Katsaus suhdannekehitykseen

  • Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna selvästi ja jää vaatimattomaksi myös ensi vuonna. Kokonaistuotanto kasvaa ennusteemme mukaan 1,4 prosenttia tänä vuonna ja 1,2 prosenttia ensi vuonna. Bkt:n kasvun odotetaan olevan 1,2 prosenttia myös vuonna 2021. Vuosina 2020 ja 2021 Suomen talouskasvu onkin hieman potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdin alapuolella.
  • Heikkenevä talouskasvu on seurausta ennen kaikkea maailmantalouden kasvun hiipumisesta. Hidastuva talouskasvu on ensi vuodesta lähtien hyvin riippuvaista yksityisen kulutuksen kasvusta.
  • Suurimmat riskit liittyvät kauppasodan laajenemiseen sekä poliittiseen epävarmuuteen ylipäänsä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.
  • Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,4 prosenttia. Tänä vuonna viennin kasvu saa tukea suurista laivatoimituksista.
  • Yksityinen kulutus kasvaa 1,4 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia ensi vuonna. Ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Kotitalouksien säästämisaste paranee hitaasti ennusteperiodilla.
  • Investointien kasvu hidastuu tänä vuonna muun muassa asuinrakentamisen kasvun pysähtyessä. Investointien ennustetaan kasvavan noin prosentin vauhtia tänä ja ensi vuonna.
  • Työttömyysasteen ennustetaan laskevan tänä vuonna huomattavan nopeasti. Tämä on seurausta ennen kaikkea viime vuoden lopun erinomaisesta kehityksestä työmarkkinoilla. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 6,7 prosenttia. Ensi vuonna työllisyyden ennustetaan kasvavan vain hieman ja niinpä työttömyysaste jäisi 6,7 prosenttiin.
  • Suomen kuluttajahinnat nousevat 1,2 prosenttia tänä vuonna, 1,4 prosenttia vuonna 2020 ja 1,6 prosenttia vuonna 2021.
  • Julkistalouden tasapaino paranee tänä vuonna ja alijäämäksi ennustetaan 0,6 prosenttia bkt:sta. Ensi vuonna tasapaino paranee edelleen mutta julkistalous pysyy alijäämäisenä: alijäämäksi ennustetaan 0,4 prosenttia bkt:sta.

Maailmantalouden kasvu hidastuu

Maailmantalouden noususuhdanne on taittunut. Kasvu on hidastumassa niin euroalueella, Kiinassa kuin Yhdysvalloissakin. Yhdysvaltojen talous pysyy ennusteemme mukaan vielä tänä vuonna kohtalaisessa vauhdissa ja sen kasvuksi ennustetaan 2,2 prosenttia. Ensi vuonna Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan enää 1,6 prosenttia. Kasvun hidastuminen on seurausta yhtä aikaa hiipuvasta kansainvälisestä suhdanteesta, lisääntyneestä protektionismista ja presidentti Trumpin finanssipolitiisen elvytyksen antaman lisäpotkun haihtumisesta.

EU-alueen bkt:n ennustetaan kasvavan 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,4 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Kuluvan vuoden bkt-ennustetta on alennettu 0,7 prosenttiyksikköä viime syyskuun ennusteesta, sillä keskeisten EU-maiden kuten Saksan ja Italian bkt:n kasvu tuotti viime vuoden toisella puolikkaalla pettymyksen ja näkymät ovat pysyneet heikkoina. Saksan vientivetoinen talous on herkkä maailmantalouden häiriöille, Italian ongelmat ovat puolestaan kotikutoisempia. Britannia taas kärsii kaoottisen brexit-prosessin aiheuttamasta epävarmuudesta. Jos sopimukseton brexit toteutuu, Britannian ja euroalueen kasvu hidastuu enemmän kuin perusennusteessamme. Venäjän talouden ennustetaan kasvavan tasaista 1,5 prosentin vauhtia tänä ja ensi vuonna – siis kutakuinkin maan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia nykyrakenteilla. Kiinan bkt:n kasvuksi ennustetaan tänä vuonna 6 prosenttia mutta ensi vuonna enää 5,8 prosenttia.

Tänä vuonna maailman kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 3,1 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Maailman talouskasvun ennustetaan hidastuvan ensi vuonna vielä pykälän verran lisää, sillä vuoden 2020 kasvuksi ennustetaan 3,0 prosenttia.

Riskit ennustettua huonommasta kehityksestä ovat merkittävät. Vaikka kauppaneuvottelujen aikarajaa saatiin juuri jatkettua ohi aiemmin ilmoitetun maaliskuun ensimmäisen päivän, kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä uhkaa laajeta yhä. Lisäksi kauppasota saattaa kiihtyä uudelleen myös Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Tällä hetkellä Yhdysvallat on asettanut tulleja Kiinasta tuoduille hyödykkeille yhteensä 250 miljardin edestä, kun taas Kiina on asettanut vastatulleja Yhdysvalloista tuoduille tuotteille yhteensä 110 miljardin dollarin edestä. EU:lle puolestaan Yhdysvallat asetti alumiini- ja terästullit kesäkuussa, joihin EU-vastasi asettamalla tulleja valikoiduille yhdysvaltalaisille kulutustuotteille.

Maailmantalouden kehitystä varjostavat myös laajemmin poliittisten riskien mahdolliset vaikutukset. Britannian hallitus on edennyt brexit-neuvotteluissa riskipitoisella strategialla – jos sitä strategiaksi voi kutsua –, joka uhkaa viedä maan kaoottiseen ja taloudelle erityisen haitalliseen sopimuksettomaan EU-eroon. Italian hallitus riiteli näkyvästi budjettinsa alijäämävaikutuksesta Euroopan komission kanssa samalla, kun maan 10 vuoden valtionlainakorko nousi pahimmillaan 3,6–3,7 prosentin tasolle. Lopulta Euroopan komissio hyväksyi Italian budjetin, joka on räikeässä ristiriidassa EU-maiden alijäämäsäännösten kanssa. Myös Ranskan hallitus joutui populistiliikkeen, ns. keltaliivien laajojen protestien kohteeksi. Lopulta Ranskan presidentti Marcon joutui tekemään keltaliiveille myönnytyksiä, joiden seurauksena myös Ranska rikkoo EU-maiden keskeisiä alijäämäsäännöksiä.

Euroalueen kasvu hidastuu selvästi

Euroalueen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut viime vuoden alkupuoliskon 0,4 prosentin kasvuvauhdista edellisiin neljänneksiin nähden. Kasvu hidastui viime vuoden toisella puolikkaalla 0,2 prosenttiin edellisistä neljänneksistä. Alueen talouskasvun hidastuminen oli seurausta erityisesti Saksan ja Italian talouskasvun hidastumisesta: edellinen vältti taantuman viime vuoden lopulla ennakkotietojen perusteella juuri ja juuri, kun taas Italian todettiin olevan teknisessä taantumassa.

Ennustamme euroalueen bkt:n kasvavan 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia ensi vuonna. Kasvu nopeutuu prosentin kymmenyksellä vuonna 2021, jolloin sen ennustaan olevan 1,4 prosenttia.

Kaikkien eurotalouksien ennustetaan kasvavan, mutta kasvuluvuissa on eroja. Kuluvan vuoden kasvun ennustetaan jatkuvan hyvänä Espanjassa ja Hollannissa, noin 2 prosentissa. Saksan talous kasvaa 1,0 prosenttia ja Ranskan talous vain hieman sitä nopeammin. Monet viennistä riippuvaiset euroalueen maat ovat herkkiä maailmankaupan häiriötekijöille kuten tariffien korotuksille. Jo pelkkä epävarmuus tulevista tariffeista vähentää yritysten investointeja. Euroalue saa kuitenkin tänä vuonna hieman vetoapua kevenevästä finanssipolitiikasta erityisesti Saksassa, Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa.

Euroalueen rahapolitiikka pysyy toistaiseksi suhteellisen kevyenä mutta alkoi silti kiristyä tämän vuoden alussa, kun arvopapereiden netto-ostot lopetettiin. Rahapolitiikka kiristyisi vielä huomattavasti enemmän, mikäli ns. TLTRO-rahoitusoperaatioita pankkien lainanannon lisäämiseksi ei jatkettaisi tänä vuonna. Ennustamme kuitenkin, että ohjelma saa jatkoa ainakin osittain. EKP:n ennustetaan nostavan ohjauskorkoja nollatasolta vasta vuoden 2021 alussa, sillä inflaatio on euroalueella tänä ja ensi vuonna yhä alle keskuspankin tavoitteen (hieman alle 2 prosenttia).

Euroalue on yhä haavoittuvainen myös pankkiriskin takia. Italiassa ja muutamassa muussa lähinnä Etelä-Euroopan maassa on pankkeja, joiden vakavaraisuus on edelleen heikko. Tämä perustelee euroalueen rahoitusmarkkinoita ja pankkisektoria koskevien reformien, erityisesti pääomaunionin, viemistä eteenpäin.

Suomen bkt kasvaa tänä vuonna selvästi hitaammin kuin viime vuonna

Suomen bruttokansantuote kasvoi kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,2 prosenttia. Vienti kasvoi hitaanlaisesti, 1,4 prosenttia. Tuonnin kasvaessa samanaikaisesti 4,3 prosenttia kontribuoi nettovienti jopa prosenttiyksikön negatiivisesti talouskasvuun. Yksityinen kulutus lisääntyi ennakkotietojen perusteella 1,4 prosenttia. Reaalisen ostovoiman vahva kasvu tuki yksityistä kulutusta ja paransi samalla kotitalouksien säästämisastetta. Investoinnit lisääntyivät 3,3 prosenttia. Varastojen muutos lisäsi bkt:n kasvua viime vuonna jopa 1,3 prosenttiyksikköä, siis harvinaisen paljon.

Bkt kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2019 ja 1,2 prosenttia vuosina 2020 ja 2021

Suomen kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia tänä vuonna. Kasvulukua on siten laskettu 0,8 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Kasvun rakenteen suhteen näkemys on kuitenkin pysynyt jotakuinkin ennallaan. Odotamme nettoviennin tukevan kasvua tänä vuonna. Ensi vuodesta lähtien kasvu on ennen kaikkea yksityisen kulutuksen varassa. Viennin kasvu vuonna 2020 jää ennusteessamme reiluun 2 prosenttiin, samalla kun tuonti kasvaa lähes yhtä nopeasti. Investoinnit kasvavat noin prosentin sekä tänä että ensi vuonna. Ensi vuonna Suomen kokonaistuotannon kasvun ennustetaan hidastuvan 1,2 prosenttiin. Samoin vuonna 2021 odotamme Suomen bkt:n kasvavan 1,2 prosenttia, joka on lähellä mutta sittenkin hieman alle Suomen potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdin. Tuotantokuilun arvioidaan olevan selvemmin negatiivinen ensi vuonna.

Laivatoimitukset vauhdittavat vientiä tänä vuonna

Vuonna 2019 viennin määrän ennustetaan kasvavan 2,7 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvaa 2,6 prosenttia ja palvelujen vienti 3,0 prosenttia. Tavaraviennin kasvua tukevat tänä vuonna suuret laivatoimitukset: tämän vuoden aikana toimitetaan kaksi merkittävän kokoista risteilijää. Moottoriajoneuvojen vienti kasvaa edelleen hyvää vauhtia Uudenkaupungin autotehtaan ansiosta. Myös öljynjalostuksen lisääntymisen odotetaan näkyvän viennissä tänä vuonna. Saksa on Suomelle edelleen selvästi tärkein tavaraviennin kohdemaa. Euron dollarikurssi heikkenee ennusteessamme viime vuoden keskimääräiseen tasoon nähden, mikä tukee osaltaan viennin kasvua.

Ensi vuonna viennin määrän ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia, siis hieman hitaammin kuin tänä vuonna. Palveluiden viennin ennustetaan kasvavan yhä nopeammin kuin tavaroiden viennin. Vuonna 2021 viennin määrän odotetaan kasvavan edelleen 2,4 prosentin vauhtia. Vientimenestyksen jatkuminen edellyttää, että reaaliansioiden nousu ei ylitä tuottavuuden kasvuvauhtia merkittävästi vuosina 2020 ja 2021. Tänä vuonna käynnistyvä palkkaneuvottelukierros ja siinä testattava Suomen palkkamalli tulevat olemaan tässä ratkaisevan tärkeässä roolissa.

Asuinrakentamisen kasvu pysähtyy tänä vuonna

Investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa asuinrakentamisen ja julkisten investointien hiipuminen – asuinrakentamiseen ennustetaan nollakasvua tälle vuodelle. Sen sijaan kone- ja laite- sekä t&k-investointien ennustetaan piristyvän hieman tänä vuonna.

Vuonna 2020 investointien kasvu hidastuu hieman, 1,0 prosenttiin. Asuinrakentamisen kasvun ennustetaan olevan yhä lähellä nollaa. Kone- ja laiteinvestoinnit jatkavat kasvussa, mutta niidenkin kasvu hidastuu. Muunkin rakentamisen kasvun ennustetaan olevan vain hieman positiivista. Investointiasteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia tämän ja ensi vuoden aikana.

Hallituksen työllisyystavoite toteutui kirkkaasti

Viime vuoden työllisyyden kasvu oli odotuksia huomattavasti nopeampaa. Työllisyyden kasvu oli erityisen voimakasta kesäkuukausina sekä loppuvuonna. Samaan aikaan myös työttömyysaste laski merkittävästi. Työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna 31 000 henkilöllä viime vuodesta. Tämän toteutumiseen riittää käytännössä jo se, että kausitasoitettu työllisyys ei laske nykytasoltaan. Koska työvoiman odotetaan kasvavan tänä vuonna vain hieman, työttömyysasteen ennustetaan putoavan 6,7 prosenttiin. Samalla työllisyysasteen ennustetaan nousevan keskimäärin 72,6 prosenttiin. Niinpä istuvan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on toteutumassa kirkkaasti. Myös hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta toteutuu selvästi (työllisyyden odotetaan kasvavan noin 135 000 henkilöllä hallituskaudella).

Ensi vuonna työllisyyden kasvun ennustetaan jatkuvan selvästi hitaampana. Työttömyysasteen ei enää odotetakaan laskevan, vaan se jäisi 6,7 prosenttiin. Työllisyysasteen odotetaan kuitenkin paranevan ensi vuonna yhä hieman, 72,8 prosenttiin, kun 15–64-vuotiaiden työllisyys kasvaa nopeammin kuin heidän lukumääränsä. Osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa jossain määrin työllisyyden kasvua tänä ja ensi vuonna.

Kulutus ottaa entistä isomman vastuun bkt:n kasvattamisessa ensi vuonna

Reaaliansioiden ja muiden tulojen sekä työllisyyden kasvu tukevat kulutusta tänä ja ensi vuonna. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,4 ja ensi vuonnakin 1,3 prosenttia. Samanaikaisesti kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen säästämisaste kohenee hitaasti.

Vuonna 2021 yksityinen kulutus kasvaa ennusteessamme yhä 1,3 prosenttia, mikä on vain hieman hitaammin kuin reaalisen ostovoiman kasvu. Yksityisen kulutuksen kehityksen kannalta kriittistä on työllisyyskehityksen lisäksi jatkossa se, millaisiksi palkankorotukset muodostuvat seuraavalla, tänä vuonna käynnistyvällä palkkaneuvottelukierroksella. Ennusteessamme ansiotaso nousee tänä vuonna 2,2 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Ensi vuoden ansiotasoa nostaa kuitenkin osaltaan julkisen sektorin määräaikaiseksi sovitun lomarahaleikkauksen päättyminen.

Inflaatio nousee asteittain

Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1,2 prosenttia tänä vuonna. Inflaatiota kiihdyttää tänä vuonna erityisesti asumisen sekä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen kohoaminen. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousun ennustetaan kiihtyvän 1,4 prosenttiin, jolloin kuluttajahintoja nostavat eniten asumiskustannukset ja elintarvikkeet. Vuonna 2021 kuluttajahinnat kohoavat ennusteessamme 1,6 prosenttia. Nousevat korot kiihdyttävät vuoden 2021 inflaatiota.

Julkinen talous tasapainottuu mutta pysyy alijäämäisenä

Julkinen talous tasapainottuu ennusteperiodimme aikana hitaasti. Julkisen sektorin vaje-ennuste on 0,9 prosenttia bkt:sta. Päätösperäisen finanssipolitiikan arvioidaan olevan lievästi kiristävää tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden julkisen sektorin budjettialijäämäksi ennustetaan 0,6 prosenttia bkt:sta ja ensi vuoden vajeeksi 0,4 prosenttia bkt:sta. Julkinen sektori pysyy ennusteemme mukaan alijäämäisenä aina vuoteen 2023 asti: niukaksi jäävä talouskasvu ei riitä nostamaan julkistaloutta ylijäämäiseksi.

Niin sanottu julkisen sektorin EDP-velka laskee ennusteessamme 59,3 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuoden julkisen sektorin EDP-velaksi ennustetaan 59,0 prosenttia ja vuodelle 2021 58,6 prosenttia. Perusennusteessamme julkisen sektorin EDP-velka laskee 57,4 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2023 mennessä. Valtion budjettitasapaino paranee tasaisesti lähivuosina mutta pysyy kuitenkin ennusteessamme selvästi negatiivisena aina vuoteen 2023 asti. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu viime vuoden 1,3 prosentista 0,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2023 mennessä. Vaikka julkisen velan suhde bkt:hen alenee ennusteperiodilla, sen kehitys on kuitenkin selvästi heikompaa kuin vielä viime syksynä ennustimme. Toteutunut kehitys on kuitenkin hyvin herkkä bkt:n arvon muutoksille. Isoja kysymyksiä liittyy myös seuraavan hallituskauden talouspolitiikkaan ja toivottaviin työllisyysastetta nostaviin uudistuksiin.

Suomi täyttää selvästi julkisen sektorin vajeen 3 prosentin tavoitteen. Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan olleen noin -0,8 prosenttia kokonaistuotannon tasosta vuonna 2018 ja paranevan hieman vuonna 2019 -0,5 prosenttiin. Vuonna 2020 rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan olevan lähes tasapainossa. On kuitenkin mahdollista, että vuoden 2020 parantunut rakenteellinen rahoitusasema heijastelee talouden liian myönteistä potentiaaliarviota ja rakenteellisen rahoitusaseman arvio tulee revisioitumaan alaspäin.

Edellä kuvatun perusteella Suomen kokonaistuotanto on siis tänä ja ensi vuonna hieman potentiaalisen tasonsa alapuolella, mikä tarkoittaa, että tuotantokuilu olisi negatiivinen kumpanakin vuonna. Potentiaalisen tuotannon arviot ovat kuitenkin tunnetusti herkkiä tehdyille oletuksille ja käytetyille menetelmille.

Taulukko: Suomen huoltotase


Suomen huoltotase
Arvo Määrän muutos, %
Mrd. e 2) Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2018 2018 2019E 2020E 2021E '14-'18 '19-'23E
Bruttokansantuote markkinahintaan 232,9 2,2 1,4 1,2 1,2 1,5 1,4
Tuonti 92,1 4,3 0,3 2,3 2,3 3,0 1,9
- tavarat 61,9 2,6 0,8 1,7 1,6 2,7 1,4
- palvelut 30,2 7,7 -0,8 3,5 3,9 3,5 2,8
Kokonaistarjonta 325,0 2,8 1,1 1,5 1,6 1,9 1,5
Vienti 91,0 1,4 2,7 2,4 2,4 2,1 2,6
- tavarat 63,2 0,9 2,6 2,1 2,1 0,8 2,3
- palvelut 27,8 2,9 3,0 3,1 3,1 5,5 3,1
Investoinnit 52,6 3,2 1,1 1,0 1,9 2,8 1,8
- yksityiset 42,9 3,3 1,5 0,7 1,9 3,0 1,9
- julkiset 9,7 3,0 -0,5 2,3 1,5 1,8 1,5
Kulutus 178,1 1,5 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1
- yksityinen 124,9 1,4 1,4 1,3 1,3 1,5 1,3
- julkinen 53,2 1,7 0,4 0,5 0,6 0,6 0,5
Varastojen muutos 1) 3,3 1,4 -0,7 0,1 0,0 0,3 -0,1
Kokonaiskysyntä 325,0 2,7 1,1 1,5 1,6 1,9 1,5
Kotimainen kysyntä 234,0 3,2 0,4 1,2 1,2 1,9 1,1
Julkinen kysyntä 62,9 1,9 0,3 0,8 0,7 0,7 0,7
Hinnan muutos, %
Edellisestä vuodesta Keskimäärin
Huoltotase-erä 2018 2019E 2020E 2021E '14-'18 '19-'23E
Bruttokansantuote 1,8 1,6 1,5 1,6 1,3 1,6
Tuonti 3,1 0,3 0,9 0,7 -0,3 0,8
Vienti 4,1 0,7 0,9 0,7 0,8 0,9
Investoinnit 2,7 1,1 1,4 1,5 1,2 1,5
Kulutus 1,4 1,5 1,6 1,7 0,7 1,6
1) Kontribuutio bkt:n kasvuun, %-y, sisältää tilastollisen eron.
2) Käyvin hinnoin.
Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
S19.1/y01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Taulukko: Eräitä keskeisiä ennusteita


Eräitä keskeisiä ennusteita
2016 2017 2018 2019E 2020E 2021E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % 0,4 0,8 1,1 1,2 1,4 1,6
Ansiotason muutos, % 0,9 0,2 1,7 2,2 2,8 2,6
Työn tuottavuus, % 2,5 1,7 -0,3 0,3 1,1 1,0
Työttömyysaste, % 8,8 8,6 7,4 6,7 6,7 6,6
Vaihtotaseen jäämä, % suhteessa bkt:hen -0,8 -0,3 -1,6 -0,4 0,1 0,2
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % 2,8 3,4 3,5 2,0 1,5 1,5
Suomen EDP-jäämä, % bkt:sta -1,7 -0,8 -0,9 -0,6 -0,4 -0,3
Suomen EDP-velka, % bkt:sta 63,0 61,3 59,4 59,3 59,0 58,6
Euribor 3 kk, % -0,3 -0,3 -0,3 -0,2 -0,1 0,3
EU28-maiden bkt:n muutos, % 2,0 2,5 1,9 1,1 1,4 1,4
- Euroalue 1,9 2,4 1,8 1,1 1,3 1,4
EU28-maiden kuluttajahintojen muutos, %1) 0,3 1,7 1,9 1,5 1,7 1,7
- Euroalue1) 0,2 1,5 1,8 1,4 1,6 1,6
1) Yhdenmukaistettu indeksi
Lähteet: Tilastokeskus.
S19.1/y02tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erityisteema: Ennusteiden epävarmuudesta

Ennusteiden epävarmuus ja epävarmuuden estimointi

Taloudellisten ennusteiden tapauksessa puhutaan usein esimerkiksi bruttokansantuotteen 1,4 prosentin vuosikasvusta kuluvalle vuodelle tai 6,7 prosentin työttömyysasteesta tulevalle vuodelle. Tällaisia ennusteita kutsutaan piste-estimaateiksi. Todellisuudessa talouden ennustaminen tällä tarkkuudella on kuitenkin mahdotonta, ja onkin hyvin epätodennäköistä, että esimerkiksi bruttokansantuotteen seuraavan vuoden kasvuvauhti sattuisi tarkalleen vastaamaan ennustettua lukua. Syitä tarkan ennustamisen mahdottomuudelle on monia. Ensinnäkin, taloudessa lähes kaikki vaikuttaa lähes kaikkeen, eikä ennustaja voi koskaan tietää kaikkea. Toiseksi, taloudelliset ilmiöt voivat olla jopa rakenteeltaan täysin arvaamattomia. Tämän lisäksi esimerkiksi datan revisiot vaikuttavat ennustamisen tarkkuuteen, sillä seuraavan vuoden taloustilanteesta on hyvin vaikea muodostaa tarkkaa käsitystä, jos edellisenkään vuoden tilanteesta ei ole vielä täyttä varmuutta.

Vaikkei taloutta ennustettaessa voi koskaan tietää kaikkea, eikä tarkkojen ennusteiden laatiminen ole mahdollista, julkaistaan taloudellisia ennusteita siitä huolimatta. Ennusteet vastaavat parasta mahdollista arviota tulevaisuudesta sillä perusteella, mitä tiedetään, kun ennuste laaditaan. Mitä enemmän tiedetään, sitä tarkempia ennusteet ovat. Ennusteet kuluvan vuoden talouskasvulle ovat keskimäärin aina tarkempia kuin ennusteet koskien seuraavan vuoden talouskasvua.

Ennusteiden epävarmuutta voidaan kuitenkin mitata, ja jo ennusteen laatimishetkellä voidaan piste-estimaatin lisäksi esittää arvio ennusteeseen liittyvästä epävarmuudesta. Epävarmuuden tarkka estimointi on kuitenkin usein haastavaa, ja vaikka ennustajalla olisi tarkka arvio ennusteen epävarmuudesta, on tuon arvion esittäminen yleisölle paljon hankalampaa kuin piste-estimaatin tapauksessa. Piste-estimaatti on hyvin helppo esittää ja ymmärtää. Toisaalta, yksittäinen luku voi luoda illuusion ennusteen täsmällisyydestä. Todellisuudessa ennusteet vastaavat jonkinlaista tulevaisuutta kuvaavaa todennäköisyysjakaumaa, jota kutsutaan ennustejakaumaksi, ja piste-estimaatti on arvo, jossa tuo ennustejakauma saavuttaa huippunsa.

Usein ennusteiden esittäminen ennustejakaumina ei ole kuitenkaan käytännöllistä. Ennusteisiin liittyvän epävarmuuden esittämiseksi voidaan piste-estimaattien lisäksi kuitenkin esittää joitain ylimääräisiä tunnuslukuja, joiden avulla kuvataan ennusteisiin liittyvää epävarmuutta. Esimerkiksi luottamusvälin ylä- ja alarajan avulla voidaan esittää arvio siitä, kuinka todennäköisesti ennusteen kohteena oleva arvo tulee osumaan ylä- ja alarajan välille. Usein tämäkään ei ole kuitenkaan mahdollista, sillä esittämisen vaikeuden lisäksi myös ennustejakauman muodon, ja siten epävarmuuden, tarkka arviointi on piste-estimaatin muodostamista haastavampaa.

Ekonometristen mallien avulla voidaan tuottaa ennustejakaumia, joita tulkitsemalla on mahdollista muodostaa käsitys ennusteen epävarmuudesta. Toisin sanoen, ennusteen epävarmuus on mitattavissa, kun ennuste pohjautuu ekonometriseen malliin. Kokonaistaloudelliset ennusteet pohjautuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta mallien lisäksi harkintaan ja asiantuntija-arvioihin. Asiantuntemukseen perustuvien ennusteiden epävarmuutta on hyvin vaikea arvioida, sillä puhtaasti harkintaperusteisen ennustejakauman määrittely on käytännössä mahdotonta. Harkintaa käyttämällä ennusteen laadintaan pystytään kuitenkin käyttämään tietoa, jonka sisällyttäminen ekonometriseen malliin voisi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Ennustekäyttöön parhaiten soveltuvatkin ekonometriset mallit, jotka pystyvät datan lisäksi käyttämään teoreettista tietoa ja asiantuntijoiden osaamista mahdollisimman tehokkaasti. Yksi kompromissi harkintaperusteisen ja puhtaasti mallipohjaisen ennusteen välillä onkin ekonometrinen malli, jossa ammattiennustaja mukauttaa mallin oletuksia tai asettaa mallille rajoituksia. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa ennustejakaumien tuottamisen ja ennusteeseen liittyvän epävarmuuden täsmällisen mittaamisen.

Kuviossa 2 on edellä kuvaillun kaltaisen ekonometrisen mallin avulla tuotettu Etlan virallista ennustetta vastaava ennuste Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhdille vuoden 2019 ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden 2020 loppuun. Harmaa katkoviiva kuvaa ennusteen piste-estimaattia, eli ennusteen laatimishetkellä todennäköisintä ennustetta, ja piste-estimaattia ympäröivät eri värein piirretyt alueet kuvaavat ennusteen epävarmuutta. Kuten kuviosta näkee, on ennusteen epävarmuus erittäin suurta, eikä talouden kasvuvauhdista vuoden kuluttua voi sanoa suurella varmuudella juuri mitään. Kuviossa tummin alue sisältää 20 prosenttia ennustejakauman todennäköisyysmassasta ja koko väritetty alue sisältää 90 prosenttia ennustejakauman todennäköisyysmassasta.

Arvio oheisen ennusteen epävarmuudesta on tuotettu simuloimalla ekonometrisella mallilla (BVARX-malli) tuhansia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja käyttämällä näitä ennustejakauman muodon arviointiin jokaisella neljänneksellä kahden tulevan vuoden aikana. Näin tuotettujen ennustejakaumien avulla voidaan vastata paljon monimuotoisempiin kysymyksiin kuin pelkkien piste-estimaattien avulla. Kuvioiden 1 ja 2 perusteella voidaan esimerkiksi sanoa bruttokansantuotteen kasvavan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä noin 75 prosentin todennäköisyydellä (vuosikasvu), sillä noin 75 prosenttia ennustejakauman todennäköisyysmassasta on nollakasvun paremmalla puolella.

Tämän kaltaisiin todennäköisyysarvioihin tulee kuitenkin suhtautua samalla varauksella kuin piste-estimaatteihin, sillä kaikkiin arvioihin liittyy epävarmuutta. Tämä pätee myös arvioihin epävarmuudesta itsestään. Kaikki ennusteet tulevasta, perustuivat ne sitten malleihin tai asiantuntemukseen, perustuvat kuitenkin hyvin rajalliseen käsitykseemme menneisyydestä, eikä ole mitään syytä olettaa, että pystyisimme menneisyyteen tukeutuen muodostamaan virheettömiä arvioita edes tulevaisuutta koskevasta epävarmuudesta. Ekonometriset mallit eivät myöskään pysty tuottamaan luotettavia arvioita erittäin epätodennäköisten tai harvoin esiintyvien tapahtumien todennäköisyydestä, eikä mallien tuottamien ennustejakaumien avulla tulisi pyrkiä vastaamaan kysymyksiin tällaisista tapahtumista. Kokonainen ennustejakauma kuvaa kuitenkin ennusteen todellista luonnetta paljon piste-estimaattia paremmin, ja ennusteet tulisi esittää mahdollisimman usein kokonaisten ennustejakaumien muodossa. Valitettavan usein tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ennustejakauman esittämisen vaikeuden ja estimoinnin haastavuuden vuoksi.

Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

Kansainvälisen talouden kehityksessä on suurta epävarmuutta

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy tällä hetkellä suurta epävarmuutta. Erityisesti poliittisia riskejä on paljon: kauppasota saattaa laajeta EU:n ja Yhdysvaltojen välille, minkä lisäksi Euroopan sisällä on omat poliittiset riskinsä. Oheisessa taulukossa esitetäänkin vaihtoehtoisia uria Suomen vientiosuuksilla painotetulle maailman teollisuustuotannolle. Näin muodostettu ulkomaista kysyntää kuvaava muuttuja vaikuttaa viennin kautta Suomen kokonaistuotantoon ja siten muun muassa julkisen sektorin keräämiin verotuloihin.


Maailman teollisuustuotanto Suomen alueittaisilla vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos
2018 2019 2020 2021 2022 2023
Nopea kasvu 2,5 2,0 2,3 2,5 2,5 2,5
Perusvaihtoehto 2,5 1,6 1,9 2,0 2,0 2,1
Hidas kasvu 2,5 0,8 1,2 1,3 1,3 1,3
S19.1/b01tElinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)

Erot kansainvälisessä kysynnässä voivat syntyä monista lähteistä. Seuraava analyysi pyrkiikin antamaan lähinnä kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan tapahtuman) sattuessa. Kansainvälisten shokkien bkt-vaikutukset on simuloitu Etlan makrotalouden mallilla (ks. Lehmus, 2018).

Niin sanottu perusura on kuvattu edellä. Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suomen viennille tärkeiden maiden taloudet kasvavat perusennusteessa ennakoitua nopeammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tällaisessa positiivisessa skenaariossa oletetaan kasvun kiihtyvän sittenkin vain maltillisesti, sillä länsimaita vaivaava hidas tuottavuuskehitys tuskin kääntyy kovin nopeasti. Kiinassa ja Venäjällä taas maiden rakenteelliset ongelmat estävät paluun kovin paljon nopeammalle kasvutrendille.

Kuvattu hitaamman kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kautta. Lähivuosien keskeisiä epävarmuuksia ovat yllä mainittujen riskien lisäksi rahapolitiikan kiristämiseen euroalueella ja Yhdysvalloissa liittyvät riskit. Myös sopimuksettoman brexitin toteutuminen vaikuttaisi lyhyen aikavälin kasvunäkymiin Euroopassa. Oma lukunsa ovat vielä geopolitiikan riskit, jotka voivat heijastua kansainväliseen kauppaan. Tällaistenkin sokkien vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voidaan arvioida oheisessa kuviossa esitettyjen kansainvälisen kysynnän erilaisten kehitysten pohjalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin, ja siksi sitä kutsutaankin taulukossa hitaan kasvun uraksi. Paljon suurempikin kriisi on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden kasvu-urat vaikuttavat Suomen talouteen suoraan vientikysynnän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. reaalisten efektiivisten valuuttakurssien muutoksista, koroista sekä yritysten ja kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään tulojen, työllisyyden, kulutuksen ja investointien kautta. Suomen kattava sosiaaliturva vaimentaa vaikutusta yksityiseen kulutukseen mutta näkyy sitäkin selvemmin julkisen sektorin budjettialijäämissä. Vientisokin bkt-vaikutusta vaimentaa myös tuonnin supistuminen, sillä vientiteollisuus käyttää myös tuontipanoksia tuotannossaan. Tuontiin vaikuttaa lisäksi kotimainen
aktiviteetti.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2019–2023 perusennusteessamme keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,7 prosenttia ja hitaamman kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1,1 prosenttia. Tarkasteltava vaihteluväli on siten koko periodilla melko kapea. Kaikissa vaihtoehdoissa Suomelle on oletettu samanlainen päätösperäinen finanssipolitiikka. Oletetaan myös, että huonompi tai parempi kehitysura ei vaikuta kotitalouksien säästämisasteeseen.

Työttömyysaste alenee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 6,7 prosenttiin ja edelleen 6,4 prosenttiin vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 6,5 ja 5,7 prosenttia. Hitaan kasvun vaihtoehdossa työttömyysaste on 6,8 prosenttia tänä vuonna ja 7,0 prosenttia vuonna 2023. Vuoden 2023 työllisyysaste on perusvaihtoehdossa 73,8, nopean kasvun vaihtoehdossa 74,7 ja hitaan kasvun vaihtoehdossa 73,0 prosenttia.

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi huomattavasti taloudellisen kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen. Perusvaihtoehdossa niiden rahoitusjäämä on -1,7 prosenttia bkt:sta vuonna 2019 ja -1,1 prosenttia bkt:sta vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -1,6 ja -0,4 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -1,8 ja -1,7 prosenttia kokonaistuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EDP-rahoitusjäämän suhde bkt:hen on perusennusteessa -0,6 prosenttia vuonna 2019 ja -0,2 prosenttia vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -0,5 prosenttia tänä vuonna ja +0,5 prosenttia vuonna 2023. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-rahoitusjäämä on -0,8 prosenttia vuonna 2019 ja -0,9 prosenttia vuonna 2023.

Valtion ja kuntien alijäämät ovat tärkein julkisen talouden ns. EDP-velan kehityksen määrittäjä. Perusvaihtoehdossa EDP-velan bkt-suhde alenee 0,1 prosenttiyksikköä viime vuodesta, 59,3 prosenttiin vuonna 2019. Se alenee edelleen 57,3 prosenttiin vuonna 2023. Nopean kasvun vaihtoehdossa EDP-velka alenee 59,1 prosenttiin vuonna 2019 ja edelleen 54,9 prosenttiin vuonna 2023. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EDP-velka nousee 59,6 prosenttiin bkt:sta vuonna 2019 kohoten sen jälkeen edelleen 59,9 prosenttiin vuonna 2023. EDP-kriteerit täyttyvät vajeen ja velan osalta kaikissa vaihtoehdoissa. EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2,5–3 % bkt:sta) alennetaan velasta 60 prosentin EDP-kriteeriä sovellettaessa, ja velalle tehdään suhdannekorjaus. Velan alenemisvauhti on myös riittävä. On kuitenkin muistettava, että velan kehitys on erittäin herkkä taloudellisen kasvun suhteen ja edellä ennakoitua heikompikin talouskehitys on hyvin mahdollinen.

Lähde:
Lehmus, M. (2018). ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Economic Modelling, Volume 74, August 2018, Pages 142–166.

Markku Lehmus

Markku Lehmus

Ennustepäällikkö, VTT
Alueet: päätoimittaja, yhteenveto, kansainvälinen talous, mallien käyttö
Jetro Anttonen

Jetro Anttonen

Tutkimusharjoittelija, VTK
Alue: makrotaloudellinen ennustaminen