Katsaus suhdannekehitykseen 1/2017

  • Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueen ja Yhdysvaltojen talouskasvu jatkuu kohtalaista vauhtia, Kiinan kasvu hidastuu hallitusti. Suurimmat riskit liittyvät Yhdysvaltojen ja euroalueen poliittisiin ratkaisuihin.
  • Suomen kokonaistuotanto kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2017. Vuosina 2018–2019 kasvu on 1,5–1,6 prosenttia.
  • Olemme olettaneet, että vuosille 2018 ja 2019 neuvoteltavat palkkasopimukset ovat maltilliset ja tukevat kilpailukyvyn kohenemista.
  • Viennin määrä kääntyy kysynnän, kilpailukyvyn paranemisen ja investointien tukemana parin prosentin nousuun vuonna 2017. Kasvu nopeutuu 2,5 prosenttiin vuonna 2018 ja runsaaseen 3 prosenttiin vuonna 2019.
  • Yksityinen kulutus kasvaa lähivuosina runsaan prosentin vuodessa. Ansiot nousevat maltillisesti, mutta työllisyyden koheneminen tukee kotitalouksien ostovoimaa.
  • Investoinnit lisääntyvät lähes 4 prosenttia vuonna 2017, seuraavina vuosina kasvu hidastuu 2,5–3 prosenttiin.
  • Työttömyysaste laskee 8,4 prosenttiin vuonna 2017. Sen jälkeen se alenee 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa ja vuonna 2020 päästään 7,5 prosenttiin.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 0,8 prosenttia tänä vuonna, vuosina 2018–2019 inflaatio on 1,4–1,5 prosenttia.
  • Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta sopeutustoimista huolimatta.

Maailmantalouden kasvu nopeutuu, poliittiset riskit varjostavat näkymää

Maailmantalous elää noususuhdannetta, vaikka tuotannon kasvuvauhti ei ylläkään samalle tasolle kuin ennen finanssikriisiä. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan runsaat 2 prosenttia vuodessa 2017–2019. Kasvu pohjautuu kotimaiseen kysyntään, jota uuden hallinnon finanssipolitiikka vahvistanee lähivuosina. Kasvuvauhti on hieman arvioitua tuotantopotentiaalin kasvua nopeampaa, mikä johtaa inflaation kiihtymiseen ja korkotason nousuun. Uuden presidentin linjaukset muodostavat keskeisen epävarmuuden erityisesti finanssi- ja kauppapolitiikassa.

Koko EU-alueen bkt nousee 1,7 prosenttia tänä vuonna, 1,6 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 prosenttia vuonna 2019. Myös Euroopassa kasvu on hieman tuotantopotentiaalin kasvua nopeampaa. Korkea työttömyys kuitenkin jarruttaa inflaation nopeutumista. Venäjällä kokonaistuotanto kasvaa runsaan prosentin vuonna 2017. Vuosina 2018–2019 kasvu kohoaa noin puoleentoista prosenttiin. Energian hinnan nousu tukee kasvua. Pitemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutuminen kuitenkin edellyttää uudistusten vauhdittumista. Kiinan bkt lisääntyy kuluvana vuonna 6,3 prosenttia, mikä on aiempaa selvästi vähemmän. Pyrkimys voimakkaasti kasvaneen velkaantumisen hillintään ja siirtyminen vientiteollisuudesta palveluihin jarruttavat tuotannon kasvua. Vuonna 2018 kasvu hidastuu 6 prosenttiin ja seuraavana vuonna hieman sen alle.

Vuonna 2017 koko maailman kokonaistuotannon kasvu nopeutuu 3,3 prosenttiin ja säilyy suunnilleen samoissa lukemissa seuraavina vuosina. Ns. nousevien talouksien kasvua jarruttaa Kiinan kasvun hidastuminen ja ulkomaisten pääomavirtojen heikentyminen Yhdysvaltojen odotetun rahapolitiikan kiristymisen vuoksi. Raaka-aineita tuottavat maat hyötyvät raaka-aineiden hintojen maltillisesta noususta.

Riski oleellisesti huonommasta kehityksestä on yhä suuri. Viime aikoina erityistä huolta ovat herättäneet Yhdysvaltojen uuden presidentin protektionistiset puheet. Euroalueella epävarmuutta luovat Alankomaiden parlamenttivaalit maaliskuussa, Ranskan presidentinvaalit toukokuussa ja Saksan liittopäivävaalit syyskuussa. Koska useassa euroalueen maassa julkisen velan taso on korkea ja pankkien vakavaraisuus heikko, poliittinen epävakaus voi käynnistää pahimmillaan spekulaatioita koko euroalueen tulevaisuudesta. Kiinassa suurin ongelma on yrityssektorin korkea velan taso, mikä voi heikentyvän talouskehityksen oloissa synnyttää vaikeuksia velanhoidossa.

Itä-Ukrainaan on muodostunut ns. jäätynyt konflikti. Pakotteita ei lähiaikoina pureta ja kriisi jarruttaa Venäjän ja länsimaiden taloussuhteita useita vuosia. Epävarmuutta lisää myös Syyriassa ja sen naapurustossa yhä vellova sota.

Euroalueen kasvu pysyy varsin hyvänä

Ennustamme euroalueen bkt:n kasvavan 1,6 prosenttia sekä vuonna 2017 että vuonna 2018. Kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin vuonna 2019. Vuonna 2016 euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1,7 prosenttia.

Alueen kokonaistuotannon edelliseen neljännekseen verrattu kasvu pysyi viime vuoden jälkipuoliskolla vakaana 0,4 prosentissa. Viimeisen neljänneksen kasvu oli tätä luokkaa sekä Saksassa että Ranskassa. Italiassa nousu oli vain 0,2 prosenttia. Ennakoivat indikaattorit viittaavat samansuuntaisen kehityksen jatkuneen kuluvan vuoden tammi-helmikuussa. Kasvun jatkuminen riippuu jatkossa keskeisesti yritysten ja kotitalouksien luottamuksen kehityksestä. Matalat korot ja yhä alhainen öljyn hinta tukevat energiaa tuovien eurotalouksien kasvua. Heikentynyt euron kurssi vahvistaa niiden vientiä.

Eurotalouksien välillä on kasvueroja myös lähivuosina. Vuonna 2017 bkt:n kasvu on Irlannissa 4, Espanjassa 2,5, Alankomaissa 2, Saksassa 1,7 ja Ranskassa 1,4 prosenttia. Italiassa jäädään prosentin tuntumaan, mikä on euroalueen matalin kasvu, kun Kreikassakin päästään puoleentoista prosenttiin. Vaihtotaseiden alijäämät jatkavat pienenemistään ja julkisen talouden velkaantuminen hidastuu, joskaan ei kovin nopeasti. Suuri julkinen velka tekee monen euromaan talouden haavoittuvaksi.

Euroopan keskuspankki alensi 10. maaliskuuta 2016 ohjauskorkonsa 0,05 prosentista 0,00 prosenttiin. Pankkien yli yön talletuskoron se pudotti aiemmasta -0,3 prosentista -0,4 prosenttiin. Korkopolitiikan ohella keskuspankki toteuttaa arvopaperiostoja, joilla se pyrkii lisäämään kokonaiskysyntää ja nostamaan inflaation lähemmäs tavoitettaan. Joulukuussa 2016 päätettiin, että ostot jatkuvat 80 miljardin kuukausisummalla maaliskuuhun 2017 asti ja sen jälkeen 60 miljardin dollarin summalla joulukuuhun 2017 asti. Niitä voidaan jatkaa senkin jälkeen siihen saakka kunnes inflaatio on pysyvästi kohonnut kohti keskuspankin hieman alle 2 prosentin inflaatiotavoitetta.

EKP:n kevyen rahapolitiikan välitön vaikutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Korkojen mataluus ja runsas likviditeetti tukevat osakekurssien nousua. Joissakin maissa kevyen rahapolitiikan seurauksena voi olla asuntojen hintojen epäterve nousu.

Euroalueen kriisinhallintamekanismien vahvistaminen on yhdessä EKP:n kevyen rahapolitiikan kanssa rauhoittanut alueen rahoitusmarkkinoita. Kriisien riski on kuitenkin yhä olemassa, koska julkinen velka on monessa maassa korkea ja alueella (erityisesti Italiassa) on useita pankkeja, joiden vakavaraisuus on heikko. Kuluvalle vuodelle tyypillinen uusi uhka ovat vaalit, joissa populistisilla puolueilla on mahdollisuus menestyä. Tämä voisi pahimmillaan synnyttää spekulaatioita euroalueen hajoamisesta. Myös Kreikan uuden kriisiytymisen uhka on olemassa, koska maan poliittiselta johdolta vaaditaan sille vaikeaa jatkuvaa sitoutumista sopeutusohjelman toteuttamiseen. Kreikan taloustilannetta heikentää myös mittava pakolaisten tulo Kreikan kautta muihin EU-maihin.

Suomen taantuma on ohi

Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kohoavan 1,7 prosenttia vuonna 2017. Syyskuussa 2016 ennustimme 1,2 prosentin kasvua. Korjaus johtuu osittain viime vuoden toisen puoliskon ripeän kasvun synnyttämästä ns. kasvuperinnöstä, joka on peräisin ennustettua vahvemmasta investointien ja yksityisen kulutuksen lisäyksestä.

Suomen kokonaistuotanto kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia vuonna 2016. Yksityinen kulutus lisääntyi pari prosenttia. Kulutusta tukivat matala inflaatio, työllisyyden lievä koheneminen ja vahva kuluttajaluottamus. Investoinnit olivat ripeässä nousussa, ja yksityisen kulutuksen ohella ne olivat keskeinen kasvun moottori. Kuluttajahinnat kohosivat hieman. Koko viennin määrä lisääntyi vain hieman. Venäjän-viennin arvon supistuminen jäi kuuteen prosenttiin.

Kuluvana vuonna vienti kääntyy noin parin prosentin kasvuun. Investoinnit lisääntyvät vain hieman viimevuotista vähemmän. Yksityinen kulutus kasvaa runsaan prosentin paremman työllisyyden tukemana, vaikka reaaliansiot säilyvät suunnilleen viimevuotisella tasollaan. Vuonna 2018 bkt kasvaa 1,5 prosenttia. Viennin kasvu hieman voimistuu samalla kun investointien kasvu jonkin verran hidastuu. Yksityinen kulutus kasvaa hieman vähemmän kuin kuluvana vuonna, mutta edelleen runsaan prosentin. Vuonna 2019 bkt lisääntyy 1,6 prosenttia. Kasvun koostumus on hyvin samankaltainen kuin vuonna 2018.

Kysyntä, kilpailukyvyn koheneminen ja investoinnit vahvistavat vientiä

Viennin kehitys oli viime vuonna yhä heikkoa. Koko viennin määrä kohosi vain 0,7 prosenttia. Tämä perustui lähes kokonaan tavaraviennin kasvuun, kun palveluvienti pysyi likimain ennallaan.

Vuonna 2017 viennin määrä kasvaa pari prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa 2,5 prosenttia ja palvelujen vienti runsaan prosentin. Vientiä tukevat investointitoiminnan asteittainen elpyminen vientimaissa, kilpailukykysopimuksen parantama kilpailukyky sekä investointien myötä kasvava kapasiteetti. Kulkuneuvoteollisuuden vienti lisääntyy peräti 32 prosenttia Uudenkaupungin autotehtaan tuntuvan laajennuksen ja kasvavan laivaviennin myötä. Puutavarateollisuuden vienti lisääntyy 6 prosenttia. Metallien jalostuksen ja elektroniikkateollisuuden vienti kohoaa 2–3 prosenttia. Paperiteollisuuden vienti kasvaa prosentin verran. Vienti Venäjälle pääsee jo pieneen kasvuun.

Vuonna 2018 koko viennin määrän ennustetaan kasvavan 2,5 prosenttia. Vienti lisääntyy laaja-alaisesti useilla toimialoilla. Erityisen ripeästi kasvaa paperiteollisuuden vienti Äänekosken biotuotetehtaan uuden kapasiteetin myötä. Vienti Venäjälle ja muihin raaka-aineita tuottaviin maihin vahvistuu, jos raaka-aineiden hinnat nousevat odotetusti. Vuonna 2019 viennin määrä lisääntyy runsaat kolme prosenttia suurten laivatoimitusten tukemana. Lähivuosien viennin kehitykselle on tärkeää, että palkkasopimukset ovat maltillisia. Suomen kustannuskilpailukyky ei ole vielä riittävällä tasolla, ja sen vuoksi yksikkötyökustannusten pitäisi nousta usean vuoden ajan kilpailijamaita vähemmän.

Yritysten investoinnit ja rakentaminen jatkavat kasvuaan

Investoinnit kasvoivat viime vuonna 5,2 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit lisääntyivät 6,3 ja julkiset 0,7 prosenttia. Asuinrakentaminen kasvoi lähes 12 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2016 teollisuuden tuotantokapasiteetista oli käytössä 80,1 prosenttia, mikä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Investointien ennustetaan kasvavan vuonna 2017 lähes 4 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät 6 prosenttia. Asuinrakennusinvestointien kasvu hidastuu 4 prosenttiin. Myös julkiset investoinnit ovat suurten infrastruktuurihankkeiden vuoksi selvässä kasvussa.

Vuonna 2018 kokonaisinvestoinnit lisääntyvät 2,5 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat pari prosenttia. Asuinrakentamisen kasvu jatkuu maltillisena noin kolmessa prosentissa. Asuntojen tarve säilyy yhä suurena kasvukeskuksissa. Vuonna 2019 kokonaisinvestointien kasvu kohoaa noin kolmeen prosenttiin, kun yritysten kone- ja laiteinvestointien kasvu vauhdittuu ydinvoimalainvestointien tukemana.

Työttömyysaste alenee

Viime aikoina vahvistunut kotimainen kysyntä on parantanut myös työllisyyttä. Erityisen paljon se on kohentunut rakentamisessa. Vuonna 2016 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodelle 2017 ennustamme 8,4 prosentin työttömyysastetta ja 69,2 prosentin työllisyysastetta. Sen jälkeen työttömyysaste alenee 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa. Se on 8,1 prosenttia vuonna 2018 ja 7,8 prosenttia vuonna 2019. Viennin koheneminen parantaa työllisyyttä myös teollisuudessa. Vuoden 2021 työttömyysasteeksi arvioimme 7,3 prosenttia ja työllisyysasteeksi 71 prosenttia.

Työllisyyden paraneminen tukee kulutusta

Vuonna 2016 matala inflaatio ja työllisyyden paraneminen lisäsivät kotitalouksien käytettävissä olevia reaalituloja. Yksityinen kulutus kasvoi 2 prosenttia. Sitä vauhditti osaltaan myös kotitalouksien vahva luottamus, joka johti säästämisasteen alenemiseen negatiiviseksi.

Vuonna 2017 maltilliset palkkaratkaisut, kilpailukykysopimuksen myötä kasvavat palkansaajan maksamat työvoiman sivukulut ja julkisen sektorin lomarahaleikkaukset sekä nopeutuva inflaatio pitävät reaaliansiot viimevuotisella tasolla. Koheneva työllisyys ja kotitalouksien hyvä luottamus kuitenkin saavat yksityisen kulutuksen 1,3 prosentin kasvuun.

Vuonna 2018 yksityinen kulutus lisääntyy 1,1 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo kasvaa työllisyyden kohenemisen ja muiden kuin ansiotulojen kasvun myötä runsaan prosentin, vaikka olemme olettaneet reaaliansiot suunnilleen ennallaan pitävät maltilliset palkankorotukset. Vuonna 2019 yksityinen kulutus kasvaa 1,2 prosenttia, mikä vastaa suunnilleen pääosin työllisyyden kohenemisen ansiosta toteutuvaa käytettävissä olevan reaalitulon lisäystä. Reaaliansiot kääntyvät tällöin myös arviomme mukaan pieneen nousuun. Jos palkkasopimukset eivät ole maltillisia, kulutuksen kasvu voi lyhyellä aikavälillä olla nopeampaa, mutta pitkällä aikavälillä heikkenevä työllisyys rajoittaa bkt:n ja kulutuksen kasvua. (Ks. erityisteema vaihtoehtoisista palkkaoletuksista)

Inflaatio nousee maltillisesti

Vuonna 2016 kuluttajahinnat nousivat 0,4 prosenttia edellisvuotisesta. Kansainvälinen inflaatio nopeutui hieman öljyn hinnan nousun myötä. Vuonna 2017 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 0,8 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää edelleen öljyn hinnan nousu. Vuonna 2018 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1,4 prosenttia öljyn hinnan maltillisen nousun jatkuessa. Vuonna 2019 kuluttajahinnat kohoavat 1,5 prosenttia. Tällöin nouseva korkotaso osaltaan kiihdyttää inflaatiota.

Sopeutukset ja rakenneuudistukset tasapainottavat julkista taloutta hitaasti

Vuonna 2016 koko julkisen sektorin alijäämä oli arviomme mukaan 2 prosenttia bkt:sta. Valtion vaje oli 2,6 prosenttia ja kuntien 0,4 prosenttia. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli prosentin verran. Julkisen sektorin ns. rakenteellinen alijäämä oli arviomme mukaan 0,8 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Sen EMU-normi on maksimissaan 0,5 prosenttia, mutta siinä on omat joustomekanisminsa. Koko julkisen talouden bruttovelka oli arviomme mukaan 63,3 prosenttia bkt:sta, mikä oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Velan kasvua jarrutti valtion kassan samanaikainen pieneneminen.

Vuonna 2017 julkisen sektorin alijäämä pysyy suunnilleen viimevuotisissa lukemissa. Alijäämän pieneneminen pysähtyy väliaikaisesti kuluvalle vuodelle toteutettujen tuloveronkevennysten vuoksi. Julkinen velka kohoaa 64,9 prosenttiin. EU:n komission menetelmällä Etlan ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 1,4 prosenttia bkt:sta vuonna 2017.

Vuonna 2018 julkisen sektorin alijäämä alenee 1,8 prosenttiin valtion vajeen pienentyessä säästötoimien ja taloudellisen kasvun ansiosta. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pienenee asteittain eläkemenojen kasvun myötä. Julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 1,4 prosenttia bkt:sta eli sama kuin edellisenä vuonna. Julkinen bruttovelka nousee 65,5 prosenttiin bkt:sta.

Vuonna 2019 koko julkisen sektorin alijäämä laskee edelleen 1,5 prosenttiin bkt:hen suhteutettuna. Valtion vaje on tällöin 1,9 prosenttia bkt:sta.

Suomi täyttää selvästi julkisen sektorin vajeen 3 prosentin tavoitteen. Vuonna 2021 vaje on noin prosentin bkt:sta. Vaje on kuitenkin ongelma, koska se kasvattaa velkaa. Julkinen velka kasvaa suhteessa bkt:hen lähivuosina ja saavuttaa huippunsa vuonna 2019. Vuonna 2020 se jo pienenee. Lasku jatkuu vuonna 2021, jolloin julkinen velka on 65 prosenttia bkt:sta eli suunnilleen sama kuin kuluvana vuonna. Koska velan taso on muihin EMU-maihin verrattuna matala, se lienee hyväksyttävissä olettaen että velka pienenee. Kehitys on kuitenkin hyvin herkkä talouskasvun suhteen (ks. erityisteema vaihtoehtoisista skenaarioista).

Rakenteellinen alijäämä on EMU-kriteereiden ns. ennaltaehkäisevän osan kannalta Suomen suurin ongelma lähivuosina. Se lasketaan varsinaisesta julkisen sektorin alijäämästä tekemällä siihen suhdanne- ja rakennekorjaus. Oleellinen kysymys laskennassa on se, kuinka suureksi Suomen ns. potentiaalinen tuotanto arvioidaan. Mitä suurempi on potentiaalisen bkt:n ja varsinaisen bkt:n välinen ero (ns. tuotantokuilu), sitä pienempi rakenteellinen alijäämä on suhteessa varsinaiseen alijäämään. Kun tuotantokuilu sulkeutuu, rakenteellinen ja varsinainen alijäämä ovat samoja. Arviomme mukaan rakenteellinen alijäämä ylittää vuosina 2017 ja 2018 EMU-normin. (Ks. erityisteema rakenteellisen alijäämän laskennasta)

EMU-kriteeristössä on vielä lisäkriteerinä ns. menosääntö. Se määrittää, että julkiset menot eivät saisi kasvaa nopeammin kuin potentiaalinen bkt. Tälläkin kriteerillä Suomi voi rikkoa sääntöjä.

Jos eri kriteerit viittaavat eri suuntiin, arvioinnissa voidaan käyttää ns. kokonaisharkintaa. Komissio tulee kuitenkin joka tapauksessa seuraamaan kiinteästi maamme julkisen talouden kehitystä ja antamaan politiikkasuosituksia. (Ks. artikkeli talouspolitiikasta.)

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2016* 2016* 2017E 2018E 2019E 2012-16 2017-21E
Bruttokansantuote markkinahintaan 214,1 1,4 1,7 1,5 1,6 -0,2 1,5
Tuonti 78,3 2,5 2,2 2,3 2,4 1,3 2,5
- tavarat 52,1 3,4 2,4 2,4 2,5 0,5 2,4
- palvelut 26,1 0,6 1,6 2,1 2,1 3,3 2,6
Kokonaistarjonta 292,3 1,7 1,8 1,7 1,8 0,2 1,8
Vienti 75,7 0,5 2,1 2,6 3,3 0,4 2,8
- tavarat 52,7 0,6 2,6 2,9 3,6 0,3 3,0
- palvelut 23,0 0,2 1,2 1,7 2,5 0,6 2,4
Investoinnit 45,8 5,2 3,8 2,6 3,2 -0,7 3,1
- yksityiset 37,5 6,1 3,9 2,6 3,7 -1,0 3,3
- julkiset 8,3 1,4 3,6 2,6 1,1 0,8 2,0
Kulutus 170,7 1,5 0,8 0,8 0,9 0,7 0,9
- yksityinen 118,8 2,0 1,3 1,1 1,2 0,8 1,2
- julkinen 51,9 0,5 -0,4 0,2 0,1 0,3 0,1
Varastojen muutos 1) 0,2 -0,2 -0,3 0,2 -0,2 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 292,3 1,7 1,4 1,7 1,8 0,3 1,7
Kotimainen kysyntä 216,6 2,1 1,1 1,4 1,2 0,2 1,3
Julkinen kysyntä 60,2 0,6 0,2 0,5 0,3 0,4 0,4
1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S17.1/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2014 2015* 2016* 2017E 2018E 2019E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % 1,0 -0,2 0,4 0,8 1,4 1,5
Ansiotason muutos, % 1,4 1,4 1,2 0,7 1,4 1,7
Työttömyysaste, % 8,7 9,4 8,8 8,4 8,1 7,8
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa BKT:hen -1,3 -0,7 -1,3 -1,3 -1,0 -0,5
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -1,1 -1,7 2,0 1,8 2,5 2,3
Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -3,2 -2,7 -1,9 -2,0 -1,8 -1,5
Suomen EMU-velka, % BKT:sta 60,2 63,5 63,6 64,9 65,5 65,7
Euribor 3 kk, % 0,2 0,0 -0,3 -0,3 0,1 0,3
EU28-maiden BKT:n muutos, % 1,6 2,2 1,9 1,7 1,6 1,5
- Euroalue 1,2 2,0 1,7 1,6 1,6 1,5
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 0,5 0,0 0,3 1,6 1,5 1,7
- Euroalue1) 0,4 0,0 0,2 1,5 1,5 1,7
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.
S17.1/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Keskeisiä oletuksia


Keskeisiä oletuksia
Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin
2017E 2018E
Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2017E 2018E
Euron hinta
USD 1,06 1,06 1,06 1,06 1,05 1,05 1,05 1,05 1,06 1,05
JPY 122 122 122 122 122 122 122 122 122,1 122,1
GPB 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,86 0,861 0,861
Ohjauskorot
FED 1,00 1,00 1,25 1,25 1,50 1,50 1,75 1,75 1,04 1,63
EKP 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Markkinakorot
Libor 3kk 1,03 1,20 1,28 1,45 1,70 1,70 1,95 1,95 1,24 1,83
Euribor 3kk -0,33 -0,30 -0,24 -0,20 0,05 0,05 0,05 0,08 -0,27 0,06
Raaka-ainehinnat
Raakaöljy, Brent, USD/b 55,0 56,0 56,0 57,0 58,0 58,0 58,0 58,0 56,0 58,0
Muu kuin energia, vuosimuutos, % 8,0 5,0 3,0 0,0 3,6 3,6 3,6 3,6 4,0 3,6
Lähteet: Bloomberg, HWWI.
S17.1/y03tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Kansainvälisen talouden kehitys on epävarmaa, vaihtoehtoiseenkin kehitykseen on syytä varautua

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy niin paljon epävarmuutta, että Suomessakin on syytä hahmotella perusennusteelle vaihtoehtoisia kehitysuria. Olemme alla esitetyissä vaihtoehdoissa rakentaneet Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman kokonaistuotannolle kolme uraa.


Maailman kokonaistuotanto (bkt) Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2016 2017 2018 2019 2020 2021
Nopea kasvu 1,2 2,5 2,5 2,5 2,4 2,4
Perusvaihtoehto 1,2 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9
Hidas kasvu 1,2 1,2 1,2 1,2 1,1 1,1
S17.1/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erot voivat syntyä monista lähteistä. Kunkin kehityskulun tarkkaa suuruutta tai vaikutusta ei pystytä mittamaan. Tärkeää on kuitenkin antaa kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa.

Perusvaihtoehto on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusvaihtoehdossa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Hyväkään vaihtoehto ei voi olla kovin optimistinen, koska euroalue joutuu sopeutumaan korkeisiin julkisen talouden velkoihin vielä usean vuoden ajan. Kiinassa maan rakenteelliset ongelmat estävät paluun aiemmalle kasvutrendille, eikä Venäjällä ole näköpiirissä kovin voimakasta kasvua.

Kuvattu hitaan kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat muun muassa euroalueen ja Kiinan velkatilanteen ja rahoitusmarkkinoiden kehitys, protektionismin uhka, öljyn hinnan vaihtelut ja poliittiset kriisit. Suomen omista riskeistä mainittakoon tekijät, jotka vaikuttavat Suomen vientimenestykseen sekä kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Näidenkin vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida alla esitettyjen Suomen bkt-urien pohjalta. Erilaisen palkkakehityksen vaikutuksia Suomen kokonaistuotantoon tarkastellaan erityisteemassa. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin. Paljon suurempikin on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden urat vaikuttavat Suomen kansantalouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. valuuttakursseista, koroista, lainojen riskipreemioista sekä kotimaisten yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2017–2021 perusvaihtoehdossa keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,9 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,2 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu sama hallitusohjelman mukainen julkisen talouden päätösperäinen sopeutus.

Työttömyysaste alenee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 8,4 prosenttiin ja edelleen 7,3 prosenttiin vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 8,3 ja 6,6 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 8,7 prosenttia tänä vuonna ja 8,2 prosenttia vuonna 2021. Vuoden 2021 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 70,9, nopean kasvun vaihtoehdossa 71,6 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 70,1 prosenttia.

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi voimakkaasti taloudelliseen kasvuun. Perusvaihtoehdossa rahoitusjäämä on -3,0 prosenttia bkt:sta vuonna 2017 ja -1,6 prosenttia bkt:sta vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -3,0 ja -1,3 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -3,1 ja -2,1 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EMU-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -2,0 prosenttia vuonna 2017 ja -1,1 prosenttia vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -1,9 prosenttia tänä vuonna ja -0,5 prosenttia vuonna 2021. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-rahoitusjäämä on -2,2 prosenttia vuonna 2017 ja -1,8 prosenttia vuonna 2021. Rakenteellisen alijäämän mittariin vaikuttaa merkittävästi tuotannon suhdannekomponentin suuruus kunakin vuonna. Nopean kasvun vaihtoehdossa rakenteellisen jäämän kriteeri täyttyy ja hitaan kasvun vaihtoehdossa ei. Perusvaihtoehdossakin rakenteellinen jäämä ylittää normin vuosina 2017–2018. (Ks. artikkeli talouspolitiikasta ja erityisteema rakenteellisesta alijäämästä)

Valtion ja kuntien alijäämät kasvattavat ajan myötä myös julkisen talouden ns. EMU-velkaa (EDP-velka). Perusvaihtoehdossa EMU-velan bkt-suhde on 64,9 prosenttia vuonna 2017. Velka jatkaa kasvuaan saavuttaen 65,7 prosenttia vuonna 2019 ja alenee sitten 65,1 prosenttiin vuonna 2021. Nopean kasvun vaihtoehdossa EMU-velka on 64,7 prosenttia vuonna 2017 ja 65,1 prosenttia vuonna 2018, ja sen jälkeen se alenee 63,3 prosenttiin vuonna 2021. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-velka on 65,2 prosenttia bkt:sta vuonna 2017 kasvaen vajaaseen 67,4 prosenttiin vuonna 2021. Lyhyellä aikavälillä EMU-kriteerit täyttyvät velan osalta, koska EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2,5–3 % bkt:sta) alennetaan velasta 60 prosentin EMU-kriteeriä sovellettaessa ja koska velalle tehdään suhdannekorjaus. Keskipitkällä aikavälillä velka kasvaa ainakin hitaan kasvun vaihtoehdossa niin suureksi, että uhkana on vakaus- ja kasvusopimuksen rajojen ylittyminen.

Erityisteema: Eri palkankorotusvaihtoehtojen vaikutus tuotantoon ja työllisyyteen


Kirjoittanut

Kuluvan vuoden syksyllä Suomessa on edessä palkkaneuvottelukierros liittotasolla. Työmarkkinaosapuolet ovat jo hyvissä ajoin tuoneet esiin vaateitaan ja tavoitteitaan neuvotteluissa. Seuraavassa tehdään Etlan makromallilla laskelma, miten sopimuspalkkojen perusennustetta nopeampi tai hitaampi nousu vaikuttaisi Suomen talouskasvuun. Julkaisu mallista on tulossa myöhemmin. Malli on tyypiltään samankaltainen kuin esim. globaali makromalli NiGEM.

Tehdään ensin oletus, että sopimuspalkat nousisivat ensi vuonna 1 prosenttiyksikön nopeammin kuin Etlan perusennusteessa, jossa odotetaan ansiotasoindeksin nousevan 1,4 prosenttia vuonna 2018. Oletetaan myös, että ansioiden nousu jäisi kertaluonteiseksi mutta silti pysyväksi. Siispä oletetaan, että sopimuskorotukset olisivat vuodesta 2019 eteenpäin yhtä suuria kuin perusennusteessa.

Kuviosta 1 havaitaan, että 1 prosenttiyksikön suurempi korotus sopimuspalkkoihin vauhdittaisi bkt:n kasvua vuonna 2018 noin 0,2 prosenttiyksikköä. Tämä olisi seurausta ennen kaikkea lisääntyvästä yksityisestä kulutuksesta. Kuitenkin heti vuodesta 2019 lähtien talouskasvu jäisi tässä skenaariossa hitaammaksi kuin perusennusteessa. Ero kasvaisi vuoteen 2021 mennessä, jolloin talouskasvu olisi jo noin 0,2 prosenttiyksikköä hitaampaa. Tulos johtuu siitä, että palkankorotusten aikaansaama viennin kilpailukyvyn heikentyminen vaikuttaa simulaatiossa vuodesta 2019 lähtien voimakkaammin bkt:hen kuin yksityisen kulutuksen lisäys. Niinpä palkkojen nostaminen johtaa vain hetkelliseen talouskasvun kiihtymiseen pitemmän aikavälin kustannuksella.

Jos taas oletetaan, että sopimuspalkat nousisivat vuonna 2018 yhden prosenttiyksikön perusennustetta hitaammin, vaikutus talouskasvuun olisi juuri päinvastainen, sillä malli on pääosin lineaarinen. Kasvu olisi siis ensimmäisenä vuonna hitaampaa, seuraavina vuosina taas hieman nopeampaa. Ensimmäisen vuoden aikana yksityisen kulutuksen vaikutus dominoisi viennin vaikutusta, myöhemmin toisin päin. Hieman pidemmällä aikavälillä myös yksityinen kulutus kasvaisi nopeammin. Sopimuspalkkojen nousuvauhdin kiinnittäminen kovin pitkäksi aikaa ei ole kuitenkaan kovin mielekäs oletus, onhan palkat hyvin endogeeninen muuttuja.

Skenaarioiden työllisyysvaikutukset on kuvattu kuviossa 2, jossa näkyy myös Etlan perusennuste työllisyyden kasvusta vuosille 2018–2021. Nähdään, että sopimuspalkkojen matalammat korotukset vuonna 2018 lisäisivät työllisyyden kasvua reilun 3 000 työpaikan verran, ja vuonna 2021 ero olisi jo hieman suurempi. Päinvastaisessa skenaariossa, eli suurempien sopimuskorotusten oloissa, työllisyyden kasvu jäisi vuosina 2018–2021 vaatimattomaksi. Ero perusennusteeseen nähden on tässäkin simulaatiossa samaa luokkaa, mutta etumerkki vaihtuu. Sopimuspalkkojen nopeamman nousun vaikutus julkistalouteen on lyhyellä aikavälillä jotakuinkin neutraali, mutta pitkällä aikavälillä negatiivinen (tuloksia ei näytetä tässä).

Markku Kotilainen

Markku Kotilainen

Tutkimusjohtaja, VTT
Alue: talouspolitiikka