauhtia. Vientimaiden tarkastelussa voidaan tehdä havainto, että Saksan merkitys Suomen tavaraviennin tärkeimpänä kohdemaana on tänä vuonna korostunut.

Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 3,6 prosenttia, siis ripeämmin kuin tänä vuonna. Viennin nopeutuvaa kasvua selittävät laivatoimitukset – erityisesti isot risteilyalukset – sekä öljynjalostuksen toipuminen kuluvan vuoden notkahduksesta. Myös euron dollarikurssi heikkenee ennusteessamme kuluvan vuoden keskimääräiseen tasoon nähden, mikä tukee osaltaan viennin kasvua. Vuonna 2020 viennin määrän kasvun odotetaan hidastuvan kahteen ja puoleen prosenttiin kansainvälisen kysynnän kasvun hidastuessa edelleen. Vientimenestyksen jatkuminen edellyttää, että reaaliansioiden nousu ei ylitä tuottavuuden kasvuvauhtia merkittävästi vuosina 2019 ja 2020.

Rakentamisen kasvu pysähtyy ensi vuonna

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,9 prosenttia. Kasvua hidastaa muun kuin asuinrakentamisen, erityisesti kone- ja laiteinvestointien hiipuminen. Asuinrakentaminen sen sijaan kasvaa voimakkaasti vielä tämän vuoden. Julkisia investointeja nostavat mm. lisääntyneet investoinnit sairaalarakennuksiin.

Vuonna 2019 investointien kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Hidastumista selittää ennen kaikkea asuinrakentamisen kasvun pysähtyminen. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat nekin ensi vuonna hitaasti. Vuonna 2020 kokonaisinvestointien kasvu piristyy hieman, 2,7 prosenttiin muun muassa asuinrakentamisen elpyessä maltillisesti vuoden 2019 notkahduksestaan.

Hallituksen työllisyystavoite on toteutumassa

Kuluvan vuoden työllisyyden kasvu on yllättänyt lähes kaikki talousennustajat. Työllisyyden kasvu oli erityisen voimakasta kesäkuukausina viime vuoteen verrattuna. Samaan aikaan myös työttömyysaste laski merkittävästi. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna 55 000 henkilöllä viime vuodesta. Koska työvoima kasvaa suhteessa hitaammin kuin työllisten määrä, työttömyysasteen ennustetaan putoavan 7,7 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden kasvun ennustetaan jatkuvan selvästi hitaampana. Työttömyysaste kuitenkin laskee yhä, keskimäärin 7,4 prosenttiin. Työllisyysasteeksi ennustetaan ensi vuonna keskimäärin 72,1 prosenttia. Työpaikkojen arvioidaan lisääntyvän kaikkiaan vuosien 2015–2019 aikana 112 000 henkilöllä. Niinpä hallituksen tavoitteet sekä 72 prosentin työllisyysasteesta että 110 000 työpaikasta hallituskauden aikana ovat ennusteemme mukaan toteutumassa. Vuoden 2020 työttömyysasteeksi ennustetaan 7,1 prosenttia. Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman tarjonnan rajoitteet heikentävät työllisyyden kasvua ensi vuodesta lähtien samalla, kun tuotantokuilu umpeutuu.

Työllisyyden paraneminen tukee kulutusta

Reaaliansioiden ja työllisyyden kasvu tukevat kulutusta tänä ja ensi vuonna. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,0 ja ensi vuonnakin 1,8 prosenttia. Samanaikaisesti kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen säästämisaste kohenee hitaasti mutta pysyy yhtä kaikki selvästi negatiivisena.

Vuonna 2020 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme 1,6 prosenttia, mikä on linjassa reaalisen ostovoiman kasvun kanssa. Yksityisen kulutuksen kehityksen kannalta kriittistä on työllisyyskehityksen lisäksi jatkossa se, millaisiksi palkankorotukset muodostuvat seuraavalla, ensi vuoden lopulla käynnistyvällä palkkaneuvottelukierroksella.

Inflaatio nousee asteittain

Vuonna 2018 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,1 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää öljyn hinnan nousun lisäksi elintarvikkeiden, alkoholijuomien, koulutuksen sekä ravintola- ja hotellipalveluiden hintojen kohoaminen. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousun ennustetaan kiihtyvän 1,4 prosenttiin muun muassa asumisen sekä tupakkatuotteiden hintojen nousun takia. Vuonna 2020 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme 1,8 prosenttia. Nousevat korot kiihdyttävät vuoden 2020 inflaatiota. Kotimainen EU-yhdenmukaistettu inflaatio saavuttaa ennusteperiodilla euroalueen inflaatiota, mutta pysyy sen alapuolella ainakin vuoteen 2020 asti.

Julkinen talous tasapainottuu hitaasti

Julkinen talous tasapainottuu ennusteperiodimme aikana vahvan talouskasvun ansiosta. Viime vuonna julkisen sektorin vaje oli vielä 0,7 prosenttia bkt:sta. Hallituksen päätösperäiset toimet verotukseen ja menopuoleen liittyen lisäävät budjettialijäämää hieman tänä ja ensi vuonna. Toisaalta aiemmin toimeen pannut tulonsiirtojen indeksijäädytykset hidastavat julkisten menojen kasvua edelleen tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi ennustetaan 0,5 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi 0,3 prosenttia bkt:sta. Nollatasolle julkisen sektorin rahoitusasemassa päästäisiin ennusteemme mukaan vuonna 2020.

Niin sanottu julkisen sektorin EDP-velka laskee ennusteessamme juuri 60 prosentin rajan tuntumaan tänä vuonna. Ensi vuoden julkisen sektorin EDP-velaksi ennustetaan 59,0 prosenttia ja vuodelle 2020 57,9 prosenttia. Perusennusteessamme julkisen sektorin EDP-velka laskee 55,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2022 mennessä. Valtion budjetti paranee tasaisesti lähivuosina mutta pysyy kuitenkin ennusteessamme negatiivisena aina vuoteen 2022 asti. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu kuluvan vuoden 1,2 prosentista 0,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2022 mennessä. Kehitys on kuitenkin hyvin herkkä bkt:n arvon muutoksille. Isoja kysymyksiä liittyy myös eräisiin rakenteellisiin uudistuksiin, erityisesti Sote-uudistukseen ja sen vaikutukseen julkisen sektorin rahoitusasemaan. Toisaalta työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset voivat hyvin toteutettuina parantaa julkisen sektorin rahoitusasemaa.

Suomi täyttää selvästi julkisen sektorin vajeen 3 prosentin tavoitteen. Toisaalta rakenteellisen alijäämän suuruudeksi arvioidaan -0,4 prosenttia tänä vuonna. Sen arvioidaan kasvavan -0,8 prosenttiin ensi vuonna. Arviomme mukaan rakenteellinen alijäämä ylittääkin vuonna 2019 keskipitkän aikavälin tavoitetason. Koska alijäämä kuitenkin pysyy yhden prosentin alapuolella eikä kasva merkittävästi, myös rakenteellisen alijäämän EU-tasolla asetettu kriteeri täyttyy.

Edellä kuvatun perusteella Suomen talous siis on vuonna 2020 jonkin verran potentiaalisen tasonsa yläpuolella. Potentiaalisen tuotannon arviot ovat kuitenkin tunnetusti herkkiä tehdyille oletuksille ja käytetyille menetelmille. Mitä suurempi on potentiaalisen bkt:n ja varsinaisen bkt:n välinen ero (negatiivinen tuotantokuilu), sitä pienempi rakenteellinen alijäämä on suhteessa varsinaiseen alijäämään.

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2017 2017 2018E 2019E 2020E '13-'17 '18-'22E
Bruttokansantuote markkinahintaan 223,8 2,8 2,8 2,2 1,6 0,8 1,9
Tuonti 85,4 3,5 1,7 2,0 2,4 2,3 2,4
- tavarat 57,9 4,9 0,9 2,0 2,3 2,5 2,1
- palvelut 27,5 0,8 2,9 2,1 2,7 1,9 2,9
Kokonaistarjonta 309,3 3,0 2,4 2,2 1,9 1,2 2,1
Vienti 86,3 7,5 2,3 3,6 2,5 2,1 2,8
- tavarat 59,7 7,8 2,6 4,2 2,4 0,8 2,8
- palvelut 26,6 6,8 1,8 2,3 2,8 5,7 2,7
Investoinnit 49,6 4,0 3,9 1,5 2,7 1,0 2,8
- yksityiset 40,4 4,6 4,0 1,1 2,6 0,9 2,7
- julkiset 9,1 1,8 3,6 3,5 3,3 1,5 3,1
Kulutus 173,1 0,8 1,6 1,6 1,3 0,9 1,4
- yksityinen 121,9 1,3 2,0 1,8 1,6 1,1 1,7
- julkinen 51,2 -0,5 0,7 0,9 0,5 0,4 0,7
Varastojen muutos 1) 0,4 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 309,3 3,2 2,2 2,2 1,9 1,3 2,0
Kotimainen kysyntä 223,0 1,6 2,1 1,6 1,6 1,0 1,7
Julkinen kysyntä 60,4 -0,2 1,1 1,3 0,9 0,6 1,0
1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S18.2/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2015 2016 2017 2018E 2019E 2020E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % -0,2 0,4 0,8 1,1 1,4 1,8
Ansiotason muutos, % 1,4 0,9 0,2 1,9 2,3 2,9
Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,6 7,7 7,4 7,1
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa BKT:hen -0,8 -0,6 0,6 0,5 1,4 1,7
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -2,7 2,7 3,4 4,0 3,3 2,6
Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2,8 -1,7 -0,7 -0,5 -0,3 0,0
Suomen EMU-velka, % BKT:sta 63,5 63,0 61,3 60,1 59,0 57,9
Euribor 3 kk, % 0,0 -0,3 -0,3 -0,3 0,0 0,5
EU28-maiden BKT:n muutos, % 2,2 1,7 2,5 2,1 1,8 1,6
- Euroalue 2,3 1,9 2,4 2,1 1,8 1,5
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 0,0 0,3 1,7 1,7 1,9 1,9
- Euroalue1) 0,0 0,2 1,5 1,6 1,8 1,8
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.
S18.2/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2018E 2019E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2018E 2019E
Euron hinta
USD 1,23 1,17 1,16 1,16 1,16 1,16 1,16 1,16 1,19 1,16
JPY 131 129 130 130 130 130 130 130 130,9 130,2
GPB 0,88 0,88 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,88 0,9
Ohjauskorot
FED 1,75 2,00 2,25 2,50 2,75 3,00 3,00 3,25 1,98 2,92
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25 0,00 0,04
Markkinakorot
Libor 3kk 2,17 2,33 2,45 2,60 2,85 3,10 3,10 3,35 2,31 3,02
Euribor 3kk -0,33 -0,32 -0,30 -0,28 -0,10 -0,10 0,05 0,30 -0,31 -0,01
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 66,7 75,9 75,0 75,0 75,0 75,0 75,0 75,0 72,8 75,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % 1,0 13,5 6,6 6,7 1,1 1,2 1,2 1,2 6,3 1,2
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S18.2/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Kansainvälisen talouden kehityksessä on suurta epävarmuutta – kehitys voi olla erilainen kuin oletamme

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy tällä hetkellä tavallista suurempaa epävarmuutta. Riskejä on paljon alkaen kauppasodan laajenemisesta aina euroalueen omiin poliittisiin riskeihin. Oheisessa taulukossa esitetäänkin vaihtoehtoisia uria Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle. Näin muodostettu ulkomaista kysyntää kuvaava muuttuja vaikuttaa viennin kautta Suomen kokonaistuotantoon ja siten muun muassa julkisen sektorin keräämiin verotuloihin.


Maailman teollisuustuotanto Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2017 2018 2019 2020 2021 2022
Nopea kasvu 3,6 3,5 2,8 2,6 2,6 2,6
Perusvaihtoehto 3,6 3,0 2,3 2,1 2,1 2,1
Hidas kasvu 3,6 2,2 1,4 1,3 1,3 1,3
S18.2/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erot kansainvälisessä kysynnässä voivat syntyä monista lähteistä. Seuraava analyysi pyrkiikin antamaan lähinnä kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa. Kansainvälisten shokkien bkt-vaikutukset on simuloitu Etlan makrotalouden mallilla (ks. Lehmus, 2018).

Niin sanottu perusura on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusennusteessa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tällaisessa positiivisessa skenaariossa oletetaan kasvun kiihtyvän sittenkin vain maltillisesti, sillä länsimaita vaivaava hidas tuottavuuskehitys tuskin kääntyy kovin nopeasti. Kiinassa ja Venäjällä taas maiden rakenteelliset ongelmat estävät paluun kovin paljon nopeammalle kasvu-trendille.

Kuvattu hitaamman kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat yllä mainittujen riskien lisäksi kehittyvien markkinoiden kriisien leviämisen riski ja siihen liittyvät Yhdysvaltojen ja euroalueen rahapolitiikan kiristymisen riskit. Myös sopimuksettoman brexitin toteutuminen vaikuttaisi lyhyen aikavälin kasvunäkymiin Euroopassa. Oma lukunsa ovat vielä geopolitiikan riskit, jotka voivat vähintäänkin näkyä öljyn hinnan tuntuvana nousuna. Tällaistenkin shokkien vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida seuraavalla sivulla olevassa kuviossa esitettyjen kansainvälisen kysynnän erilaisten kehitysten pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin, ja siksi sitä kutsutaankin taulukossa hitaan kasvun uraksi. Paljon suurempikin kriisi on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden kasvu-urat vaikuttavat Suomen talouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. reaalisten efektiivisten valuuttakurssien muutoksista, koroista sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään tulojen, työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta. Suomen kattava sosiaaliturva vaimentaa vaikutusta yksityiseen kulutukseen mutta näkyy sitäkin selvemmin julkisen sektorin budjettialijäämissä. Vientishokin bkt-vaikutusta vaimentaa myös tuonnin supistuminen, sillä vientiteollisuus käyttää myös tuontipanoksia tuotannossaan. Tuontiin vaikuttaa lisäksi kotimainen aktiviteetti.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2018-2022 perusennusteessamme keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 2,2 prosenttia ja hitaamman kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,6 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu samanlainen päätösperäinen finanssipolitiikka. Oletetaan myös, että huonompi tai parempi kehitysura ei vaikuta kotitalouksien säästämisasteeseen.

Työttömyysaste alenee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 7,7 prosenttiin ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 7,6 ja 6,3 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 7,8 prosenttia tänä vuonna ja 7,1 prosenttia vuonna 2022. Vuoden 2022 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 73,6, nopean kasvun vaihtoehdossa 74,2 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 73,1 prosenttia.

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi huomattavasti taloudellisen kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen. Perusvaihtoehdossa niiden rahoitusjäämä on -1,8 prosenttia bkt:sta vuonna 2018 ja -0,6 prosenttia bkt:sta vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -1,7 ja -0,1 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -1,9 ja -1,2 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EDP-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -0,5 prosenttia vuonna 2018 ja +0,2 prosenttia vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -0,4 prosenttia tänä vuonna ja +0,7 prosenttia vuonna 2022. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-rahoitusjäämä on -0,7 prosenttia vuonna 2018 ja -0,4 prosenttia vuonna 2022.

Valtion ja kuntien alijäämät ovat tärkein julkisen talouden ns. EDP-velan (EMU-velka) kehityksen määrittäjä. Perusvaihtoehdossa EDP-velan bkt-suhde alenee reilun prosenttiyksikön 60,1 prosenttiin vuonna 2018. Se alenee edelleen 55,8 prosenttiin vuonna 2022. Nopean kasvun vaihtoehdossa EDP-velka alenee 59,9 prosenttiin vuonna 2018 ja edelleen 53,7 prosenttiin vuonna 2022. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-velka on 60,4 prosenttia bkt:sta vuonna 2018 alentuen sen jälkeen perusvaihtoehtoa hitaammin 58,3 prosenttiin vuonna 2022. EDP-kriteerit täyttyvät vajeen ja velan osalta kaikissa vaihtoehdoissa. EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2,5–3 % bkt:sta) alennetaan velasta 60 prosentin EDP-kriteeriä sovellettaessa ja velalle tehdään suhdannekorjaus. Velan alenemisvauhti on myös riittävä. On kuitenkin muistettava, että velan kehitys on hyvin herkkä taloudellisen kasvun suhteen ja edellä ennakoitua heikompikin talouskehitys on hyvin mahdollinen.

Lähde:
Lehmus, M. (2018). ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Economic Modelling,
Volume 74, August 2018, Pages 142–166.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö