Katsaus suhdannekehitykseen

  • Suomen talous elpyy koronakriisistä, vaikka vuoden ensimmäisellä puoliskolla tasapainottelu epidemian kanssa jatkuu. Kokonaistuotanto kasvaa ennusteemme mukaan 3,0 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna odotamme Suomen talouden kasvavan 2,4 prosenttia. Vuodelle 2023 ennustamme 1,7 prosentin kasvua.
  • Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemina. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri.
  • Suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Rokotekattavuus voi kehittyä odotuksia hitaammin, ja virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia. Ensi vuonna viennin elpyminen on sitäkin vauhdikkaampaa: ennustamme viennin kasvavan noin 7 prosenttia, kun myös palveluvienti voimistuu.
  • Yksityinen kulutus kasvaa 2,3 prosenttia tänä vuonna ja jopa 4,6 prosenttia ensi vuonna. Yksityisenkulutuksen elpyminen on riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan turvalliseksi.
  • Investoinnit kasvavat vajaat 2 prosenttia vuonna 2021 ja noin 2,5 prosenttia vuonna 2022. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.
  • Ennustamme työttömyysasteen laskevan tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustamme 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia. Ennusteemme mukaan työllisyysaste on vuonna 2023 73,0, joten hallituksen työllisyysastetavoite jäisi näillä tiedoin saavuttamatta.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,2 prosenttia vuosina 2022 ja 2023. Kuluttajahinnat nousevat hieman hitaammin kuin euroalueella keskimäärin.
  • Julkistalouden tasapaino paranee ennustevuosina, vaikka lähtötaso on koronakriisin jäljiltä heikko. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 3,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuodelle 2,3 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino paranee talouskasvun ja toisaalta tilapäisten koronan takia tehtyjen menolisäysten sekä veronalennusten poistumisen ansiosta.
  • Julkistalouden rakenteellinen tasapaino paranee tänä ja ensi vuonna viime vuodesta hieman. Julkisen velan suhde bkt:hen kuitenkin kasvaa, joskin hitaasti, aina vuoteen 2025 asti.

    Maailmantalous kasvaa synkän vuoden jälkeen

    Maailmantalous toipuu tänä vuonna 5,8 prosentin kasvuvauhtiin. Viime vuonna maailmantalous supistui 3,5 prosenttia – suurin piirtein yhtä paljon kuin toisen maailmansodan viimeisenä vuonna. Finanssikriisin 2009 bkt:n supistuminenkin oli vain noin puolet tästä pudotuksesta. Elpymistä avittaa erittäin voimakas finanssi- ja rahapoliittinen elvytys. Rokotteen kehittäminen ennätysajassa on sittenkin kaikkein tärkein yksittäinen kasvua tukeva tekijä. Riittävä rokotekattavuus saavutetaan silti hitaasti, globaalisti vasta ensi vuonna, ja niinpä palveluiden elpyminen siirtyy monessa maassa kuluvan vuoden loppuun sekä ensi vuodelle. Ennustamme maailmantalouden kasvavan 4,0 prosenttia ensi vuonna.

    Kehittyneistä maista kasvu on tänä vuonna erityisen nopeaa Yhdysvalloissa: ennustamme sen talouden kasvavan 6,3 prosentin vauhtia. Talouskasvu saa tukea Fedin koronlaskuista ja määrällisestä keventämisestä mutta sitäkin enemmän voimakkaasti elvyttävästä finanssipolitiikasta. IMF (Fiscal Monitor 2021) arvioi, että Yhdysvaltojen koronakriisissä tekemä suora päätösperäinen elvytys on ollut tähän asti jo 16,7 prosenttia bkt:sta. Laskelmassa ei ole huomioitu Bidenin hallinnon uutta 1 900 miljardin dollarin elvytyspakettia, jonka kongressi on jo hyväksynyt. Paketti nostaakin Yhdysvaltojen päätösperäisen elvytyksen jo yli 25 prosenttiin bkt:sta. Ensi vuonna ennustamme Yhdysvaltojen talouden kasvavan 3,0 prosenttia.

    Euroaluekin on päässyt koronakriisistä kasvuun, mutta rokotekattavuuden hitaan edistymisen takia kasvu jää hitaammaksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Myös päätösperäinen elvytys jää jälkeen Yhdysvalloista. Toisaalta euroalueen monissa maissa niin sanottujen automattisten vakauttajien elvyttävä vaikutus on keskeinen. Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 4,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia vuonna 2022.

    Saksan talous kasvaa hieman hitaammin kuin euroalue keskimäärin. Toisaalta Saksan talous myös kärsi koronakriisistä selvästi vähemmän kuin euroalueen taloudet keskimäärin: Saksan bkt laski v. 2020 5,3 prosenttia, euroalueen 6,8 prosenttia. Saksa hyötyikin siitä, että nopeaan elpymiseen globaalistikin jo viime vuonna päässyt teollisuustuotanto muodostaa suuremman osuuden sen arvonlisäyksestä kuin euroalueen maissa keskimäärin. Suurimmat miinukset kirjattiin viime vuonna Etelä-Euroopan talouksissa, joista Espanjan talous supistui 11 ja Italian 8,8 prosenttia. Ranskankin talous supistui viime vuonna 8,3 prosenttia. Toisaalta suurten talouspudotusten maissa nähdään hyviä kasvulukuja tänä vuonna – erityisesti kuluvan vuoden toisella puoliskolla, kun matkailu helpottuu rokotekattavuuden ollessa Euroopassakin riittävän laajaa.

    Poliittisesti merkittävä päätös tehtiin viime vuonna, kun EU-maat sopivat viime kesänä yhteensä 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahastosta. Niin sanotussa ”Next Generation EU” elpymisvälineessä on 390 miljardia suoraa tukea jäsenmaille, 360 miljardia on taas lainapohjaista tukea. Rahaa jäsenmaille jaetaan pandemiaa edeltävän taloudellisen suoriutumisen perusteella sekä osittain myös koronakriisin aiheuttaman tuotannon pudotuksen perusteella (käänteisesti). Paketti rahoitetaan EU-maiden yhteisellä velanotolla. Elpymisväline kiihdyttää EU-maiden kasvua ennustejaksolla keskimäärin joitakin prosentin kymmenyksiä.

    Kiinan talous kasvaa ennusteemme mukaan 8,0 prosenttia tänä vuonna. Kasvu on nopeimpien joukossa koko maailmassa, ja osoittaa Kiinan selättäneen tiukoilla toimillaan koronakriisin erinomaisesti. Ensi vuodelle ennustemme Kiinalle 5,8 prosentin kasvua.

    Kehittyneiden maiden kevyitä rahoitusoloja ylläpitävä rahapolitiikka tukee kasvua ennusteperiodilla. Odotamme EKP:n pitävän ohjauskoron nollassa ainakin vuoteen 2023 asti. Rahapolitiikan kiristäminen aloitetaan arvopapereiden netto-
    ostojen supistamisilla aikaisintaan ennustejakson lopulla. Yhdysvalloissa, jossa voimakkaasti elvyttävä finanssipolitiikka kiihdyttää inflaatiota jo kuluvana vuonna, odotamme Fedin nostavan ohjauskorkoa vuonna 2023.

    Talouden näkymissä on kuitenkin useita riskejä. Keskeisin riski liittyy pandemian hallintaan, globaalin rokotekattavuuden odotettua hitaampaan etenemiseen ja uusiin, tarttuvampiin ja rokotteiden antamaa suojaa ainakin osittain kiertäviin virusmuunnoksiin. Myös maailmankaupan näkymissä on riskejä. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on edelleen jännitteinen, ja tästä voi seurata maidenvälisiä tulleja tai sellaisia regulaation muutoksia, jotka vaikuttavat myös EU-maissa sijaitsevien yritysten kaupankäynnin kustannuksiin. Julkisen velan korkeat tasot ja niihin liittyvät epäsuorat riskit erityisesti tietyissä maissa muodostavat lisäksi oman epävarmuutta lisäävän tekijänsä seuraavien vuosien ajalle.

    Suomen talous selvisi viime vuodesta verraten hyvin

    Suomen bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,9 prosenttia. Yksityinen kulutus laski ennakkotietojen perusteella jopa 4,9 prosenttia. Vienti väheni 6,3 prosenttia. Tuonti supistui samanaikaisesti 6,6 prosenttia, joten nettovienti kontribuoi (hieman) positiivisesti talouskasvuun. Investoinnit vähenivät 2,8 prosenttia. Viime vuoden bkt-tiedot ovat kuitenkin tällä kertaa tavallista epävarmemmalla pohjalla koronavuoden takia.

    Bkt kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2021 ja 2,4 prosenttia vuonna 2022

    Ennustamme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 3,0 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten laskettu 0,2 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Kasvuluvun alennus on seurausta rokotekattavuuden odotettua hitaammasta etenemisestä ja siten edelliseen ennusteeseen nähden heikommista yksityisen kulutuksen näkymistä. Nettovienti kontribuoi selvästi positiivisesti talouskasvuun tänä vuonna. Ensi vuoden talouskasvuksi ennustamme 2,4 prosenttia. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen merkitys kasvulle on suuri.

    Vienti kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia ja ensi vuonna jo reilut 7 prosenttia. Investoinnit kasvavat vajaat 2 prosenttia tänä vuonna ja noin 2,5 prosenttia v. 2022. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman alle 2,5 prosenttia tänä vuonna epidemian aiheuttamien rajoitusten poistuessa asteittain kesän kuluessa. Ensi vuonna ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan jo hieman yli 4,5 prosenttia. Vuonna 2023 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,7 prosenttia, joka on hieman potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtiamme nopeammin.

    Tuotantokuilun arvioimme olevan negatiivinen vielä kuluvana vuonna. Suomen talous onkin tänä vuonna edelleen potentiaalinsa alapuolella. Ensi vuonna arvioimme tuotantokuilun olevan enää vain hieman negatiivinen, joten tuotanto on silloin lähes saavuttanut potentiaalisen tasonsa.

    Palveluvienti vauhdittuu ensi vuonna

    Ennustamme viennin määrän kasvavan tänä vuonna 4,4 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa 4,2 prosenttia ja palvelujen vienti vain hieman enemmän. Palveluvienti romahti viime vuonna jopa 15 prosenttia, joten sen täysimääräiseen toipumiseen on matkaa. Varsinkin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa tänä vuonna voimakkaasti. Autoteollisuuden kysyntätilanne on erittäin hyvä, ja telakoilta luovutetaan iso risteilijä ja kaksi pienempää alusta. Tavaraviennin kasvua puolestaan jarruttaa tänä vuonna öljynjalostamon pitkä huoltoseisokki.

    Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 7,2 prosenttia. Vienti saa edelleen vetoapua kansainvälisen talouden elpymisestä samalla, kun saavutettu rokotekattavuus mahdollistaa myös turismin voimakkaan elpymisen. Palveluiden viennin ennustetaankin kasvavan jopa lähes 15 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2023 viennin kasvun odotetaan tasaantuvan 2,8 prosenttiin. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen tänä ja ensi vuonna hidastaa viennin elpymistä ennustejaksolla (ks. erityisteema s. 66 sekä artikkeli s. 79 aiheesta).

    Kone- ja laiteinvestoinnit piristyvät

    Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia. Kasvua nopeuttaa yritysten kone- ja laiteinvestointien selvä lisääntyminen. Asuinrakentamisen ennustetaan kasvavan prosentin vauhtia.

    Vuonna 2022 investointien kasvu voimistuu hieman, 2,4 prosenttiin. Asuinrakentamisen kasvu kaksinkertaistuu kuluvan vuoden prosentin vauhdista. Muiden investointien kuin asuinrakentamisen ennustetaan lisääntyvän reilut neljä prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvua vauhdittaa hallituksen päätös korottaa kone- ja laitehankintojen poisto-oikeus kaksinkertaiseksi. Merkittävät teollisuuden investointihankkeet näkyvät kone- ja laiteinvestointien lisäksi myös maa- ja vesirakentamisen hyvänä kasvuna ennustejakson loppupuolella. Teollisuuden investoinnit vauhdittavat myös t&k-investointien kasvua ennustejaksolla.

    Hallituksen työllisyys- ja alijäämätavoitteet tuskin toteutuvat

    Työmarkkinat selvisivät koronakriisistä odotettua pienemmin vaurioin: Tilastokeskuksen mittaama työttömyysaste nousi 6,7 prosentista vain 7,8 prosenttiin. Lomautettuna oli kuitenkin huomattava määrä palvelualojen työntekijöistä. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 29 000 henkilöllä. Kasvu painottuu kuluvan vuoden toiseen puoliskoon. Myös työvoiman odotetaan pysyvän hienoisessa kasvussa, minkä seurauksena työttömyysaste laskee 7,5 prosenttiin. Samalla työllisyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna keskimäärin 72,3 prosenttiin.

    Ensi vuonna työllisyyden kasvu jatkuu vaimeana. Työttömyysaste laskee yhä aavistuksen, 7,2 prosenttiin. Työllisyysasteen odotetaan paranevan ensi vuonna 72,8 prosenttiin, sillä 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa samalla, kun heidän lukumääränsä pienenee. Kysynnän heikkous vähentää työllisten määrän kasvua tänä vuonna, mutta osaavan työvoiman saatavuus on suurempi este kasvulle jo ensi vuonna. Ennustamme, että työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73,0 prosenttiin. Marinin hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite onkin jäämässä näillä näkymin toteutumatta, ellei tehdä uusia, hyvin merkittäviä työllisyystoimia.

    Erityisteema-artikkelissamme sivulla 56 vertaamme myös Sipilän ja Marinin hallitusten työllisyystoimia ja niiden tavoitteita. Sipilän hallitus saavutti keskeisimmät tavoitteensa, kun taas Marinin hallituksella on tavoitteidensa toteutumiseen tekemistä jäljellä.

    Kulutuskysyntä lisää bruttokansantuotetta erityisesti ensi vuonna

    Reaaliansioiden ja muiden tulojen sekä jossain määrin myös työllisyyden kasvu tukevat kulutusta tänä ja ensi vuonna. Säästämisasteen alentumisella on kuitenkin tulokehitystä merkittävämpi vaikutus ennustejaksolla. Keskeinen kulutusta vähentävä tekijä onkin koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset. Palveluiden kulutus elpyy vasta riittävän rokotekattavuuden saavuttamisen myötä.

    Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,3 ja ensi vuonna 4,6 prosenttia, mistä kuitenkin merkittävä osa on ns. kasvuperintöä kuluvalta vuodelta. Samanaikaisesti kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu säästämisaste laskee korkealta poikkeusvuoden 2020 tasoltaan hitaasti kohti niin sanottua normaalia, ja ennustejakson lopulla säästämisaste on lähellä nollaa.

    Vuonna 2023 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme 2,5 prosenttia, mikä on hieman nopeampaa kuin reaalisen ostovoiman kasvu. Nimellinen ansiotaso nousee ennusteemme mukaan tänä vuonna 2,2 ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Vuonna 2023 ansiot nousevat edelleen 2,1 prosenttia.

    Inflaatio kiihtyy vain hieman

    Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna prosenttiyksikön verran nopeammin kuin viime vuonna eli 1,3 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää tänä vuonna alkoholi- ja tupakkatuotteiden, liikenteen sekä asumisen hintojen kohoaminen. Energian hinnan nousu on merkittävässä roolissa. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu aavistuksen, 1,2 prosenttiin, jolloin kuluttajahintoja nostavat alkoholi- ja tupakkatuotteiden, asumisen sekä elintarvikkeiden hintojen kohoaminen. Vuonna 2023 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme edelleen 1,2 prosenttia.

    Julkisen sektorin velka kasvaa

    Julkisen talouden alijäämä pienenee ennustejaksolla vaikean koronavuoden 2020 jälkeen. Viime vuonna julkisen sektorin vaje oli vielä 5,5 prosenttia bkt:sta. Päätösperäinen finanssipolitiikka oli voimakkaasti elvyttävää viime vuonna – osa tehdyistä päätöksistä vaikuttaa myös tähän vuoteen. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi ennustetaan 3,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi enää 2,3 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino paranee talouskasvun ja tilapäisesti voimassa olevien koronakriisiin liittyvien päätösten vaikutusten poistuessa.

    Julkisen sektorin EDP-velka kuitenkin nousee ennustejaksolla. Ennustamme sen nousevan 69,4 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuoden julkisen sektorin EDP-velaksi ennustamme hieman paremman toteuman, 68,8 prosenttia, mutta vuodelle 2023 taas 69,4 prosenttia. Perusennusteessamme julkisen sektorin EDP-velka kohoaa 69,9 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2025 mennessä. Valtion budjettitasapaino paranee ennustevuosina viime vuoden pudotuksen jälkeen. Sosiaaliturvarahastot pysyvät lievästi ylijäämäisinä. Odotuksemme julkisen velan bkt-suhteen kehityksestä on hieman alentunut syyskuun ennusteeseen nähden. Tämä on seurausta ennen kaikkea viime vuoden ennustettua pienemmästä bkt-pudotuksesta ja siten paremmasta julkisen sektorin rahoitusasemasta. Toteutunut kehitys on kuitenkin jatkossakin hyvin herkkä bkt:n arvon muutoksille. Isoja kysymyksiä liittyy myös siihen, pystyykö istuva hallitus eläkeputken poiston lisäksi muihin, työllisyysastetta olennaisesti nostaviin politiikkatoimiin. Toinen kysymys on vielä se, parantavatko ne julkisen sektorin rahoitusasemaa.

    Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema kehittyy ennusteemme mukaan parempaan suuntaan tänä ja ensi vuonna. Rakenteelliseksi alijäämäksi arvioidaan vuodelle 2020 noin 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Rakenteellinen alijäämä supistuu (absoluuttisesti) vuonna 2021 3,2 prosenttiin ja vuonna 2022 yhä 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

    Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden seurauksena Euroopan unioni on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Sen perusteella säännöt eivät tällä hetkellä rajoita jäsenmaiden reagoimista kriisin välittömään hoitoon. Näillä tiedoin säännöt tulevat voimaan vasta vuonna 2023.

    Keskipitkällä aikavälillä finanssipolitiikan sääntöperusteinen ohjaaminen tulee joka tapauksessa jälleen käynnistymään. Etlan julkisen talouden ennusteen sekä heikon velka- ja alijäämäkehityksen perusteella on varsin selvää, että Suomen tulee keskipitkällä aikavälillä sopeuttaa finanssipolitiikkaansa, jotta sääntörikkomuksilta vältytään. Ennustettu kehitys vuosille 2020–2022 indikoi rakenteellisen rahoitusaseman paranemista, ja kehityskulkua tulisi jatkaa kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, eli tasoa, jolla rakenteellinen alijäämä ei ylitä puolta prosenttia tuotannon tasosta.

    Taulukko: Suomen huoltotase

    
    Suomen huoltotase
    Arvo Määrän muutos, %
    Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
    Huoltotase-erä 2020 2020 2021E 2022E 2023E '16-'20 '21-'25E
    Bruttokansantuote markkinahintaan 246,3 -2,9 3,0 2,4 1,7 1,1 2,0
    Tuonti 89,2 -6,6 2,5 6,8 3,9 2,1 3,7
    - tavarat 59,2 -2,6 0,7 4,5 2,8 2,4 2,5
    - palvelut 30,0 -14,6 6,6 12,0 6,2 1,4 6,3
    Kokonaistarjonta 335,5 -4,1 2,8 3,7 2,3 1,4 2,5
    Vienti 91,1 -6,4 4,4 7,2 2,8 2,8 4,3
    - tavarat 63,5 -2,2 4,2 4,2 1,7 2,8 3,1
    - palvelut 27,5 -15,0 4,8 14,8 5,5 2,7 7,1
    Investoinnit 58,3 -2,7 1,8 2,4 2,4 2,6 2,1
    - yksityiset 46,7 -5,1 2,2 3,5 3,5 1,9 2,6
    - julkiset 11,6 7,8 0,4 -2,1 -2,0 5,9 0,0
    Kulutus 184,4 -3,3 2,5 2,7 1,8 0,4 1,9
    - yksityinen 124,6 -4,9 2,3 4,6 2,5 0,1 2,5
    - julkinen 59,8 0,3 3,0 -1,4 0,2 1,0 0,5
    Varastojen muutos 1) 1,7 0,1 -0,2 -0,4 0,2 0,0 0,0
    Kokonaiskysyntä 335,5 -4,1 2,8 3,7 2,3 1,4 2,5
    Kotimainen kysyntä 244,5 -3,1 2,2 2,2 2,1 0,9 1,7
    Julkinen kysyntä 71,3 1,5 2,6 -1,5 -0,2 1,8 0,4
    Hinnan muutos, %
    Edellisestä vuodesta Keskimäärin
    Huoltotase-erä 2020 2021E 2022E 2023E '16-'20 '21-'25E
    Bruttokansantuote 1,6 0,9 1,7 1,5 1,2 1,4
    Tuonti -5,4 3,5 1,4 1,0 -0,1 1,8
    Vienti -4,4 2,0 1,5 1,4 -0,1 1,5
    Investoinnit 0,9 1,7 2,2 1,7 1,9 1,8
    Kulutus 0,9 1,5 1,4 1,3 0,8 1,4
    1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
    2) Käyvin hinnoin.
    Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
    S21.1/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

    Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita

    
    Eräitä keskeisiä ennusteita
    2018 2019 2020 2021E 2022E 2023E
    Kuluttajahintainflaatio, % 1,1 1,0 0,3 1,3 1,2 1,2
    Ansiotason muutos, % 1,7 2,1 1,8 2,2 2,1 2,1
    Työn tuottavuus, % -1,0 0,1 -0,9 1,8 1,4 0,8
    Työttömyysaste, % 7,4 6,7 7,8 7,5 7,2 7,0
    Työllisyysaste, % 71,7 72,6 71,6 72,3 72,8 73,0
    Kansainvälinen kustannuskilpailukyky, % -1,3 1,4 0,7 -3,0 -1,1
    Vientikysyntä, % 2,0 -0,5 -5,5 6,0 3,5 2,5
    Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen -1,9 -0,3 0,5 0,0 0,4 0,3
    Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % 1,1 2,5 -2,9 2,0 2,7 2,3
    Suomen EDP-jäämä, % bkt:stä -0,9 -1,0 -5,5 -3,8 -2,3 -1,2
    Suomen EDP-velka, % bkt:stä 59,6 59,4 67,3 69,4 68,8 69,4
    Rakenteellinen jäämä, % bkt:stä -1,3 -1,5 -3,8 -3,2 -2,3
    Euribor 3 kk, % -0,3 -0,4 -0,4 -0,5 -0,3 0,0
    EU27-maiden bkt:n muutos, % 2,0 1,5 -6,4 4,3 3,8 2,9
    - Euroalue 1,9 1,3 -6,8 4,7 3,5 2,5
    EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 1,8 1,4 0,7 1,7 1,6 1,7
    - Euroalue1) 1,7 1,2 0,2 1,7 1,5 1,6
    1) Yhdenmukaistettu indeksi
    Lähteet: Tilastokeskus.
    S21.1/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

    Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

    Kansainvälisen talouden kehitys voi myös pettää

    Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy suurta epävarmuutta. Koronaviruksen muunnokset saattavat kiertää tällä hetkellä saatavilla olevien rokotteiden antamaa suojaa, minkä seurauksena rajoitustoimia jouduttaisiin asettamaan laajoina uudestaan. Myös poliittisia riskejä on useita: Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännite saattaa yltyä uudeksi kauppasodaksi, minkä lisäksi regulaation muutokset Kiinassa saattavat hankaloittaa länsimaisten yritysten toimintaa Kiinan markkinoilla. Oheisessa taulukossa esitetäänkin vaihtoehtoisia uria Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle. Näin muodostettu ulkomaista kysyntää kuvaava muuttuja vaikuttaa viennin kautta Suomen kokonaistuotantoon ja siten muun muassa julkisen sektorin keräämiin verotuloihin.

    
    Maailman teollisuustuotanto Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
    2020 2021 2022 2023 2024 2025
    Nopea kasvu -5,5 6,5 4,0 3,0 2,6 2,6
    Perusvaihtoehto -5,5 6,0 3,5 2,5 2,2 2,2
    Hidas kasvu -5,5 5,3 2,8 1,7 1,4 1,4
    S21.1/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

    Erot kansainvälisessä kysynnässä voivat syntyä monista lähteistä. Seuraava analyysi pyrkiikin antamaan lähinnä kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa. Kansainvälisten sokkien bkt-vaikutukset on simuloitu Etlan makrotalouden mallilla (ks. Lehmus, 2018).

    Niin sanottu perusura on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusennusteessa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tällaisessa positiivisessa skenaariossa oletetaan kasvun kiihtyvän sittenkin vain maltillisesti, sillä länsimaita vaivaava hidas tuottavuuskehitys tuskin kääntyy kovin nopeasti ja pandemia jättänee useammaksi vuodeksi jäljen maailmantalouteen. Kiinassa ja Venäjällä taas maiden rakenteelliset ongelmat estävät paluun kovin paljon nopeammalle kasvutrendille.

    Kuvattu hitaamman kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat yllä mainittujen pandemiariskien lisäksi erilaiset rahoitusmarkkinariskit. Myös julkisen velan tasoihin ja pandemian aikana tehtyihin epäsuoriin yritysten tukitoimiin liittyy omat riskinsä. Oma lukunsa ovat vielä geopolitiikan riskit, jotka voivat heijastua kansainväliseen kysyntään. Tällaistenkin sokkien vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida seuraavalla sivulla olevassa kuviossa esitettyjen kansainvälisen kysynnän erilaisten kehitysten pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin, ja siksi sitä kutsutaankin taulukossa hitaan kasvun uraksi. Paljon suurempikin kriisi on mahdollinen.

    Erilaiset kansainvälisen talouden kasvu-urat vaikuttavat Suomen talouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. reaalisten efektiivisten valuuttakurssien muutoksista, koroista sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään tulojen, työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta. Suomen kattava sosiaaliturva automaattisten vakauttajien muodossa vaimentaa vaikutusta yksityiseen kulutukseen mutta näkyy sitäkin selvemmin julkisen sektorin budjettialijäämissä. Vientishokin bkt-vaikutusta vaimentaa myös tuonnin supistuminen, sillä vientiteollisuus käyttää myös tuontipanoksia tuotannossaan. Tuontiin vaikuttaa lisäksi kotimainen aktiviteetti.

    Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2021–2025 perusennusteessamme keskimäärin 2,0 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 2,3 prosenttia ja hitaamman kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,7 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu samanlainen päätösperäinen finanssipolitiikka. Oletetaan myös, että huonompi tai parempi kehitysura ei vaikuta kotitalouksien säästämisasteeseen.

    Työttömyysaste laskee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 7,5 prosenttiin ja 6,8 prosenttiin vuonna 2025. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 7,4 ja 6,4 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 7,6 prosenttia tänä vuonna ja 7,3 prosenttia vuonna 2025. Vuoden 2025 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 73,6, nopean kasvun vaihtoehdossa 74,3 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 73,1 prosenttia.

    Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi huomattavasti taloudellisen kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen. Perusvaihtoehdossa niiden rahoitusjäämä on -5,3 prosenttia bkt:sta vuonna 2021 ja -2,1 prosenttia bkt:sta vuonna 2025. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -5,2 ja -1,4 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -5,5 ja -2,8 prosenttia kokonaistuotannosta.

    Koko julkisen sektorin ns. EDP-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -3,8 prosenttia vuonna 2021 ja -0,8 prosenttia vuonna 2025. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -3,7 prosenttia tänä vuonna ja -0,1 prosenttia vuonna 2025. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-rahoitusjäämä on -3,9 prosenttia vuonna 2021 ja -1,6 prosenttia vuonna 2025.

    Valtion ja kuntien alijäämät ovat tärkein julkisen talouden ns. EDP-velan kehityksen määrittäjä. Perusvaihtoehdossa EDP-velan bkt-suhde nousee 2,1 prosenttiyksikköä viime vuodesta, 69,4 prosenttiin vuonna 2021. Se nousee edelleen 69,9 prosenttiin vuonna 2025. Nopean kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee ensin, 68,7 prosenttiin vuonna 2021 mutta laskee 67,5 prosenttiin vuonna 2025. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee 70,4 prosenttiin bkt:sta vuonna 2021 kohoten sen jälkeen edelleen 74,2 prosenttiin asti vuonna 2025. 3 prosentin julkisen alijäämän EDP-kriteeri, jota tosin ei tällä hetkellä virallisesti seurata, alittuu kaikissa skenaarioissa vuosina 2022–2025. Kuluvana vuonna alijäämä on kuitenkin suurempi kuin 3 prosenttia bkt:sta kaikissa skenaarioissa. Julkisen velan bkt-suhteen saaminen hallintaan tai parhaimmillaan jopa laskuun tulee skenaarioidemmekin valossa olemaan vaikeaa.

    Lähde:
    Lehmus, M. (2018). ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Economic Modelling, Volume 74, August 2018, Pages 142–166.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö