Katsaus suhdannekehitykseen

  • Suomen talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna selvästi. Kokonaistuotanto kasvaa ennusteemme mukaan 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 0,9 prosenttia ensi vuonna. Odotamme bkt:n kasvavan 1,1 prosenttia vuonna 2021. Ensi vuoden kasvu on hieman potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdin alapuolella.
  • Heikkenevä talouskasvu on seurausta ennen kaikkea euroalueen ja maailmantalouden kasvun hiipumisesta. Hidastuva talouskasvu on ensi vuonna hyvin riippuvaista kotimaisesta kysynnästä.
  • Suurimmat riskit liittyvät kauppasodan laajenemiseen sekä poliittiseen epävarmuuteen Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 3,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Tänä vuonna viennin kasvu saa tukea suurista laivatoimituksista.
  • Yksityinen kulutus kasvaa 0,7 prosenttia tänä vuonna ja 1,1 prosenttia ensi vuonna. Ansiotason nousu tukee kotitalouksien ostovoimaa. Työllisyyden kasvu jää kuitenkin ensi vuonna hyvin vaimeaksi. Niinpä ennustettu reaalisen ostovoiman kasvu ei riitä nostamaan kotitalouksien säästämisastetta ennustevuosina.
  • Investointien kasvu hidastuu tänä vuonna muun muassa asuinrakentamisen kasvun pysähtyessä. Ennustamme investointien kasvavan noin puolitoista prosenttia tänä vuonna mutta alle yhden prosentin ensi vuonna.
  • Ennustamme työttömyysasteen laskevan vielä tänä vuonna. Aleneminen on seurausta ennen kaikkea viime vuoden lopun erinomaisesta kehityksestä työmarkkinoilla. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustamme 6,5 prosenttia. Ensi vuonna työllisyys kasvaa vain hieman, jolloin päästäisiin keskimäärin 6,3 prosentin työttömyysasteeseen.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,0 prosenttia tänä vuonna, 1,1 prosenttia vuonna 2020 ja 1,4 prosenttia vuonna 2021. Kuluttajahintojen nousu on hieman hitaampaa kuin keskimäärin euroalueella.
  • Julkistalouden tasapaino heikkenee ennustevuosina. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 0,9 prosenttia bkt:sta, ensi vuonna ja vuonna 2021 julkistalouden alijäämä nousee 1,4 prosenttiin bkt:sta. Julkistalouden tasapaino heikkenee hidastuvan bkt:n kasvun mutta erityisesti uuden hallituksen menolisäysten takia. Myös julkistalouden rakenteellinen tasapaino heikkenee selvästi. Riski finanssipolitiikan sääntöjen rikkomisesta vuoden 2020 osalta on merkittävä.
  • Arvioimme Suomen talouden ajautuvan tekniseen taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä.

Maailmantalouden kasvu hidastuu

Maailmantalouden noususuhdanne on taittunut. Kasvu on hidastunut niin euroalueella, Kiinassa kuin Yhdysvalloissa. Maailmantalouden kasvun hidastumisen odotetaan myös jatkuvan. Yhdysvaltojen talous pysyy ennusteemme mukaan vielä tänä vuonna kohtalaisessa vauhdissa, ja sen kasvuksi ennustetaan 2,2 prosenttia. Ensi vuonna Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan enää 1,6 prosenttia. Kasvun hidastuminen on seurausta yhtä aikaa hiipuvasta kansainvälisestä suhdanteesta, lisääntyneestä protektionismista ja presidentti Trumpin finanssipoliittisen elvytyksen antaman lisäpotkun haihtumisesta.

Etla ennustaa euroalueen bkt:n kasvavan 1,0 prosenttia tänä vuonna ja 0,9 prosenttia vuonna 2020. Kuluvan vuoden bkt-ennustetta on alennettu 0,1 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden ennustetta 0,4 prosenttiyksikköä maaliskuun ennusteesta, sillä keskeisistä maista erityisesti Saksan bkt:n kasvu tuotti alkuvuonna pettymyksen ja maan talous on todennäköisesti ajautumassa taantumaan kuluvalla neljänneksellä. Saksan vientivetoinen talous on herkkä maailmantalouden ja brexitin tuottamille häiriöille. Britannia taas kärsii kaoottisen brexit-prosessin aiheuttamasta epävarmuudesta, joka ei ole ainakaan vähentynyt viime kuukausina. Jos sopimukseton brexit toteutuu, euroalueen kasvu hidastuu pari prosenttiyksikköä enemmän kuin perusennusteessamme. Venäjän talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin 1,5 prosentin vauhtia tänä ja ensi vuonna – siis maan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia nykyrakenteilla. Kiinan bkt:n kasvuksi ennustetaan tänä vuonna 6,1 prosenttia mutta ensi vuonna enää 6,0 prosenttia. Kiinan talouden hidastuminen olisi kutenkin hallittua.

Tänä vuonna maailman kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 3,0 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Maailman talouskasvun ennustetaan hidastuvan ensi vuonna vielä prosentin kymmenyksen verran lisää, sillä vuoden 2020 kasvuksi ennustetaan 2,9 prosenttia.

Riskit ennustettua huonommasta kehityksestä ovat merkittävät. Poliittinen epävarmuus Yhdysvalloissa on suurinta koko Trumpin presidenttikauden aikana ja lähes samalla tasolla kuin heti brexit-äänestyksen jälkeen. Kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on laajenemassa edelleen. Lisäksi kauppasota saattaa kiihtyä uudelleen myös Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Yhdysvaltojen Kiinan tuontiin soveltama keskimääräinen tullitaso on noussut v. 2018 alun 3,1 prosentista 21,2 prosenttiin kuluvan vuoden syyskuussa. Kiinan Yhdysvaltojen tuonnin tullit ovat puolestaan nousseet keskimäärin 8 prosentista vuoden 2018 alussa 25,9 prosenttiin kuluvan vuoden syyskuussa.

Maailmantalouden kehitystä varjostavat myös laajemmin poliittisten riskien mahdolliset vaikutukset. Britannian hallitus on jatkanut tiellä, joka uhkaa viedä maan kaoottiseen ja taloudelle erityisen haitalliseen sopimuksettomaan EU-eroon. Parlamentin puuttuminen tilanteeseen syyskuun alussa tuo joitakin toiveita tilanteen saamisesta hallintaan. Myös globaali geopoliittinen tilanne voi heikentyä milloin vain presidentti Trumpin arvaamattomuuden tietäen.

Euroalueen kasvu hidastuu selvästi

Euroalueen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut viime vuoden puolivälistä lähtien selvästi. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvua kertyi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmannen neljänneksen näkymät ovat kuitenkin erittäin heikot teollisuudesta ja osin myös kuluttajaluottamuksesta saatujen tietojen perusteella.

Valuutta-alueen talouskasvun hidastuminen on ollut seurausta erityisesti Saksan ja Italian talouskasvun hidastumisesta. Saksan talouden odotetaan ajautuvan taantumaan kuluvan neljänneksen aikana. Saksan talouden heikkous on peräisin erityisesti teollisuudesta, mutta se on viimeaikaisten tietojen perusteella laajenemassa koskemaan ainakin osittain myös palveluita.

Ennustamme euroalueen bkt:n kasvavan 1,0 prosenttia tänä vuonna ja 0,9 prosenttia ensi vuonna. Kasvu nopeutuu hieman vuonna 2021, jolloin ennustamme sen olevan 1,3 prosenttia.

Kaikkien eurotalouksien ennustetaan kasvavan, mutta kasvuluvuissa on eroja. Kuluvan vuoden kasvun ennustetaan jatkuvan hyvänä Espanjassa ja Hollannissa, lähempänä 2 prosenttia. Ranskankin talous kasvaa reilun prosentin vauhtia. Saksan talouden sen sijaan ennustamme kasvavan vain 0,4 prosenttia, kun taas Italiaan emme ennusta täksi vuodeksi kasvua lainkaan. Viennistä riippuvaiset euroalueen maat ovat herkkiä maailmankaupan häiriötekijöille kuten tariffien korotuksille. Jo pelkkä epävarmuus tulevista tariffeista vähentää yritysten investointeja. Myös brexitin tuoma epävarmuus ja sen aiheuttama varastosykli Britanniassa heiluttelee Saksan taloutta. Euroalue saa kuitenkin tänä vuonna hieman vetoapua kevenevästä finanssipolitiikasta erityisesti Saksassa, Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa.

Euroalueen rahapolitiikka kevenee kuluvan vuoden aikana, toisin kuin vielä maaliskuussa ennustimme. Etla odottaa EKP:n laskevan talletuskorkoa -0,4 prosentista -0,5 prosenttiin. Samalla kuukausittaiset arvopapereiden netto-ostot käynnistetään uudestaan. Ohjauskorko pysyy nollassa vähintäänkin vuoden 2021 loppuun asti. EKP pyrkinee myös yllättämään markkinat täysin uusilla rahapolitiikan keinoilla.

Euroalue on yhä haavoittuvainen poliittisen riskin lisäksi myös pankkiriskin takia. Italiassa ja muutamassa muussa lähinnä Etelä-Euroopan maassa on pankkeja, joiden vakavaraisuus on edelleen heikko. Tämä perustelee euroalueen rahoitusmarkkinoita ja pankkisektoria koskevien
reformien, erityisesti pääomaunionin, viemistä eteenpäin. Toistaiseksi reformien eteneminen on kuitenkin ollut vaatimatonta.

Suomen bkt:n kasvu hidastuu tuntuvasti

Suomen bruttokansantuote kasvoi kansantalouden tilinpidon tarkistettujen tietojen mukaan viime vuonna 1,7 prosenttia. Bkt:n kasvua tarkistettiin jopa 0,6 prosenttiyksikköä alaspäin. Vienti kasvoi hitaanlaisesti, 1,1 prosenttia. Tuonti kasvoi samanaikaisesti 4,1 prosenttia, joten nettovienti kontribuoi jopa 1,2 prosenttiyksikköä negatiivisesti talouskasvuun. Yksityinen kulutus lisääntyi ennakkotietojen perusteella 2,0 prosenttia. Reaalisen ostovoiman vahva kasvu tuki yksityistä kulutusta ja paransi samalla kotitalouksien säästämisastetta. Investoinnit lisääntyivät 3,1 prosenttia. Varastojen muutos lisäsi bkt:n kasvua viime vuonna varsin merkittävästi.

Bkt kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2019 ja 0,9 prosenttia vuonna 2020

Ennustamme Suomen kokonaistuotannon kasvavan 1,1 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten laskettu 0,3 prosenttiyksiköllä viime maaliskuusta. Kasvun rakenteen suhteen näkemys on kuitenkin pysynyt jotakuinkin ennallaan. Odotamme nettoviennin tukevan kasvua tänä vuonna. Ensi vuodesta lähtien kasvu on ennen kaikkea kotimaisen kysynnän varassa. Viennin kasvu jää vuonna 2020 ennusteessamme reiluun 1 prosenttiin, samalla kun tuonti kasvaa yli 2 prosentin vauhtia. Nettoviennin vaikutus kasvuun on siten ensi vuonna negatiivinen. Investoinnit kasvavat noin puolitoista prosenttia tänä vuonna mutta alle prosentin ensi vuonna. Ensi vuodeksi ennustamme Suomen kokonaistuotannon kasvun hidastuvan 0,9 prosenttiin. Vuonna 2021 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,1 prosenttia, joka vastaa Suomen potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.

Tuotantokuilun arvioimme olevan hieman positiivinen sekä tänä että ensi vuonna. Suomen talous toimiikin jokseenkin täydellä kapasiteetillaan. Erityisteema-artikkelissamme arvioimme Suomen talouden ajautuvan taantumaan tänä vuonna 18 prosentin ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä.

Laivatoimitukset vauhdittavat vientiä tänä vuonna

Vuonna 2019 viennin määrän ennustetaan kasvavan 3,8 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa 3,5 prosenttia ja palvelujen vienti 5,0 prosenttia. Tavaraviennin kasvua tukevat tänä vuonna suuret laivatoimitukset: tälle vuodelle ajoittuu kaksi merkittävän kokoista risteilijää. Metallien jalostuksen vienti kasvaa hyvää vauhtia, samoin öljynjalostuksen lisääntymisen odotetaan näkyvän viennissä tänä vuonna. Saksa on Suomelle edelleen selvästi tärkein tavaraviennin kohdemaa. Euron dollarikurssi heikkenee ennusteessamme viime vuoden keskimääräiseen tasoon nähden, mikä tukee osaltaan viennin kasvua.

Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 1,3 prosenttia, siis selvästi hitaammin kuin tänä vuonna. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan edelleen nopeammin kuin tavaroiden viennin. Vuonna 2021 viennin kasvun odotetaan kiihtyvän hieman, 2,5 prosenttiin. Vientimenestyksen jatkuminen edellyttää, että reaaliansioiden nousu ei ylitä tuottavuuden tai toisaalta kilpailijamaiden reaaliansioiden kasvuvauhtia merkittävästi vuosina 2020 ja 2021. Syksyllä käynnistynyt palkkaneuvottelukierros ja siinä testattava Suomen palkkamalli tulee olemaan tässä ratkaisevan tärkeässä roolissa.

Asuinrakentamisen kasvu pysähtyy tänä vuonna

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia. Kasvua hidastaa asuinrakentamisen ja julkisten investointien hiipuminen – asuinrakentamiseen ennustetaan nollakasvua tälle vuodelle. Sen sijaan kone- ja laite- sekä t&k-investointien ennustetaan piristyvän hieman tänä vuonna.

Vuonna 2020 investointien kasvu hidastuu edelleen, 0,8 prosenttiin. Asuinrakentamisen kasvun ennustetaan olevan yhä lähellä nollaa. Kone- ja laiteinvestoinnit jatkavat kasvussa, mutta niidenkin kasvu hidastuu. Muunkin rakentamisen kasvun ennustetaan olevan lähes nollassa. Investointiasteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia ennustejaksolla ilman uusia merkittäviä talouspolitiikkatoimia.

Hallituksen työllisyystavoite tuskin toteutuu

Viime vuoden työllisyyden kasvu oli odotuksia huomattavasti nopeampaa. Samaan aikaan myös työttömyysaste laski selvästi. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 21 000 henkilöllä viime vuoden lopun hyvän kehityksen ansiosta. Tämän toteutumiseen riittää käytännössä jo se, että kausitasoitettu työllisyys ei laske nykytasoltaan. Koska työvoiman odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla, työttömyysaste laskee 6,5 prosenttiin. Samalla työllisyysasteen ennustetaan nousevan keskimäärin 72,4 prosenttiin.

Ensi vuonna työllisyyden kasvun ennustetaan lähes pysähtyvän. Työttömyysaste kuitenkin laskee työvoiman pienen supistumisen myötä 6,3 prosenttiin. Työllisyysasteen odotetaan paranevan ensi vuonna yhä hieman, 72,7 prosenttiin, kun 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa nopeammin kuin heidän lukumääränsä. Osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa työllisyyden kasvua tänä ja ensi vuonna. Ennustamme, että työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin. Rinteen hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite onkin jäämässä näillä näkymin toteutumatta, ellei tehdä uusia, merkittäviä työllisyystoimia.

Kotimainen kysyntä lisää bruttokansantuotetta ensi vuonna

Reaaliansioiden ja muiden tulojen sekä työllisyyden kasvu tukevat kulutusta tänä ja ensi vuonna. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,7 ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Samanaikaisesti kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen säästämisaste pysyy nykytasollaan.

Vuonna 2021 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme yhä 1,2 prosenttia, mikä on samaa vauhtia kuin reaalisen ostovoiman kasvu. Yksityisen kulutuksen kehityksen kannalta tärkeää on jatkossa se, millaisiksi palkankorotukset muodostuvat tänä vuonna käynnistyvällä palkkaneuvottelukierroksella. Vielä olennaisempaa on kuitenkin se, ettei kansainvälinen talous tuota ikäviä yllätyksiä. Ennusteessamme ansiotaso nousee tänä vuonna 2,5 ja ensi vuonna 2,7 prosenttia. Ensi vuoden ansiotasoa nostaa osaltaan julkisen sektorin määräaikaiseksi sovitun lomarahaleikkauksen päättyminen.

Inflaatio nousee asteittain

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1,0 prosenttia tänä vuonna. Inflaatiota kiihdyttää tänä vuonna erityisesti asumisen sekä elintarvikkeiden ja alkoholi- ja tupakkatuotteiden hintojen kohoaminen. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu on 1,1 prosenttia. Hintoja nostavat eniten asumiskustannukset sekä elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Vuonna 2021 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme 1,4 prosenttia.

Julkistalouden alijäämäisyys syvenee

Julkisen talouden budjettivaje syvenee ennustejaksolla. Viime vuonna julkisen sektorin vaje oli vielä 0,8 prosenttia bkt:sta. Päätösperäinen finanssipolitiikka on elvyttävää ensi vuodesta lähtien. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi ennustetaankin 0,9 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi jo 1,4 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino heikkenee hidastuvan bkt:n kasvun mutta erityisesti uuden hallituksen menolisäysten takia.

Niin sanottu julkisen sektorin EDP-velka nousee ennusteessamme 60,0 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuoden julkisen sektorin EDP-velaksi ennustetaan 60,4 prosenttia ja vuodelle 2021 60,3 prosenttia. Perusennusteessamme julkisen sektorin EDP-velka kohoaa 60,6 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2023 mennessä. Myös valtion budjettitasapaino heikkenee ennustevuosina. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu viime vuoden 1,3 prosentista 0,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2023 mennessä. Odotus julkisen velan bkt-suhteen kehityksestä on synkentynyt selvästi maaliskuun ennusteeseen nähden. Toteutunut kehitys on kuitenkin hyvin herkkä bkt:n arvon muutoksille. Isoja kysymyksiä liittyy myös siihen, pystyykö istuva hallitus työllisyysastetta nostaviin politiikkatoimiin. Hyvin suunniteltuina ja toteutettuina niillä olisi myös julkisen sektorin tasapainoa parantava vaikutus.

Arvioimme, että Suomen rakenteellinen rahoitusasema ei tule vahvistumaan riittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2019, jolloin rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan olevan -1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Säännöstön joustavuuden ja saavuttamisen riittävyydelle asetettujen marginaalien takia näkemyksemme kuitenkin on, että rakenteellisen rahoitusaseman taso vuonna 2019 ei tule rikkomaan finanssipoliittisia sääntöjä.

Rakenteellinen rahoitusasema tulee kuitenkin jäämään vuonna 2020 selvästi heikommaksi kuin sääntöjen minimitavoite eli 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä. Vaikuttaakin siltä, että finanssipolitiikka tulee vuonna 2020 merkittävästi poikkeamaan sopeutumistarpeesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Analyysimme perusteella vaikuttaa siltä, että riski finanssipolitiikan sääntöjen rikkomiseen on merkittävä myös menosäännöllä arvioituna.

Edellä kuvatun perusteella Suomen kokonaistuotanto on tänä ja ensi vuonna hieman potentiaalisen tasonsa yläpuolella, mikä tarkoittaa sitä, että tuotantokuilu olisi positiivinen kumpanakin vuonna. Potentiaalisen tuotannon arviot ovat kuitenkin tunnetusti herkkiä tehdyille oletuksille ja käytetyille menetelmille.

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2018 2018 2019E 2020E 2021E '14-'18 '19-'23E
Bruttokansantuote markkinahintaan 232,1 1,7 1,1 0,9 1,1 1,5 1,1
Tuonti 92,4 4,1 1,1 2,2 2,7 3,0 2,1
- tavarat 62,2 2,9 -0,4 2,3 2,6 2,8 1,6
- palvelut 30,2 6,5 4,0 1,9 3,0 3,4 3,0
Kokonaistarjonta 324,5 2,4 1,1 1,3 1,6 1,9 1,4
Vienti 90,9 1,1 3,8 1,3 2,5 2,0 2,6
- tavarat 63,0 0,5 3,5 1,0 2,4 0,7 2,3
- palvelut 27,8 2,6 5,0 2,0 2,8 5,5 3,2
Investoinnit 52,6 3,1 1,4 0,8 1,1 2,9 1,5
- yksityiset 42,7 2,3 1,5 0,3 0,8 3,0 1,3
- julkiset 9,9 6,2 1,1 2,7 2,4 2,4 2,2
Kulutus 178,0 1,8 1,0 1,2 1,1 1,2 1,0
- yksityinen 124,8 2,0 0,7 1,1 1,2 1,5 1,1
- julkinen 53,2 1,4 1,8 1,4 0,7 0,5 0,8
Varastojen muutos 1) 3,1 0,9 -1,1 0,2 0,1 0,0 0,0
Kokonaiskysyntä 324,5 2,4 1,1 1,3 1,6 1,9 1,4
Kotimainen kysyntä 233,6 2,9 0,0 1,3 1,2 1,9 0,9
Julkinen kysyntä 63,1 2,1 1,7 1,6 1,0 0,8 1,0
Hinnan muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2018 2019E 2020E 2021E '14-'18 '19-'23E
Bruttokansantuote 2,0 1,4 1,7 1,8 1,2 1,6
Tuonti 3,3 0,3 0,1 0,6 -0,2 0,6
Vienti 4,3 0,1 0,3 0,7 0,8 0,5
Investoinnit 1,9 1,7 1,4 1,5 1,1 1,5
Kulutus 1,3 1,3 1,6 1,8 0,7 1,7
1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S19.2/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2016 2017 2018 2019E 2020E 2021E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % 0,4 0,8 1,1 1,0 1,1 1,4
Ansiotason muutos, % 0,9 0,2 1,7 2,5 2,7 2,6
Työn tuottavuus, % 2,5 2,4 -0,7 0,3 0,8 1,0
Työttömyysaste, % 8,8 8,6 7,4 6,5 6,3 6,1
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen -0,8 -0,7 -1,6 -0,9 -0,8 -0,6
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % 2,8 4,7 2,0 1,8 1,4 1,5
Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta -1,7 -0,8 -0,8 -0,9 -1,4 -1,4
Suomen EDP-velka, % bkt:sta 63,0 61,3 59,5 60,0 60,4 60,3
Euribor 3 kk, % -0,3 -0,3 -0,3 -0,4 -0,4 -0,3
EU28-maiden bkt:n muutos, % 2,0 2,5 2,0 1,0 0,9 1,3
- Euroalue 1,9 2,4 1,9 1,0 0,9 1,3
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 0,2 1,7 1,9 1,3 1,3 1,6
- Euroalue1) 0,2 1,5 1,8 1,2 1,2 1,5
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.
S19.2/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Ennusteiden epävarmuudesta

Taantuman todennäköisyys loppuvuonna 18 prosenttia

Taloudellinen ennuste voidaan esittää hyvin monella tapaa. Bruttokansantuotteen tapauksessa raportoidaan tyypillisesti ainakin ennusteen mukainen arvio kuluvan ja tulevien vuosien bruttokansantuotteen kasvulle. Vuosikasvun lisäksi voidaan raportoida muun muassa ennuste bruttokansantuotteen kasvuvauhdille neljännestasolla tai puhua yksinkertaisesti bruttokansantuotteen euromääräisestä tasosta, josta kasvuvauhditkin ovat helposti johdettavissa. Taloudellisen ennusteen tarkastelu useammalla tavalla mahdollistaa moninaisempiin kysymyksiin vastaamisen ja voi parhaimmillaan tarjota syvempää ymmärrystä talouden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta.

Ekonometristen mallien avulla voidaan muodostaa luotettavia arvioita ennusteisiin liittyvästä epävarmuudesta ja vastata yhä monimuotoisempiin kysymyksiin. Arvio epävarmuudesta voidaan muodostaa rakentamalla niin sanottu ennustejakauma, jonka avulla pyritään arvioimaan todennäköisyys mahdollisimman tarkasti mille tahansa tulevaisuuden skenaariolle. Kuviossa 1 on esitetty arvio Etlan Suomen bruttokansantuotteen vuosikasvuvauhtia koskevan ennusteen epävarmuudesta.

Ennustejakaumien avulla voidaan havainnollistaa ennusteisiin liittyvää epävarmuutta, mutta myös muodostaa todennäköisyysarvioita erilaisille tapahtumille. Esimerkiksi tekninen taantuma määritellään tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote laskee kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä. Tyypillisten ennusteiden avulla emme voisi vastata kysymykseen siitä, mikä on teknisen taantuman todennäköisyys jonain tulevana ajanjaksona. Ekonometrisillä malleilla simuloitujen ennustejakaumien avulla kysymykseen on kuitenkin helppo vastata. Esimerkiksi Etlan ennusteen mukaan teknisen taantuman todennäköisyys Suomessa vuonna 2019 on noin 18 prosenttia ja vuoden 2020 loppuun mennessä 48 prosenttia.

Etenkin bruttokansantuotteen ennustetarkkuuteen vaikuttavat myös datan revisiot. Bruttokansantuotetta koskevia tilastojulkaisuja voidaan korjata vielä vuosiakin ensimmäisten julkaisujen jälkeen ja korjaukset ovat joskus huomattavan suuria. Revisioidenkin aiheuttamasta epävarmuudesta voidaan kuitenkin muodostaa karkea arvio sisällyttämällä revisioepävarmuus ennustejakauman simuloivaan ekonometriseen malliin. Kuviossa 2 on esitetty kuviota 1 vastaava arvio Suomen bruttokansantuotteen vuosikasvuvauhtia koskevan ennusteen epävarmuudesta revisioepävarmuus huomioon ottaen käyttäen dataa Suomen bruttokansantuotteen revisioista vuosina 2004–2014.

Kuvion 2 kaltainen arvio vaatii kuitenkin useita oletuksia. Tässä arviossa revisiot on määritelty tilastojulkaisun erotukseksi lopullisesta tilastojulkaisusta ja lopulliseksi tilastojulkaisuksi on määritelty neljä vuotta neljänneksen päättymisen jälkeen julkaistu tilasto (tämä ei tietenkään pidä täysin paikkaansa). Revisioiden oletetaan myös olevan siinä mielessä mahdottomia ennustaa, että niiden odotusarvo on aina nolla. Tämän lisäksi revisiot ovat normaalisti jakautuneita, mutta eivät toisistaan riippumattomia. Toisin sanoen revisioiden mahdollinen autokorrelaatio on otettu huomioon. Oletukset ovat jossain määrin karkeita, mutta estimointiin käytetty aineisto ja tutkimuskirjallisuus tukevat edellä esitettyjä oletuksia.

Revisioepävarmuuden estimointiin käytetty aineisto on kuitenkin kohtuullisen lyhyt ja sisältää epätyypillisen volatiileja ajanjaksoja, mikä saattaa jossain määrin johtaa revisioepävarmuuden yliarviointiin.

Revisioepävarmuutta koskevan arvion puutteista huolimatta kuvio 2 havainnollistaa bruttokansantuotteen tilastojulkistuksiin liittyvää valtavaa epävarmuutta vielä useita neljänneksiä tilaston kohteena olevan neljänneksen päättymisen jälkeen ja korostaa bruttokansantuotteeseen liittyviä haasteita talouden tilaa kuvaavana mittarina.

Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

Kansainvälisen talouden kehityksessä on suurta epävarmuutta

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy tällä hetkellä suurta epävarmuutta. Erityisesti poliittisia riskejä on paljon: kauppasota saattaa pahentua yhä Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ja laajeta EU:n ja Yhdysvaltojen välille, minkä lisäksi brexit ja sen tuoma epävarmuus haittaa yritysten toimintaa Euroopassa. Oheisessa taulukossa esitetäänkin vaihtoehtoisia uria Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle. Näin muodostettu ulkomaista kysyntää kuvaava muuttuja vaikuttaa viennin kautta Suomen kokonaistuotantoon ja siten muun muassa julkisen sektorin keräämiin verotuloihin.


Maailman teollisuustuotanto Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2018 2019 2020 2021 2022 2023
Nopea kasvu 2,1 0,2 1,2 2,1 2,5 2,5
Perusvaihtoehto 2,1 -0,2 0,8 1,7 2,1 2,1
Hidas kasvu 2,1 -1,0 0,0 0,9 1,3 1,3
S19.2/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erot kansainvälisessä kysynnässä voivat syntyä monista lähteistä. Seuraava analyysi pyrkiikin antamaan lähinnä kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa. Kansainvälisten sokkien bkt-vaikutukset on simuloitu Etlan makrotalouden mallilla (kts. Lehmus, 2018).

Niin sanottu perusura on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusennusteessa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tällaisessa positiivisessa skenaariossa oletetaan kasvun kiihtyvän sittenkin vain maltillisesti, sillä länsimaita vaivaava hidas tuottavuuskehitys tuskin kääntyy kovin nopeasti. Kiinassa ja Venäjällä taas maiden rakenteelliset ongelmat estävät paluun kovin paljon nopeammalle kasvutrendille.

Kuvattu hitaamman kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat yllä mainittujen riskien lisäksi rahoitusmarkkinariskit ja jopa valuuttasodan mahdollisuus. Myös sopimuksettoman brexitin toteutuminen vaikuttaisi lyhyen aikavälin kasvunäkymiin Euroopassa. Oma lukunsa ovat vielä geopolitiikan riskit, jotka voivat heijastua kansainväliseen kysyntään. Tällaistenkin sokkien vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida oheisessa kuviossa esitettyjen kansainvälisen kysynnän erilaisten kehitysten pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin, ja siksi sitä kutsutaankin taulukossa hitaan kasvun uraksi. Paljon suurempikin kriisi on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden kasvu-urat vaikuttavat Suomen talouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. reaalisten efektiivisten valuuttakurssien muutoksista, koroista sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään tulojen, työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta. Suomen kattava sosiaaliturva vaimentaa vaikutusta yksityiseen kulutukseen mutta näkyy sitäkin selvemmin julkisen sektorin budjettialijäämissä. Vientisokin bkt-vaikutusta vaimentaa myös tuonnin supistuminen, sillä vientiteollisuus käyttää myös tuontipanoksia tuotannossaan. Tuontiin vaikuttaa lisäksi kotimainen aktiviteetti.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2019–2023 perusennusteessamme keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,4 prosenttia ja hitaamman kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 0,8 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu samanlainen päätösperäinen finanssipolitiikka. Oletetaan myös, että huonompi tai parempi kehitysura ei vaikuta kotitalouksien säästämisasteeseen.

Työttömyysaste alenee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 6,5 prosenttiin ja edelleen 5,8 prosenttiin vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 6,4 ja 5,1 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 6,7 prosenttia tänä vuonna ja 6,5 prosenttia vuonna 2023. Vuoden 2023 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 73,0, nopean kasvun vaihtoehdossa 73,9 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 72,2 prosenttia.

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi huomattavasti taloudellisen kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen. Perusvaihtoehdossa niiden rahoitusjäämä on -2,0 prosenttia bkt:sta vuonna 2019 ja -1,9 prosenttia bkt:sta vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -1,9 ja -1,3 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -2,0 ja -2,6 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EDP-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -0,9 prosenttia vuonna 2019 ja -1,1 prosenttia vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -0,8 prosenttia tänä vuonna ja -0,5 prosenttia vuonna 2023. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-rahoitusjäämä on -1,0 prosenttia vuonna 2019 ja -1,8 prosenttia vuonna 2023.

Valtion ja kuntien alijäämät ovat tärkein julkisen talouden ns. EDP-velan kehityksen määrittäjä. Perusvaihtoehdossa EDP-velan bkt-suhde nousee 0,5 prosenttiyksikköä viime vuodesta, 60,0 prosenttiin vuonna 2019. Se nousee edelleen 60,6 prosenttiin vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee ensin, 59,8 prosenttiin vuonna 2019 ja mutta laskee 58,2 prosenttiin vuonna 2023. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee 60,3 prosenttiin bkt:sta vuonna 2019 kohoten sen jälkeen edelleen 63,1 prosenttiin asti vuonna 2023. 3 prosentin julkisen alijäämän EDP-kriteeri täyttyy kaikissa vaihtoehdoissa. Silti rakenteellinen rahoitusasema jäänee vuonna 2020 selvästi heikommaksi kuin sääntöjen minimitavoite eli 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä. Vaikuttaakin siltä, että finanssipolitiikka tulee vuonna 2020 merkittävästi poikkeamaan sopeutumistarpeesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Analyysimme perusteella vaikuttaa siltä, että riski finanssipolitiikan sääntöjen rikkomiseen on merkittävä.

Lähde:
Lehmus, M. (2018). ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Economic Modelling, Volume 74, August 2018, Pages 142–166.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Jetro Anttonen

Jetro Anttonen

Tutkimusharjoittelija, VTK
Alue: makrotaloudellinen ennustaminen