Katsaus suhdannekehitykseen

  • Suomen taloudellinen ympäristö on suotuisa: euroalueen ja Kiinan talouskasvu on vahvistunut ja Yhdysvaltojen kasvu jatkuu kohtalaista vauhtia. Suurimmat riskit liittyvät rahoitusmarkkinoihin, kansainväliseen politiikkaan ja kaupan vapauteen.
  • Suomen kokonaistuotanto kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2017. Kasvu on 2,0 prosenttia vuonna 2018 ja 1,8 prosenttia vuonna 2019.
  • Oletamme, että vuosille 2018 ja 2019 neuvoteltavat palkkasopimukset ovat maltilliset ja tukevat kilpailukyvyn kohenemista.
  • Viennin määrä lisääntyy kysynnän vahvistumisen, kilpailukyvyn paranemisen ja kasvaneen kapasiteetin tukemana 6 prosenttia vuonna 2017. Kasvu hidastuu vähäisten laivatoimitusten vuoksi 3 prosenttiin vuonna 2018, mutta nopeutuu 4 prosenttiin vuonna 2019.
  • Yksityinen kulutus kasvaa vuonna 2017 pari prosenttia. Ansiot nousevat maltillisesti, mutta työllisyyden koheneminen ja muiden kuin ansiotulojen nousu tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Vuosina 2018–2019 inflaation nopeutuminen ja syvälle negatiiviseksi painunut säästämisaste jarruttavat kulutuksen kasvua.
  • Investoinnit lisääntyvät suurten hankkeiden tukemana 6,6 prosenttia vuonna 2017. Vuonna 2018 kasvu hidastuu korkean vertailutason vuoksi 1,5 prosenttiin, mutta vauhdittuu 2,7 prosenttiin vuonna 2019.
  • Työttömyysaste laskee 8,5 prosenttiin vuonna 2017. Sen jälkeen se alenee 0,3–0,4 prosenttiyksikköä vuodessa ja vuonna 2021 päästään 7,2 prosenttiin.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 0,8 prosenttia tänä vuonna, 1,1 prosenttia vuonna 2018 ja 1,6 prosenttia vuonna 2019.
  • Julkisen velan bkt-suhde kääntyy laskuun vuonna 2018.

Maailmantalouden kasvu nopeutunut, poliittiset riskit varjostavat näkymää

Maailmantalous elää noususuhdannetta, vaikka tuotannon kasvuvauhti ei ylläkään samalle tasolle kuin ennen finanssikriisiä. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan runsaat 2 prosenttia vuodessa 2017–2019. Kasvu pohjautuu kotimaiseen kysyntään, jota uuden hallinnon finanssipolitiikka voi vahvistaa lähivuosina. Kasvuvauhti on hieman arvioitua tuotantopotentiaalin kasvua nopeampaa, mikä johtaa inflaation kiihtymiseen ja korkotason nousuun. Uuden presidentin linjaukset muodostavat keskeisen epävarmuuden erityisesti finanssi- ja kauppapolitiikassa.

Koko EU-alueen bkt kasvaa 2,1 prosenttia tänä vuonna, 1,8 prosenttia vuonna 2018 ja 1,6 prosenttia vuonna 2019. Kuluvan vuoden kasvu on selvästi aiemmin arvioitua ripeämpää, vaikka Brexitin odotus jarruttaa Britannian kasvua. Myös Euroopassa kasvu on hieman tuotantopotentiaalin kasvua nopeampaa. Korkea työttömyys kuitenkin jarruttaa inflaation nopeutumista. Venäjällä kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2017–2019 noin puolitoista prosenttia vuodessa, kun energian hinta ei enää alene. Pitemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutuminen kuitenkin edellyttää uudistusten vauhdittumista. Kiinan bkt lisääntyy kuluvana vuonna 6,7 prosenttia, mikä on keväällä arvioitua enemmän. Pyrkimys voimakkaasti kasvaneen velkaantumisen hillintään ja siirtyminen vientiteollisuudesta palveluihin jarruttavat lähivuosina tuotannon kasvua. Vuonna 2018 kasvu hidastuu 6,5 prosenttiin ja seuraavana vuonna lähemmäs 6 prosenttia.

Vuosina 2017–2018 koko maailman kokonaistuotannon kasvu nopeutuu 3,5 prosenttiin, mutta hidastuu vuonna 2019 jonkin verran. Ns. nousevien talouksien kasvua jarruttaa tällöin Kiinan kasvun hidastuminen. Raaka-aineita tuottavat maat hyötyvät lähivuosina raaka-aineiden hintojen maltillisesta noususta.

Riski ennustettua huonommasta kehityksestä on yhä olemassa. Viime aikoina erityistä huolta ovat herättäneet presidentti Trumpin protektionistiset puheet. Koska useassa euroalueen maassa julkisen velan taso on korkea ja pankkien vakavaraisuus heikohko, rahoitusmarkkinakriisien mahdollisuus on yhä olemassa. Kiinassa suurin ongelma on yrityssektorin korkea velan taso, mikä voi heikentyvän talouskehityksen oloissa synnyttää vaikeuksia velanhoidossa.

Itä-Ukrainaan on muodostunut ns. jäätynyt konflikti. Vanhoja Venäjä-pakotteita ei lähiaikoina pureta ja uusia otetaan käyttöön. Poliittinen kriisi jarruttaa Venäjän ja länsimaiden taloussuhteita useita vuosia. Epävarmuutta lisäävät myös Syyriassa ja Irakissa yhä vellova sota sekä Pohjois-Korean ydinasevarusteluun ja mahdollisiin vastatoimiin liittyvät uhkat.

Euroalueen kasvu on vahvistunut selvästi

Vuonna 2016 euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1,8 prosenttia. Alueen kokonaistuotannon edelliseen neljännekseen verrattu kasvu nopeutui viime vuoden lopulla ja vuoden 2017 toisella neljänneksellä se oli 0,6 prosenttia. Ennakoivat indikaattorit viittaavat samansuuntaisen kehityksen jatkuneen kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvun jatkuminen riippuu jatkossa keskeisesti yritysten ja kotitalouksien luottamuksen kehityksestä. Matalat korot ja yhä alhainen öljyn hinta tukevat energiaa tuovien eurotalouksien kasvua. Euron kurssin viimeaikainen vahvistuminen vaikeuttaa jonkin verran niiden vientiä.

Ennustamme euroalueen bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2017 ja 1,8 prosenttia vuonna 2018. Kasvu hidastuu 1,6 prosenttiin vuonna 2019.

Eurotalouksien välillä on kasvueroja myös lähivuosina. Vuonna 2017 bkt:n kasvu on Irlannissa 4, Espanjassa 3, Alankomaissa 2,5, Saksassa ja Kreikassa 2 sekä Ranskassa ja Italiassa noin 1,5 prosenttia. Vaihtotaseet vahvistuvat ja julkisen talouden velkaantuminen hidastuu, joskaan ei kovin nopeasti. Suuri julkinen velka tekee monen euromaan talouden haavoittuvaksi.

Euroalueen rahapolitiikka on hyvin kevyttä, ja arvioimme sen normalisoituvan hitaasti. Arvioimme, että EKP aloittaa arvopaperiostojen vähentämisen vuoden 2018 alussa, mutta ohjauskoron nosto jää vuoden 2019 alkuun.

EKP:n kevyen rahapolitiikan välitön vaikutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Korkojen mataluus ja runsas likviditeetti tukevat osakekurssien nousua. Joissakin maissa kevyen rahapolitiikan seurauksena voi olla asuntojen hintojen epäterve nousu.

Euroalueen kriisinhallintamekanismien vahvistaminen on yhdessä EKP:n kevyen rahapolitiikan ja nopeutuneen talouskasvun kanssa rauhoittanut alueen rahoitusmarkkinoita. Kriisien riski on kuitenkin yhä olemassa, koska julkinen velka on monessa maassa korkea ja alueella (erityisesti Italiassa) on useita pankkeja, joiden vakavaraisuus on heikko. Myös Kreikan uuden kriisiytymisen uhka on olemassa.

Suomen bkt kasvoi 3,1 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla

Suomen kokonaistuotanto kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla edellisvuotisesta. Koko viennin määrä lisääntyi lähes kymmenen prosenttia. Vienti kasvoi tuntuvasti usealle maantieteelliselle alueelle, myös Venäjälle. Yksityinen kulutus lisääntyi pari prosenttia. Kulutusta tukivat matala inflaatio, työllisyyden lievä koheneminen, muiden kuin ansiotulojen nousu ja vahva kuluttajaluottamus. Investoinnit olivat ripeässä nousussa.

Bkt kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2017, 2,0 prosenttia vuonna 2018 ja 1,8 prosenttia vuonna 2019

Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kohoavan 2,9 prosenttia vuonna 2017. Maaliskuussa ennustimme 1,7 prosentin kasvua. Korjaus johtuu pääasiassa ensimmäisen vuosipuoliskon ennakoitua ripeämmästä kasvusta, joka oli peräisin vahvasta investointien, yksityisen kulutuksen ja viennin lisäyksestä. Myös euroalueen kasvuennusteita on nostettu tuntuvasti. Kuluvana vuonna vienti kasvaa voimakkaasti. Investoinnit lisääntyvät vain hieman viimevuotista vähemmän. Yksityinen kulutus kasvaa pari prosenttia paremman työllisyyden ja matalan säästämisasteen tukemana, vaikka reaaliansiot hieman alenevat viimevuotisesta. Vuonna 2018 bkt kasvaa 2,0 prosenttia. Viennin kasvu hidastuu vähäisempien laivatoimitusten vuoksi. Myös investointien kasvu hidastuu selvästi suurten hankkeiden valmistuttua. Yksityinen kulutus kasvaa jonkin verran vähemmän kuin kuluvana vuonna. Vuonna 2019 bkt lisääntyy 1,8 prosenttia, mikä on yhä jonkin verran nopeampaa kuin tuotantopotentiaalin kasvu. Kasvua pitävät yllä erityisesti vienti ja investoinnit.

Kysyntä, kilpailukyvyn koheneminen ja investoinnit vahvistavat vientiä

Vuonna 2017 viennin määrä kasvaa lähes 6 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa vajaat 7 prosenttia ja palvelujen vienti lähes 4 prosenttia. Vientiä tukevat investointitoiminnan asteittainen elpyminen vientimaissa, kilpailukykysopimuksen parantama kilpailukyky sekä investointien myötä kasvava vientiteollisuuden kapasiteetti. Moottoriajoneuvojen vienti lisääntyy runsaan kolmanneksen Uudenkaupungin autotehtaan tuntuvan laajennuksen myötä. Muiden kulkuneuvojen (lähinnä laivojen) vienti kasvaa 65 prosenttia. Puutavarateollisuuden vienti lisääntyy 9 prosenttia. Sähkölaitteiden valmistuksen ja elektroniikkateollisuuden vienti kohoaa 8 prosenttia. Paperiteollisuuden ja metallituotteiden vienti kasvaa pari prosenttia. Vienti Venäjälle pääsee jo selvään kasvuun.

Vuonna 2018 koko viennin määrän ennustetaan kasvavan noin kolme prosenttia. Kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta vähäisempien laivatoimitusten vuoksi. Vienti lisääntyy kaikilla muilla toimialoilla. Erityisen ripeästi kasvaa metsäteollisuuden vienti Äänekosken biotuotetehtaan uuden kapasiteetin myötä. Vienti Venäjälle ja muihin raaka-aineita tuottaviin maihin vahvistuu, jos raaka-aineiden hinnat kehittyvät odotetusti. Vuonna 2019 viennin määrä lisääntyy lähes neljä prosenttia suurehkojen laivatoimitusten tukemana. Ennustettu varsin hyvä vientimenestys perustuu oletukseen, että kustannuskilpailukyky jatkaa lievää paranemista lähivuosina, mikä edellyttää palkkamaltin jatkumista.

Yritysten investoinnit ja rakentaminen jatkavat kasvuaan

Ennustamme investointien kasvavan noin 6,5 prosenttia vuonna 2017. Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät 12 prosenttia suurten investointihankkeiden tukemana. Asuinrakennusinvestointienkin kasvu jatkuu ripeänä 6,5 prosentin vauhdilla. Julkiset investoinnit supistuvat hieman suurten infrastruktuurihankkeiden nostaman edellisen vuoden korkean vertailutason vuoksi.

Vuonna 2018 kokonaisinvestointien kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuvat pari prosenttia kuluvan vuoden korkean vertailutason vuoksi. Asuinrakentamisen kasvu hidastuu noin 1,5 prosenttiin, mutta rakentaminen jatkuu yhä korkealla tasolla. Vuonna 2019 kokonaisinvestointien kasvu kohoaa runsaaseen 2,5 prosenttiin, kun yritysten kone- ja laiteinvestointien kasvu vauhdittuu mm. ydinvoimalainvestointien tukemana.

Työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee

Viime aikoina vahvistunut kotimainen kysyntä on parantanut myös työllisyyttä. Työllisten määrä on kasvanut vuoden 2015 puolivälistä vuoden 2017 puoliväliin 47 000 henkilöllä, ja kausitasoitettu työllisyysaste on noussut 1,3 prosenttiyksiköllä 69,3 prosenttiin. Ennustamme tämän kehityksen jatkuvan, mutta työllisyyden lisäys vuodesta 2015 vuoteen 2019 jää 61 000:een. Työllisyysaste nousee 70,5 prosenttiin, mikä on selvästi vähemmän kuin hallituksen 72 prosentin tavoite. Työttömyysastekin alenee, mutta vähemmän kuin pelkän työllisyyskehityksen pohjalta voisi olettaa, koska myös työvoiman tarjonta kasvaa. Vuodelle 2017 ennustamme 8,5 prosentin työttömyysastetta. Sen jälkeen työttömyysaste alenee 0,3–0,4 prosenttiyksikköä vuodessa. Se on 8,1 prosenttia vuonna 2018 ja 7,8 prosenttia vuonna 2019. Viennin koheneminen parantaa työllisyyttä myös teollisuudessa. Vuoden 2021 työttömyysasteeksi arvioimme 7,2 prosenttia ja työllisyysasteeksi 71,4 prosenttia.

Työllisyyden paraneminen tukee kulutusta

Vuonna 2017 maltilliset palkkaratkaisut, kilpailukykysopimuksen myötä kasvavat palkansaajan maksamat työvoiman sivukulut, julkisen sektorin lomarahaleikkaukset sekä nopeutuva inflaatio johtavat reaaliansioiden hienoiseen alenemiseen. Koheneva työllisyys ja kotitalouksien hyvä luottamus kuitenkin saavat yksityisen kulutuksen 2,1
prosentin kasvuun. Säästämisaste alenee yhä hieman.

Vuonna 2018 yksityinen kulutus lisääntyy 1,5 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo kasvaa saman verran työllisyyden kohenemisen ja tulojen kasvun myötä. Reaaliansioiden olemme arvioineet kohoavan 0,6 prosenttia. Vuonna 2019 yksityinen kulutus kasvaa 1,2 prosenttia, mikä ylittää hieman pääosin työllisyyden kohenemisen ansiosta toteutuvan käytettävissä olevan reaalitulon lisäyksen. Jos palkkasopimukset eivät ole maltillisia, kulutuksen kasvu voi lyhyellä aikavälillä olla nopeampaa, mutta pitkällä aikavälillä heikkenevä työllisyys rajoittaa bkt:n ja kulutuksen kasvua. (Ks. vaihtoehtoisista palkkaoletuksista Suhdanteen 1/2017 erityisteema.)

Inflaatio nousee maltillisesti

Vuonna 2017 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 0,8 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää öljyn hinnan pieni nousu viimevuotisesta. Vuonna 2018 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1,1 prosenttia muun muassa asumisen, tupakan ja alkoholin sekä palvelujen hintojen nousun myötä. Vuonna 2019 kuluttajahinnat kohoavat 1,6
prosenttia. Tällöin nouseva korkotaso osaltaan kiihdyttää inflaatiota.

Talouskasvu, sopeutukset ja rakenneuudistukset tasapainottavat julkista taloutta asteittain

Vuonna 2016 koko julkisen sektorin alijäämä oli 1,8 prosenttia bkt:sta. Valtion vaje oli 2,7 prosenttia ja kuntien 0,4 prosenttia. Sosiaaliturva rahastojen ylijäämä oli runsaan prosentin verran. Julkisen sektorin ns. rakenteellinen alijäämä oli arviomme mukaan 0,2 prosenttia bruttokansan-tuotteeseen suhteutettuna. Sen EMU-normi on maksimissaan 0,5 prosenttia, mutta siinä on omat joustomekanisminsa. Koko julkisen talouden bruttovelka oli 63,1 prosenttia bkt:sta, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisenä vuonna. Velan kasvua jarrutti valtion kassan samanaikainen pieneneminen.

Vuonna 2017 julkisen sektorin alijäämä pienenee ripeän talouskasvun tukemana 1,5 prosenttiin bkt:sta, toteutetuista tuloveronkevennyksistä huolimatta. Julkinen velka vakaantuu viimevuotiseen 63,1 prosenttiin. EU:n komission menetelmällä Etlan ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä kasvaa ns. tuotantokuilun pienenemisen vuoksi 0,9 prosenttiin bkt:sta vuonna 2017.

Vuonna 2018 julkisen sektorin alijäämä alenee 1,0 prosenttiin valtion vajeen pienentyessä säästötoimien ja taloudellisen kasvun ansiosta. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pienenee asteittain eläkemenojen kasvun myötä. Julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 0,6 prosenttia bkt:sta. Varsinaisen alijäämän pieneneminen pienentää alijäämää, mutta tuotantokuilun pieneneminen jarruttaa alenemista. Julkisen velan bkt-suhde alenee 62,2 prosenttiin bkt:sta.

Vuonna 2019 koko julkisen sektorin alijäämä laskee edelleen 0,6 prosenttiin bkt:hen suhteutettuna. Valtion vaje on tällöin 1,3 prosenttia bkt:sta. Julkisen velan bkt-suhde laskee 61,4 prosenttiin bkt:sta. Suotuisan kehityksen edellytyksenä on julkisen sektorin meno- ja tulokurin jatkuminen.

Suomi täyttää selvästi julkisen sektorin vajeen 3 prosentin tavoitteen. Vuonna 2021 vaje on 0,1 prosenttia bkt:sta, eli julkisen sektorin velkaantuminen lähes pysähtyy. Nopeutunut talouskasvu on merkittävästi helpottanut myös 60 prosentin velkakriteerin täyttymistä. Velka ei kasva niin korkeaksi kuin vielä keväällä arvioitiin, ja vuonna 2018 velan suhde bkt:hen jo pienenee. Lasku jatkuu niin, että vuonna 2021 velka on 59,5 prosenttia bkt:sta. Kehitys on kuitenkin hyvin herkkä talouskasvun ja bkt:n hinnan suhteen (ks. oheinen erityisteema vaihtoehtoisista skenaarioista).

Rakenteellinen alijäämä on EMU-kriteereiden ns. ennaltaehkäisevän osan kannalta yhä ongelma Suomelle. Se lasketaan varsinaisesta julkisen sektorin alijäämästä tekemällä siihen suhdanne- ja rakennekorjaus. Oleellinen kysymys laskennassa on se, kuinka suureksi Suomen ns. potentiaalinen tuotanto arvioidaan. Mitä suurempi on potentiaalisen bkt:n ja varsinaisen bkt:n välinen ero (ns. tuotantokuilu), sitä pienempi rakenteellinen alijäämä on suhteessa varsinaiseen alijäämään. Kun tuotantokuilu sulkeutuu, rakenteellinen ja varsinainen alijäämä ovat samoja. Arviomme mukaan rakenteellinen alijäämä ylittää vuosina 2017 ja 2018 keskipitkän aikavälin tavoitetason. Koska alijäämä kuitenkin pysyy yhden prosentin alapuolella (ei poikkea merkittävästi) ja alenee selvästi, myös rakenteellisen alijäämän kriteeri täyttyy.

EMU-kriteeristössä on vielä lisäkriteerinä ns. menosääntö. Se määrittää, että julkiset menot eivät saisi kasvaa nopeammin kuin potentiaalinen bkt. Tämän mittarin tulkinta on vielä hakemassa muotoaan. Siinäkin ongelmana ovat potentiaalisen tuotannon laskemiseen liittyvät epävarmuudet. (Ks. rakenteellisen alijäämän laskennasta erityisteema ja talouspolitiikasta Suhdanteen artikkeli.)

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2016 2016 2017E 2018E 2019E '11-'16 '17-'21E
Bruttokansantuote markkinahintaan 215,6 1,9 2,9 2,0 1,8 -0,2 1,9
Tuonti 78,6 4,4 3,7 2,1 2,5 1,7 2,8
- tavarat 52,6 6,5 4,1 2,0 2,3 1,1 2,7
- palvelut 26,0 0,3 2,1 2,4 3,0 3,1 2,9
Kokonaistarjonta 294,2 2,7 3,1 2,0 2,0 0,3 2,2
Vienti 76,0 1,3 5,8 3,1 3,9 0,3 3,8
- tavarat 52,8 1,9 6,7 3,0 4,0 0,3 3,9
- palvelut 23,2 -0,2 3,8 3,5 3,5 0,5 3,6
Investoinnit 46,4 7,2 6,6 1,5 2,7 -0,4 3,2
- yksityiset 37,9 7,9 8,2 1,3 2,8 -0,7 3,6
- julkiset 8,6 3,9 -0,6 2,3 1,7 1,2 1,6
Kulutus 170,8 1,6 1,8 1,2 0,9 0,7 1,3
- yksityinen 119,1 1,8 2,1 1,5 1,2 0,8 1,5
- julkinen 51,7 1,2 1,1 0,4 0,4 0,4 0,6
Varastojen muutos 1) 1,1 -0,2 -0,2 0,3 -0,1 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 294,2 2,2 3,5 2,0 2,0 0,3 2,3
Kotimainen kysyntä 218,3 2,6 2,6 1,6 1,3 0,3 1,6
Julkinen kysyntä 60,3 1,5 0,9 0,7 0,6 0,6 0,7
1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.2/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2014 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1,0 -0,2 0,4 0,8 1,1 1,6
Ansiotason muutos, % 1,4 1,4 0,9 0,1 1,7 1,9
Työttömyysaste, %
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa BKT:hen -1,3 -1,0 -1,4 0,5 0,7 1,5
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -1,1 -2,5 2,1 4,5 2,9 3,1
Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta
Suomen EMU-velka, % BKT:sta
Euribor 3 kk, % 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,2 0,2
EU28-maiden BKT:n muutos, % 1,6 2,2 1,9 2,1 1,8 1,6
- Euroalue 1,2 2,0 1,8 2,1 1,8 1,6
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 0,5 0,0 0,3 1,6 1,6 1,8
- Euroalue1) 0,4 0,0 0,2 1,5 1,5 1,7
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.
S17.2/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2017E 2018E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2017E 2018E
Euron hinta
USD 1,07 1,12 1,17 1,17 1,17 1,17 1,17 1,17 1,12 1,17
JPY 121 125 129 129 129 129 129 129 125,6 129,5
GPB 0,85 0,88 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,88 0,9
Ohjauskorot
FED 1,00 1,25 1,25 1,50 1,50 1,50 1,75 2,00 1,15 1,67
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Markkinakorot
Libor 3kk 1,13 1,26 1,31 1,70 1,70 1,70 1,95 2,20 1,35 1,87
Euribor 3kk -0,33 -0,33 -0,33 -0,30 -0,30 -0,25 -0,20 -0,15 -0,32 -0,24
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 52,6 47,4 51,8 51,8 51,8 51,8 51,8 51,8 52,3 51,8
Muu kuin energia, vuosimuutos, % 21,6 2,0 5,2 -0,6 -7,5 2,0 2,0 2,0 9,0 -0,5
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S17.2/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Kansainvälisen talouden kehitys on epävarmaa: vaihtoehtoiseenkin kehitykseen on syytä varautua

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy niin paljon epävarmuutta, että Suomessakin on syytä hahmotella perusennusteelle vaihtoehtoisia kehitysuria. Olemme alla esitetyissä vaihtoehdoissa rakentaneet Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle kolme uraa seuraavasti:


Maailman teollisuustuotanto Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2016 2017 2018 2019 2020 2021
Nopea kasvu 1,2 3,5 3,4 2,8 2,4 2,4
Perusvaihtoehto 1,2 3,0 2,9 2,3 1,9 1,9
Hidas kasvu 1,2 2,2 2,1 1,5 1,1 1,1
S17.2/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erot voivat syntyä monista lähteistä. Kunkin kehityskulun tarkkaa suuruutta tai vaikutusta ei pystytä mittamaan. Tärkeää on kuitenkin antaa kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa.

Perusvaihtoehto on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusvaihtoehdossa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Hyväkään vaihtoehto ei voi olla kovin optimistinen, koska euroalue joutuu sopeutumaan korkeisiin julkisen talouden velkoihin vielä usean vuoden ajan. Kiinassa maan rakenteelliset ongelmat estävät paluun aiemmalle kasvutrendille eikä Venäjällä ole näköpiirissä kovin voimakasta kasvua.

Kuvattu hitaan kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat muun muassa euroalueen ja Kiinan velkatilanteen ja rahoitusmarkkinoiden kehitys, protektionismin uhka, öljyn hinnan vaihtelut ja poliittiset kriisit. Suomen omista riskeistä mainittakoon tekijät, jotka vaikuttavat Suomen vientimenestykseen sekä kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Näidenkin vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida alla esitettyjen Suomen bkt-urien pohjalta. Erilaisen palkkakehityksen vaikutuksia Suomen kokonaistuotantoon on tarkasteltu Suhdanteen 1/2017 erityisteemassa. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin. Paljon suurempikin on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden urat vaikuttavat Suomen kansantalouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. valuuttakursseista, koroista, lainojen riskipreemioista sekä kotimaisten yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään työllisyyden, kulutuksen ja investoin-tien kautta.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2017–2021 perusvaihtoehdossa keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 2,2 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,6 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu sama hallitusohjelman mukainen julkisen talouden päätösperäinen sopeutus.

Työttömyysaste alenee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja edelleen 7,2 prosenttiin vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 8,4 ja 6,9 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 8,5 prosenttia tänä vuonna ja 7,6 prosenttia vuonna 2021. Vuoden 2021 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 71,4, nopean kasvun vaihtoehdossa 71,7 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 71,0 prosenttia.

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi voimakkaasti taloudelliseen kasvuun. Perusvaihtoehdossa rahoitusjäämä on -2,5 prosenttia bkt:sta vuonna 2017 ja -0,8 prosenttia bkt:sta vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -2,4 ja -0,2 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -2,7 ja -1,4 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EMU-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -1,5 prosenttia vuonna 2017 ja -0,1 prosenttia vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -1,4 prosenttia tänä vuonna ja 0,5 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2021. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-rahoitusjäämä on -1,6 prosenttia vuonna 2017 ja -0,7 prosenttia vuonna 2021. Rakenteellisen alijäämän mittariin vaikuttaa merkittävästi tuotannon suhdannekomponentin suuruus kunakin vuonna. (Ks. Suhdanteen artikkeli talouspolitiikasta ja erityisteema rakenteellisesta alijäämästä.)

Valtion ja kuntien alijäämät ovat tärkein julkisen talouden ns. EMU-velan (EDP-velka) kehityksen määrittäjä. Perusvaihtoehdossa EMU-velan bkt-suhde vakaantuu viimevuotiseen 63,1 prosenttiin vuonna 2017. Velka kääntyy laskuun vuonna 2018 saavuttaen 62,2 prosenttia. Se alenee edelleen 59,5 prosenttiin vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa EMU-velka alenee 62,8 prosenttiin jo vuonna 2017 ja edelleen 57,1 prosenttiin vuonna 2021. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-velka kohoaa 63,4 prosenttiin bkt:sta vuonna 2017 alentuen sen jälkeen perusvaihtoehtoa hitaammin 62,3 prosenttiin vuonna 2021. EMU-kriteerit täyttyvät velan osalta kaikissa vaihtoehdoissa, koska EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2,5-3 % bkt:sta) alennetaan velasta 60 prosentin EMU-kriteeriä sovellettaessa ja koska velalle tehdään suhdannekorjaus. Velan kehitys on hyvin herkkä taloudellisen kasvun suhteen, ja edellä ennakoitua heikompikin talouskehitys on hyvin mahdollinen.

Markku Kotilainen

Markku Kotilainen

Tutkimusjohtaja, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, talouspolitiikka